On kulunut muutamia vuosia sitten edellisen osan, jossa elettiin vuotta 1930. Tällöin Lapuan liike oli pinnalla ja Hitlerin valtaannoususta puhuttiin. Nyt eletään syksyä 1939. Reserviläisille on käynyt käsky saapua ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Miehet pohtivat olisiko sittenkin kyseessä liikekannallepano eli onko sota tulossa.
Poliisien ei tarvitsisi lähteä kertausharjoituksiin, mutta jotkut haluavat, mm. Oskari Kettunen. Voitto Karhu oli aikoinaan tutustunut Oskariin tämän ollessa vielä kauppahallin juoksupoika.
- Syksy 1939 oli kuitenkin tuonut mukanaan muutoksen. Saksan hyökkäys Suomeen ja Neuvostoliiton välien kiristyminen olivat saaneet Oskarin ajattelemaan, että vielä tärkeämpää kuin poliisin työ oli Suomen itsenäisyyden puolustaminen. Hän oli eronnut poliisivoimista ja liittynyt vapaaehtoisena Pohjois-Hämeen reserviläisistä muodostettavaan joukko-osastoon.
Karhun ryhmässä on vajausta, mutta täydennystä on tulossa, nimittäin etsivä Astrid Salo. Salo tuli Helsingin huoltoopoliisista ja naisella on rikostekninen koulutus ja halu muuttaa Tampereelle. Ylietsivä Antti Lehto saa näin uuden työparin.
- Nainen oli hyvin kaunis. Nenä oli kapea ja suora. Punatut huulet olivat hieman raollaan. Karhu jäi kiinni naisen syvänsinisiin silmiin.
Ai, ai, mitäköhän Karhun Ina-vaimo tuumii miehensä uudesta kauniista alaisesta?
Vuosia on siis vierinyt ja nyt Inalla ja Voitolla on kolme lasta, Ida, Anna ja Axel. Perheenäitiydestä huolimatta Ina työskentelee edelleen Aamulehden toimittajana. Ina on kielitaitoinen toimittaja, joka osaa saksaa, ruotsia, italiaa ja englantia. Tämän vuoksi Inalle tarjotaan mielenkiintoisia työtehtäviä, mutta voiko kolmen lapsen äiti tällaisena aikana asettaa itsensä vaaralle altiiksi. Ja mitä Voittokin sanoisi. Onneksi kuitenkin lähettyvillä asuu ihmisiä, jotka tarvittaessa auttavat lastenhoidossa.
Kertausharjoitukset ovat käynnissä, mutta yksi reserviläisistä ei palaakaan iltalomaltaan. Koska poliisilla ei ole nyt auki mitään suurta juttua, niin Antti ja Astrid ryhtyvät tutkimaan kadonneen sotamiehen tapausta.
Kansalaisten arki on muuttumassa. Elintarvikkeista alkaa olla pula ja kahvin myyntiäkin säännöstellään. Suomeen oli perustetttu kansanhuoltoministeriö, jonka tarkoituksena on turvata kansalaisten toimeentulo ja maan talouselämä.
Lisäksi jokaisen huoneiston haltijan tulee pitää huolta, ettei valoa näy pimeällä ulkopuolelle. Myös moottoriajoneuvojen valaisimien käyttöa rajataan. Ullakot pitää järjestää ja tulenarat tavarat on poistettava. Toimenpidelista tuntui loputtomalta.
Näissä olosuhteissa Karhulla ja hänen tiimillään riittää rikostutkintaa, sillä ei kadonnut sotamies suinkaan ollut ainoa työtehtävä. Tampella on yksi tärkeimmistä aseita tuottavista yrityksistä, joten sen takia se kiinnostaa myös vihollista. Ja niinpä Tampellassakin tapahtuu jotakin.
Sitten pommitukset alkavat. Neuvostoliitto hyökkää Suomeen, kansalaiset joutuvat koville ja poliisi yrittää selvitä tihutöistä ja vakoojista. Rintamalle joutuneet miehet taistelevat elämästä ja kuolemasta ja yrittävät pysäyttää naapurimaan hyökkäyksen. Miesten arvaus oli oikea, talvisota on syttynyt (30.11.1939).
.....
Koska kyseessä on jo viides osa, niin olisin luullut jo tietäväni kirjailijan tyylin (vaikka 1. osa on lukematta) ja olen pitänyt Inasta ja Voitosta kertovasta sarjasta. Mutta edessä onkin erilainen teos. Nyt sen sijaan paino on pitkälti Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden kertomisessa sekä tamperelaisten elämän kuvauksissa kaupungissa ja rintamalla.
Paikoitellen kaipasin myös tiivistystä, kuten paperitehtaan toiminnan kuvailussa. Yli sivun verran on kirjoitettu myös eräästä julistuksesta, jonka otsikko on Työmies, pienviljelijä, talonpoika, pienliikkeenharjoittaja, Suomen protariaatti, Suomen sos.dem., työkansa.
Jälkisanoissaan Hyyti kertoo tämän kirjan olleen haasteellisin. Miettiessään mihin aikakauteen sijoittaisi kirjan tapahtumat, oli vuosi 1939 alkanut vetää puoleeensa. Tolvajärven taistelut perustuvat todellisiin tapahtumiin, kuten muutamat muutkin tapahtumat. Mukana on fiktiivisten henkilöiden lisäksi jokusia historian henkilöitä, kuten eversti Paavo Talvela, Tampereeen poliisimestari Luukkanen, Aamulehden päätoimittaja Jaakko Tuomikoski plus joitakin muita.
Mielenkiintoista ja realistista kerrontaa, mutta olisi ollut mukavaa jos Hyyti olisi paneutunut edelleen enemmän rikoksiin ja niiden selvittelyyn. Minulle sotaa, sen kuvailua ja yksityiskohtia oli hiukka liikaa, etenkin kun odotin toisen sisältöistä kirjaa, eli enemmän Tampereen seudulle sijoittuvaa historiallista dekkaria.
Pekka Hyyti, synt. 1959, asuu Lempäälässä.
Tulossa: Jos kostaa haluat - ilm. elokuussa 2023
Musta talvi, 2. osa
(Bonuksena Kale Puonti: Saarni, 3. osa)
P.s. Kirjakuvassa Tampereen haulitorni Pispalassa
........
#dekkariviikot
Aiemmat kirjat:
5.6. Seppo Jokinen: Sen maksaa minkä tilaa, 28. osa
6.6. Ari Wahlsten: Langennut kaupunki, 7. osa
7.6. Pascal Engman: Kokaiini, 4 osa
8.6. Tiina Martikainen: Ruuti, 1. osa
9.6. Outi Hongisto: Veljet - Jälkeläinen osa 3/3
10.6. Eppu Nuotio: Leinikkimekko, 1. osa
11.6. Äänikirjat: Petja Lähde ja Simo Halinen: Yksi neljästä 1. osa ja Nainen joka katosi
12.6. Simon Häggström: Yksinäiset sisaret, 3. osa
Kommentit
Lähetä kommentti