Eppu Nuotio: Hopeamedaljonki, 2. osa & Milka Hakkarainen: Hiidenjumi, 3.

Kaksi hyvää kesädekkaria. Raakel Oksa kiinnostuu remontoimansa asunnon asukkaasta ja Armi Blom päättää alkaa selvittää menneisyyttään.

Sanomalehtipinot ulottuvat kattoon saakka, niiden vieressä on läpinäkyviä muovilaatikoita täynnä erilaista tavaraa, muovilaatikoiden kyljessä kannellisia pahvilaatikoita, joiden päällä on koreja.

Eppu Nuotio: Hopeamedaljonki, n. 230 s. - toinen osa Raakel Oksa ratkaisee -sarjaan - ilm. 2023 - Storytelin äänikirja - kesto: 5 t 9 min. - lukija: Hannamaija Nikander - Gummerus

Kuten aina, äänikirjan esittelyteksti kustantajan sivuilta:

"Raakel Oksa tutustuu velipuoleensa ja tämän äitiin Ellen Lähteeseen, joka ryhtyy hoitamaan Maanmittarikillalle testamentattua kuolinpesää. Kaarina Loukon asunto paljastuu tavararöykkiöksi ja Ellen Lähde pestaa Raakelin avukseen. Yksin eläneen Kaarinan elämästä alkaa selvitä kummallisia asioita.

Kesän 1975 alkaessa Sinikka, Kaarina ja Mauno ovat erottamaton kolmikko, kunnes Sinikka pääsee aulaemännäksi Finlandia-talon Etyk-kokoukseen, eikä enää ennätä ystävänsä ja sulhasensa seuraksi Munkkiniemen helteisille kallioille. Kaarinan ja Maunon lähentyminen on uhkaava alkusoitto kaikkien kohtalon muuttavalle käänteelle."

Raakel Oksa ja Danne Kronberg raivaavat munkkiniemeläisasuntoa. Siinä onkin hommaa. Asukas on ollut hamstraaja, joten hyvä kun Raakel ja Danne mahtuvat sisään. Asuntojen tyhjennys ei kuulu Raakelin toimenkuvaan, mutta tämä on nyt poikkeustapaus koska Ellen Lähde pyysi ja lupasi maksaa normaalin tuntipalkan.

Asuntoa raivatessaan Raakel löytää valokuva-albumeja ja papereita. Nämä alkavat herättää mielenkiintoa ja Sinikan, Maunon ja Kaarinan elämänkulku alkaa kiinnostaa. Mahtaisiko samalla selvitä miksi Kaarinasta on tullut erakoitunut hamstraaja. Ja miksi Kaarinalla on kasvoissa arpi? Mitä vuonna 1975 oli mahtanut tapahtua?

Leinikkimekossa on turhan paljon remontointia. Sitä on nyt vähennetty ja paukut on laitettu tarinaan. Minusta Hopeamedaljonki on parempi kuin ensimmäinen osa. Nuotio on taitava henkilökuvaaja, josta on hyvä osoitus tämäkin teos.

Kirjan kesto on vain viisi tuntia, mutta olisin viihtynyt kauemminkin Raakelin ja Dannen parissa.
Mahtava juttu on, että Raakel Oksa ratkaisee -dekkareiden tv-sarjaoikeuksista on tehty optiosopimus.

Lukija hyvä.

++++++++

Kirjailija, näyttelijä, ilmaisutaidon opettaja, ohjaaja ja suomentaja

Eija-Riitta eli Eppu Nuotio, synt. 1962 Iisalmessa ja asuu nykyään pääkaupunkiseudulla. Nuotio on äärimmäisen tuottelias kirjailija, joka on kirjoittanut lukuisia lastenkirjoja, tv-ohjelmia, kuunnelmia, näytelmiä, musikaaleja, konserttikäsikirjoituksia ja romaaneja. Yksi tunnetuimmista on Pii Marinista kertova dekkarisarja.

Kuvasin Eppu Nuotion Helsingin Kirjamessuilla syksyllä 2022, jolloin Leinikkimekko oli juuri ilmestynyt.

**********

Ilmestyneet teokset:

Kirjoja on niin paljon, että kannattaa itse googlata. Ohessa dekkareita, jotka olen lukenut:

Pii Marin -sarja:

Musta 2006 - Kosto 2007 - Maksu 2008 - Varjo 2009 - Paine 2010 - Loppu 2011

Ellen Lähteen tutkimuksia -sarja:
Myrkkykeiso 2017 - Anopinhammas 2018 - Elämänlanka 2020

Linkit: Anopinhammas

Elämänlanka (Bonuksena Jenni Multisillan Yksi teistä kuolee)

Salome Virta -sarja (yhdessä Pirkko Soinisen kanssa):
Nainen parvekkeella 2016 - Sakset tyynyn alla 2018 - Punainen vaate 2019
Linkkejä:

Sakset tyynyn alla
Punainen vaate

Raakel Oksa ratkaisee:
Leinikkimekko 2022 -Hopeamedaljonki 2023
Linkki: Leinikkimekko

Muita kirjoja, joista kaksi ensimmäistä luettu.

