Anu Patrakka: Arvoton, 1. osa

 

Ehkä hän uskoi jälleensyntymiseen, muttei tiennyt millaisena hän kuvitteli palaavansa takaisin maan päälle, jos sille edes ehti ajatusta uhrata. Varpunen, sammakko, mato vai rotta. Arvotonta elämää seurasi korkeintaan toinen samanlainen.

Anu Patrakka: Arvoton, 311 s - 1. osa Nelson Monteiro - sarjaan. - ilm. 2023 - Otava

Anu Patrakka kertoo halunneensa uuden sarjan myötä nostaa esille paitsi yhteiskunnallisia kysymyksiä, myös tavallisen ihmisen toiveita ja haaveita, sitä miten kasvamme vastoinkäymisten myötä.

Sarjan pääosassa on harmaantunut, partainen rikoskomisario Nelson Monteiro, joka jatkaa Rui Santosin pestiä. Santos oli halunnut vihdoin toteuttaa unelmansa viininviljelyn ja -valmistuksen parissa. Monteiro on eronnut ja ex-vaimo on uusissa naimisissa. Pariskunnalla on kaksi aikuista lasta Inês ja Nuno. Mies asuu maatilalla  isänsä kanssa. Isä virkeänä miehenä hoitaa puutarhaansa ja kanojaan.

Porton poliisilaitoksella on tehty uudelleenorganisointi, jossa henkilöitä oli siirretty tehtävästä toiseen. Monteiron kanssa työskentelee edelleen viisikymmentäneljävuotias Ana Torres. Ana oli nuorempana ollut poliisi ja avioeronsa jälkeen palannut poliisivoimiin. Ana oli toivonut ylennystä, mutta sen oli saanut Lissabonissa 30 vuotta työskennellyt huumepoliisi Nelson Monteiro. Ana on pettynyt. Monteiro puolestaan ajattelee, että poliisin työ on Analle vain harrastus kampaajakäyntien lomassa. Mutta mepä tiedämme, että Torres on pätevä poliisi.

Tumma Kiame Pinheiro on uusi nuori poliisi, joka mielellään pukeutuu mustiin farkkuihin ja voimakkaan värisiin kauluspaitoihin. 

Nähtäväksi jää miten tämä kolmikko pärjää yhdessä. Ainakin Monteiron ja Torresin välit hiertävät. 

Sitten tarinaan.
Nelikymppinen Emilia Karivaara hakee vaihtelua yksinäiseen elämäänsä ja päättää kokeilla töitä ulkomailla. Tie vie Portugaliin. Työ on pienipalkkaisempaa kuin Suomessa it-asiantuntijana oli. Nyt Emilia miettii oliko päätös sittenkään oikea, sillä yksinäisyys vaivaa edelleen. Lisäksi talvisessa Portossa on hyytävän kylmää ja kosteata. 
Eräänä päiväna kulkiessaan rannalla Emilia kohtaa henkilön, jonka kanssa on mukava jutella. Saisiko tästä ystävän?

Poliisipäivystäjä soittaa Monteirolle:
- Toivottavasti teillä ei ollut viikonlopuksi tärkeää ohjelmaa, päivystäjä ilmoitti.
- Kuinka niin?
- Póvoa de Var zimin rannalta on löytynyt poikkeuksellinen paketti.
- Mitä siinä on? 

Tästä alkaa Monteiron tiimin työskentely, aluksi mystisen paketin sisällön kanssa. 

Seitsemänkymppinen Pedro Kastaheira työskentelee puutarhassa.
- Hän oli itse eläkkeellä, mutta teki töitä silloin kuin pyydettiin, leikkasi puita, keräsi puimurin pudottamia maissintähkiä, keräsi viinirypäleitä tai joulun alla kaalia.

Toisaalla työskentelee ryhmä nuoria miehiä tekemässä samaa mitä Pedro nyt. 
Pedrolla ja miehillä ei ollut yhteistä kieltä, mutta kommunikointi sujuu muutenkin. Etenkin eräs miehistä, Aran, oli kiinnostunut tietämään lisää Portugalista. Aranista näki, että hän oli käynyt kouluja ja saanut hyvän kasvatuksen. Miksiköhän mies työskentelee maatiloilla?

Mikä on Aranin tarina? Mitä mystinen paketti sisältää. Löytääkö Emilia itselleen ystävän? Ja viimeksi, sopeutuuko Nelson Monteiro uuteen virkaansa?
......
En olekaan ennen saanut oikolukematonta ennakkokappaletta. Paitsi, että Monteiro taisi alussa asua kerrostalossa (en ole ihan varma) on kirjassa muitakin pieniä epätarkkuuksia ja kielioppivirheitä, joten hyvä, että kirja käydään vielä läpi. Ohitin tyynesti kaikki virheet ja keskityin itse tarinaan. Oli mukava tutustua uuteen sarjaan, jonka tapahtumapaikkana on edelleen Portugali ja Porto lähiympäristöineen.

