Raakel Oksa on eronnut puuseppä, jolla on Eero-niminen poika. Raakel kunnostaa paraikaa ystävänsä Danne Kronbergin kanssa vanhaa kerrostaloasuntoa Töölössä.
Heti eteisessä Raakel on kuulevinaan viulunsoittoa. Se ei ole ihme, sillä näissä vanhoissa 1900-luvun alkupuolella rakennetuissa taloissa on huonot eristeet.
Purkaessaan asunnon väliseinää löytyy rakenteista jotakin:
- Lattialla on peltinen laatikko, jonka kylkiä koristavat perhoset ja kukat. Talojen perustuksia valettaessa oli tapana laittaa sinne sen päivän sanomalehti, yksi käytössä oleva kolikko ja yksi seteli.
Kansi on jumiutunut, mutta lopulta Raakel saa laatikon auki. Mitä laatikosta paljastuu?
Hilkka on kainuulainen lahjakas viulistityttö, jolle on myönnetty kesästipendi Sibelius-Akatemiaan. Hilkan olisi tarkoitus asua tätinsä isossa asunnossa sen aikaan kun täti viihtyy mökillään. Hilkka viipyisi Helsingissä kaksi kuukautta ja ilman vanhempien valvontaa. Saisi soittaa milloin haluaa, valvoa miten pitkään tahtoisi ja syödä kun nälättäisi. Olisi tulossa mahtava kesä.
Aune-täti oli kuitenkin lukenut lakia ennen lähtöään: pitää olla kunnolla, ei saa polttaa tupakkaa, ei juoda viinaa eikä saa tuoda miehiä asuntoon. Kukat pitää kastella, siivota, lukita ovet kunnolla ja tarkistaa ettei kaasuliesi jää päälle. Helppoa, sitten ei muuta kuin jännittämään ensimmäistä soittotuntia.
Raakel ei saa mielestään peltilaatikon sisältöä, vaan alkaa tosissaan ottaa selvää. Onneksi Töölössä asuu paljon vanhempaa väkeä jolta voisi kysyä mitä he muistavat remontoitavan asunnon entisistä asukkaista. Raakel yllättyy mitä saakaan kuulla.
Näinköhän Hilkan kesä etenee kuvitellulla tavalla? Miten harjoittelu sujuu maailmalla menestyneen tähtiviulistin johdolla? Entä mitä nuori nainen tekee kun huomaa, että soittoharjoitukset ärsyttävät yläkerran väkeä?
Olen lukenut Eppu Nuotion dekkareita aina 2000-luvun alusta lähtien kun Pii Marin -sarja alkoi ilmestyä + kaikki tähän mennessä ilmestyneet Nuotion dekkarit ja pari muutakin teosta.
Nuotion tavassa kirjoittaa on jotakin mukavaa, joka useimmiten vetoaa minuun. Kirjat ovat lepposia ja rikokset enemmän tai vähemmän pääosassa (tai sivuosassa). Rikoksien vähyys ei oikeastaan haittaa, sillä ympärille on kirjoitettu aina jotain mielenkiintoista, kuten Salome Virran tapauksessa taide ja Ellen Lähde-kirjoissa kasvit. Molemmat aiheet kiinnostavat minua. Nyt paneudutaan puutöihin ja remontoitiin. Molemmat aiheet ovat vieraita minulle.
Pisteitä annan päähenkilöstä, joka on tavallinen ongelmaton yksinhuoltaäiti ja taitava puuseppä ja remontoija. Hippasen romantiikkaakin on saatu mahtumaan Raakelin elämään.
Raakel pärjää hyvin poikansa kanssa ja tuntuu pärjäävän myös ex-miehensä kanssa.
Kirjassa on kuitenkin liikaa remontoimiseen liittyviä asioita:
- Keittiöön tulee kuusi metriä pitkä taso, jonka syvyys on 80 senttiä. Ei yläkaappeja, vain laatikoita. Astianpesukonekin piilotetaan kolmen laatikolta näyttävän levyn taakse.
Kirjassa on vain 233 sivua, mutta siitä huolimatta tarinaan on saatu mahtumaan aika monta eri käännettä. Pieni henkilömäärä auttaa pysymään mukana juonissa. Kunhan vaan remppahommat olisivat jääneet vähemmälle.
Jos hyvänmielen nopealukuinen dekkari kiinnostaa, niin tässä olisi. Aion lukea jatkonkin, sillä loppu herätti mielenkiinnon.
Vanhaa roosaa seuraa kauhtunut vihreä, vihreää savunsininen, savunsinistä harmaa. Hienostunutta ja harmonista. Valkoiset ovenpielet toimivat maalausten kehyksinä.
Myrkkykeiso 2017 - Anopinhammas 2018 - Elämänlanka 2020
Nainen parvekkeella 2016 - Sakset tyynyn alla 2018 - Punainen vaate 2019
Linkkejä:
Leinikkimekko 2022 -Hopeamedaljonki 2023
Maggie ja minä
Gummerukselle kiitos kirjasta!
Kirjakaupat nostavat esiin kesän lukusuosikkeihin kuuluvaa rikoskirjallisuutta viettämällä kymmenennettä valtakunnallista dekkariviikkoa 5.6. - 11.6.2023
#dekkariviikko #dekkariviikot
Dekkariviikkojeni aiemmat kirjat:
5.6. Seppo Jokinen: Sen maksaa minkä tilaa, 28. osa
6.6. Ari Wahlsten: Langennut kaupunki, 7. osa
7.6. Pascal Engman: Kokaiini, 4 osa
8.6. Tiina Martikainen: Ruuti, 1. osa
9.6. Outi Hongisto: Veljet - Jälkeläinen osa 3/3
Kommentit
Lähetä kommentti