Mutta minä rakastan sinua 2015 - Maggie ja minä 2020 - Niin kuin vierasta maata 2021

Linkki:
Maggie ja minä

............

Polvet huojahtivat, kun Armi kipusi ylös, mutta hän kokosi itsensä nopeasti ja valitsi hätänumeron.

Milka Hakkarainen: Hiidenjumi, 310 s. - its. dekkari - ilm. 2023 - Storytelin äänikirja - kesto: 7 h 36 min. - lukija: Aleksi Aromaa - Myllylahti

Esittelyteksti kustantajan sivuilta:

"Kaksi kadonnutta tyttöä, joista toinen löytyy kuolleena kaivosta. Monisyisen rikosmysteerin juuret ulottuvat vuosikymmenten taakse, mutta pahuus ei vanhene, se kasvaa. Miksi naisten on niin vaikea pitää toistensa puolia?"

Tukholmasta metoo-skandaalia Suomeen pakeneva Armi Blom ei ole noita. Hurmesuon asukkailla on kuitenkin pitkä muisti, ja edesmenneellä Hilma-mummulla on yhä maineensa taikauskoisessa kylässä. Kun Armi tekee karmean löydön kansallispuistosta läheltä mummolaansa Hiidenjumia, on huomio taattu. Pian hänen kuvansa komeilee sanomalehden rikosartikkelissa, ja ihmiset tulevat pyytämään häneltä apua arkaluontoisissa asioissa.

Armi ei ole koskaan halunnut paneutua salaisuuteen, joka varjosti hänen äitinsä lyhyeksi jäänyttä elämää, mutta Hilman aikoinaan kertomat sadut heräävät eloon ja saavat uuden merkityksen pelottavien tapahtumien myötä. Hurmesuon synkkään historiaan tutustuessaan hän tajuaa, että 70 vuotta vanha ratkaisematon murha liittyy Hiidenjumiin. Armi ei voi enää paeta totuutta.

Nimet Hiidenjumi ja Hurmesuo tuntuvat viittavaan kauhuteokseen, mutta sitä kirja ei ole, vaan dekkari ja aika hyvä sellainen. Armi Blom tuntee olonsa hieman yksinäiseksi rauhallisessa Hiidenjumissa, joten päättää ottaa itselleen koiran. Hurmesuon eläinsuoja etsii sijaiskoteja kodittomille koirille ja kissoille. Niinpä iäkäs labradorinnoutaja Roope muuttaa taloon. Roope on oikein mukava koira, mutta Armi ei tiedä, että Roopella on eräs erityistaito. Roope osaa vainuta ruumiita. Loput voi lukija/kuulija arvata.

Edellisen dekkarin kohdalla toivoin tapahtumiin lisää potkua ja nyt sitä sain - sopivasti.

Kahdessa ensimmäisessä Hakkaraisen dekkarissa kerrottiin tukholmalaipoliisi Jani Perannosta ja toimittaja Rosa Riemusesta. Missä he nyt ovat? Hiidenjumissa eivät ainakaan.

Lukija hyvä.

++++++

Kirjailija, kääntäjä, toimittaja

Milka Hakkarainen on kotoisin Raaseporista ja asuu Ruotsin Skutskärissä.

******

Ilmestyneet teokset:

Ei verta rantaa rakkaampaa 2021 - Maa kauhein isien 2022 - Hiidenjumi 2023

Ei verta rantaa rakkaampaa valittiin ilmestymisvuotensa parhaaksi esikoisdekkariksi.

Linkki aloitusosaan:

Ei verta rantaa rakkaampaa, 1. osa

Toinen osa: Maa kauhein isien, 2. osa

............

Kirjablogistien dekkariviikkojen viimeinen päivä on koittanut. Yllätin itseni, sillä sain julkaistuksi joka päivä kirjan ja kahtena sunnuntaina kaksi äänikirjaa. Yhteenssä siis 16 dekkaria, joista kotimaisia 11 ja ulkomaisia 5 kirjaa.

Dekkariviikkojen vetäjänä toimii Tuulevi, jonka blogiin tulee kaikkien osallistuneiden blogistien kirja-arviot. Viime vuonna mukana mukana oli 27 blogistia ja esiteltyjä kirjoja 78 (joista kymmenen kahteen kertaan). Tänä vuonna mukana on 16 blogistia, mutta julkaisuaikaa oli poikkeuksellisesti kaksi viikkoa. Tuulevin tekemän koosteen löydät 19.6.2023 alla olevasta linkistä:

tuulevi.wordpress.com

Kiitos Tuulevi!

#dekkariviikot

Aiemmat dekkariviikkoni kirjat:

5.6. Seppo Jokinen: Sen maksaa minkä tilaa, 28. osa

6.6. Ari Wahlsten: Langennut kaupunki, 7. osa

7.6. Pascal Engman: Kokaiini, 4 osa

8.6. Tiina Martikainen: Ruuti, 1. osa

9.6. Outi Hongisto: Veljet - Jälkeläinen osa 3/3

10.6. Eppu Nuotio: Leinikkimekko, 1. osa

11.6. Äänikirjat: Petja Lähde ja Simo Halinen: Yksi neljästä 1. osa ja Nainen joka katosi

12.6. Simon Häggström: Yksinäiset sisaret, 3. osa