Pidin välissä olevista luontokuvauksista (kuten edellisessäkin sarjassa). Patrakan tapa kirjoittaa saa edelleen kiinnostumaan Portosta matkailumielessä. Ehkä jonain päivänä päädyn sinne. (Tätä olen hokennut jo monta vuotta.)

Aihe on hyvä, sillä on tärkeätä, että vierastyövoimasta puhutaan. He saavat kurjaa palkkaa tai joskus ei ollenkaan. He asuvat ahtaasti ja maksavat siitä isot rahat. Kuljetuksesta ja kaikesta mahdollisesta nyhdetään rahaa. Olemattomasta tilistä täytyisi vielä voida lähettää rahaa kotimaahan ja elääkin pitäisi. Kirjassa sivutaan myös tehoruuantuotantoa.

Jälleen kerran voi todeta, että uuden sarjan aloittaminen kannattaa. Pidin Rui Santos -sarjasta, mutta Arvottomassa on enemmän dekkariaineksia ja paikoin saa jopa jännittää miten käy. Tarina on jälleen kerran kirjoitettu hyvin ja tapahtumakäänteitä on sopivasti, kuten myös henkilöhahmoja. Päähahmo Nelson Monteiro on kiintoisa hahmo joka välillä kaipaa takaisin huumepuolelle, sillä tuntuu ettei murhien ratkaisu ole hänen heiniään. Hänellä ei ole siitä riittävästi kokemusta. (Mutta Anallapa on, joten toivottavasti Nelson "alentuu" ottamaan vastaan Anan neuvoja ja ohjeita.)

Mielelläni alan tätä sarjaa lukea. Ilmestyyköhän seuraava osa ensi keväänä, toivottavasti.

P.S. Portugalissa lapset vielä teitittelevät vanhempiaan, ainakin Nelson isäänsä.

Kiitos ennakkokappaleesta!

+++++++
Kirjailija, ent. johdon assistentti
Anu Patrakka, entinen porvoolainen, joka on asunut kymmenkunta vuotta portugalilaisella maatilalla.
Patrakka kirjoittaa myös blogia, jossa mm. avaa Arvottomien kirjoitusprosessia.
Linkki: Normaali Irtiotto   

Idean tähän kirjaan Patrakka sai tosielämän tapauksesta sekä uutisissa kerrotuista ulkomaalaisperäisten työntekijöiden huonoista oloista ja taloudellisesta riistosta. Tarinaan on vaikutanut myös monet muut pienemmät tositapahtumat.

Kiivipuut seisoivat suorissa riveissä. Niiden oksat levittäytyivät köynnösmäisenä oksistona ja muodostivat katoksen sankan ruohikon ylle, ne tarjosivat varjoa, joka varsinkin kesällä oli tervetullutta.

********
Ilmestyneet teokset:
Rui Santos-sarja:
Huomenna sinä kuolet 2017 - Kuolet vain kahdesti 2018 -Syyllisyyden ranta 2019 - Totuuden portaat 2020 - Häpeän aukio 2021  -  Katumuksen kallio 2022

Nelson Monteiro -sarja:
Arvoton 2023

Linkit:
Totuuden portaat, 4. osa


Katumuksen kallio, 6. osa
(Bonuksena Rönnbackan Kostajan merkki, 10. osa ja Rantsiin Rikospoliiin silmin.

............


Kirjakauppaliiton dekkariviikko on ohi, mutta kirjablogistit jatkavat vielä toisen viikon. Vetäjänä toimii Tuulevi:  tuulevi.wordpress.com

#dekkariviikot

Aiemmat dekkariviikkoni kirjat:

5.6. Seppo Jokinen: Sen maksaa minkä tilaa, 28. osa

6.6. Ari Wahlsten: Langennut kaupunki, 7. osa

7.6. Pascal Engman: Kokaiini, 4 osa

8.6. Tiina Martikainen: Ruuti, 1. osa

9.6. Outi Hongisto: Veljet - Jälkeläinen osa 3/3

10.6. Eppu Nuotio: Leinikkimekko, 1. osa

11.6. Äänikirjat: Petja Lähde ja Simo Halinen: Yksi neljästä  1. osa ja Nainen joka katosi

12.6. Simon Häggström: Yksinäiset sisaret, 3. osa

13.6. Pekka Hyyti: Omantunnon kysymys, 5. osa

14.6. Alaina Urquhart: Teurastaja ja Peukaloinen

Kommentit

Lähetä kommentti