Kirjailijakonkari ja esikoiskirjailija. Ellen Lähde elokuvamaailmassa ja esikoisessa teinien vaarallinen kilpailu.
Ellen Lähde on Berliinissä poikansa perheen talonvahtina. Pojalla on myös kakkosasunto, joka on nyt vuokrattu suomalaiselle käsikirjoittaja-ohjaaja Johannes Svärdille ja hänen vaimolleen.
Ohjaaja on saapunut Berliiniin promoamaan uutta Elämänlanka -elokuvaansa, jossa pääosia näyttelevät Johanneksen nuori vaimo Aino Tiuramäki ja ex-vaimo Elke Schwartz.
Ellen tutustuu Johannekseen asunnonvuokrauksen yhteydessä, saa liput ennakkonäytökseen ja ihastuu elokuvaan ja sen loistaviin näyttelijöihin.
Sony Centerin suuressa elokuvateatterisalissa on alkamassa Berlinale, Johannekselle kaikkein tärkein festivaali. Johannes, Aino ja Elke ovat valmistautuneet illan juhlaan, kun tapahtuu jotakin, joka estää yhden henkilön läsnäolon. Kenen? Mitä on tapahtunut?
Mukana tarinassa myös edellisestä kirjasta tutut Silje ja hänen tyttärensä Pilke, joka haluaisi tutustua biologiseen isäänsä sekä Samuli, joka välillä auttaa Elleniä tämän tutkimuksissa sekä on talonvahtina Ellenin ollessa Berliinissä.
Ellen harrastaa puutarhamatkailua ja oli sellaisella tavannut andalusialaisen eläkkeellä olevan puutarhurin, johon oli kovin ihastunut. Ja kyllä Carloskin oli tykästynyt Elleneen. Mutta roihuaako rakkaus vielä?
Olipas leppoisaa luettavaa, höyhenenkeveä dekkari, sillä niin vähän tässä tarinassa on mitään rikoskirjallisuuden elementtejä. Vielä vähemmän kuin Anopinhampaassa. Viihdyin sílti Elämänlangan parissa, sillä Nuotiolla on mukava tapa kirjoittaa. "Ellen Lähteen tutkimukset" voisi nimetä vaikkapa ihmissuhderomaaneiksi.
Jos puhutaan Nuotion dekkareista laajemmin, niin suosikkini on edelleen Pii Marin -sarja.
+++++++++
Kirjailija, näyttelijä, ilmaisutaidon opettaja, suomentaja:
Eppu Nuotio, synt. 1962 Iisalmessa, asuu Helsingissä.
(© Piritta's foto)
*********
Ilmestyneet rikoskirjat:
Tuplana kiitos 2011 (yhdessä Anna Nuotion kanssa)
Pii Marin -sarja: Musta 2006 - Kosto 2007 - Maksu 2008 - Varjo 2009 - Paine 2010 - Loppu 2011
Ellen Lähteen tutkimuksia -sarja:
Myrkkykeiso 2017 - Anopinhammas 2018 - Elämänlanka 2020 -
Linkki sarjan toiseen osaan;
https://kirjarouvanelamaa.blogspot.com/2018/05/eppu-nuotio-anopinhammas-2-osa.html
Salome Virta -sarja (yhdessä Pirkko Soinisen kanssa):
Nainen parvekkeella 2016 - Sakset tyynyn alla 2018 - Punainen vaate 2019
Lisäksi Nuotio on kirjoittanut kymmeniä muita kirjoja: lastenkirjoja, romaaneja jne.
................................................
2015
Saara on liikuntaan addiktoinut nuori nainen, joka on menestynyt fitness-urallakin. Ajatukset pyörivät paljon liikunnan ja syömisen parissa. Saara haluaisi kilpailla vielä kerran, mutta valmentaja ei ole samaa mieltä. Lisäksi mieltä painaa suhde poikaystävän kanssa.
Sitten Saara lähtee tuuraamaan tätiään Tiinaa Luurämeelle Tunturijoogan Ruskaretriittiin. Osanottajia ei ole montaa, mutta kun viimeinen osallistuja saapuu paikalle Saara järkyttyy. Viimeinen tulija on henkilö menneisyydestä. Henkilö, jota Saara ei olisi halunnut tavata.
2005
Kolme seitsemäntoista vuotiasta nuorta tyttöä, Saara, Anna ja Elena viettävät kesää keskenään. Treenaavat yhdessä, bilettävät yhdessä, leikkivät pullonpyöritystä, laihduttavat, puhuvat pojista ja mitä nyt nuoret naiset tekevätkään tuon ikäisinä. Mukana pyörii myös Emma, Annan pikkusisko. Sitten eräs tytöistä keksii kilpailun, jolla on tuhoisat seuraukset.
Mitä Luurämeellä on aikoinaan tapahtunut?
Nyt ei osunut eikä uponnut tämä esikoisdekkari. Taidan olla väärää ikäluokkaa? Eikä pelastunut edes se, että olen aktiivijoogi. (Kirjassa on siis joogaa.) Tarinassa on paljon nuorten tyttöjen juttuja ja liikaa bitchin ja vitun hokemista, joita inhoan yli kaiken. Aiheet sinänsä, eli liikunta ja syömisongelmat ovat tärkeitä asioita, joita ei pidä vähätellä, mutta kohtuus kaikessa. Tarinassa edettiin turhan verkkaisesti ja toistoa oli eli kaipasin runsasta tiivistystä. Henkilöhahmotkaan eivät innostaneet. Tosin ehkä tyypit oli tahallaan tehty ei-mukaviksi.
Makuja on erilaisia, yksi kirja äidille ja toinen tyttärelle. Tämä saattaa olla se tyttären kirja.
P.S. Eräs menestynyt dekkaristi on ohjeistanut uusia dekkaristeja: "Tiivistä sanomisesi alle kolmeensataan sivuun," Olen samaa mieltä, ei se sivumäärä vaan hyvä tarina! Yllättävän harvoin yli nelisatainen dekkari kantaa niin etten toivoisi edes hippusen tiivistystä. Tämä koskee ihan kaikkia dekkaristeja, uusia ja vanhoja,
+++++++
Kirjailija, ilma-akrobatia- ja tankotanssiohjaaja sekä joogaopettaja:
Jenni Multisilta, synt. 1992
********
Ilmestyneet teokset:
Yksi teistä kuolee 2020
^^^^^^^^^^
kirjarouvanelamaa.blogspot.com
https://www.facebook.com/kirjarouvanelamaa/
Insta: #pirittaolen
Twitter
Eppu Nuotion Elömänlanka luettu tietäen etukäteen mitä tulee.
VastaaPoistaHelppo, herttainen, hyvän mielen tuoja ja niinhän se oli nytkin.
Epun kirjoja lukiessa voi maalata maisemaa sitä mukaa kun tarina etenee.
Palettiin ei tarvitse valita kuin hempeitä pastellisävyjä, niillä pärjää.
Jenni Multisilta on vielä tuntematon, mutta listalla kyllä.
Hyvin sanoit: tietää mitä on tulossa. Epun kirjoissa on oma viehätyksensä, siksi luen niitä.
PoistaKiitos postauksestasi. Olen harkinnut tuota Multisiltaa, mutta taidanki jättää väliin.
VastaaPoistaTuo Elämänlanka alkoi kyllä kiinnostamaan enemmän. Sopii varmaan hyvään leppoisaan kesäiltaan!
Kyllä, Nuotion kirjat sopivat hyvin vaikka kesälukemisiksi.
Poista