Tiina Martikainen: Ruuti, 1. osa

 

Kohde jatkoi etenemistään. Mira irrotti hihnan Ruutin kaulapannasta, piti siinä olevasta lenkistä tiukasti kiinni ja harkitsi vielä hetken. Sitten hän hengähti syvään ja hellitti otteensa.

Tiina Martikainen: Ruuti, 366 s. - 1. osa Tulenheimo- & Ruuti -sarjaan - ilm. 2023 - kansi: Mika Tuominen - Otava

Poliiiskoira Ruuti ja hänen emäntänsä & kouluttajansa Lohjan poliisin nuori rikosylikonstaapeli Mira Tulenheimo aloittavat Tiina Martikaisen uuden dekkarisarjan. Edellisessä sarjassa pääosassa oli poliisikoira Riina ja rikosylikonstaapeli Hanna Vainio (Miran äiti).
Saapa nähdä tuoko Martikainen jotain uutta tähän Ruuti-sarjaan. 
Pahan kintereillä -kirjassa Mira oli seitsemäntoistavuotias, nyt  kaksikymmentäkuusi.

Tarina alkaa kun Rescue Nadian tiloista löytyy kuollut mies ja Mira on matkalla rikospaikalle. Koirakodin Pilvi Mäki oli hälyttänyt poliisin paikalle ja myös tunnistaa ruumiin. Kuollut on yhdistyksen varapuheenjohtaja Tuomas Alapuro. 

Rescue Nadia tuo Suomeen kodittomia koiria pääasiassa yksityisiltä tarhoilta Baltian maista. Koirille tehdään terveystarkastus ja sitten hankitaan koti. Tuomas oli ollut innokas koiramies ja viettänyt kaiken aikansa koirien kanssa. Viveca-vaimo puolestaan ei pidä koirista eikä käy koskaan yhdistyksen tiloissa.

Poliisit ovat haastatelleet myös hallituksen puheenjohtaja Santeri Paajalaa sekä  rahastonhoitaja Jussi Ojasuuta. Käy ilmi, ettei yhdistyksellä mene taloudelliesti kovin hyvin. Voisiko se olla murhan motiivi? Vai onko henkilöiden välillä eripuraa? Entä aatteellinen motiivi? Kuuluvatko Animaliaan?
- Niissä riveissä kiehuu tunteet...ainakin mediasta saa sen kuvan. 

Entä Pilvi? Hän suorittaa Rescua Nadiassa yhdyskuntapalvelua ja hoitaa koiria sekä paperitöitä. Miksi Pilvi oli määrätty suorittamaan yhdyskuntapalvelua? Mikä oli hänen taustansa?
Poliisin pitäisi vielä läpikäydä yhdistyksen ulkopuoliset henkilöt, etenkin Tuomaksen lähipiiri. Olisiko siellä joku jolla olisi ollut jotakin hampaankolossa? Mira käy Ruutin kanssa haastattelukierroksella. 

Mutta jäävätkö rikokset tähän? 

Martikainen jatkaa valitsemallaan tiellä. Hyvin kirjoitettua jouhevaa tarinan kerrontaa. Kaipasin hieman tiivistystä, joka olisi jäntevöittänyt muuten verkkaista menoa. Tai sitten olisin lisännyt jonkun rikostapahtuman. 

Poliisien toiminta tuntuu aidolta, joskin haastattelutilanteet ovat usein liian pitkiä. Poliisilaitoksen yhteishenki ei ole paras mahdollinen. Saa nähdä paranevatko välit jatkossa. Niilo-pomo vähettelee Miraa ja oikeuslääkäri Elie Salokangas neidittelee. Kollega Antti Korhonen ärsyttää ja nolaa Miraa sen kun ehtii. Mira-parka.
- Antti oli katkera siitä, että Mirasta oli tehty jutun päätutkija. Mirasta tuntui, että pelkkä hänen läsnäolonsa sai miehen näkemään punaista ja liputtamaan periaatteitaan joka käänteessä. Se oli jatkunut miltei puoli vuotta.

Pomo tuntuu olevan nössö, koska ei ole puuttunut tilanteeseen, vaan katsonut vain päältä. Liian mukavuudenhaluinen pomo.
Sitten Miralle tulee yllätyksenä, että tiimi on saanut vahvistusta, nuorempi konstaapeli Marcus Peltomaa on astunut palvelukseen. Mies on aloittanut poliisina kuusi kuukautta sitten ja koeaika päättyy seuraavana maanantaina.
- Ainakin perseen alla palaa tuli, Antti rähähti.- Olis vaan nyt tarkkana, ettei karvat pala.

Ai että, pitikö Antin taas keljuilla. Miraa hävettää miehen puolesta.
Jatkossa Mira ehkä pistää vanhemmille kollegoille luun kurkkuun ja herrojen käytös muuttuu asiallisemmaksi. 

Lisäksi Miraa ärsyttää kun äitiä kehutaan joka käänteessä. Oliko äiti ollut niin huippu mitä annetaan ymmärtää? 
- Sitä vaan vielä, että Hanna oli kyllä eittämättä yksi parhaimmista rikostutkijoista kauttta aseman historian, Niilo lisäsi. - Terävä, vahvahermoinen ja poikkeuksellisen kunnianhimoinen. (...) Antti hörähti. - Onkohan tyttärestä niihin saapikkaisiin.

Äiti oli ollut paljon poissa kotoa. Vanhemmat olivat eronneet kun Mira oli yhdentoista ja Mira oli joutunut olemaan usein yksin. 
Ajan mittaan Hanna-äidin käytös oli alkanut ärsyttää ja Mira oli alkanut työntää äitiä luotaan. Vieläkään välit eivät ole aivan kunnossa. 

Onneksi sentään Ruutin kanssa työskentely sujuu. Ja jotta toiminta olisi ensiluokkaista täytyy koiran kanssa liikkua tai tehdä jotain älyllistä aktiviteettia kolme tuntia päivässä. Mira mielellään juoksee Ruutin kanssa ja tekee sitten pakolliset poliisikoiraharjoitteet.

Henkilökohtaisesti en tiedä koiran koulutuksesta mitään. Mitä nyt olen nähnyt ja kuullut äitini tai tyttäreni kouluttamista. Minusta ainakin poliisikoiran työskentely tuntuu todenmukaiselta. 

Mukava, että Martikainen on taas ottanut poliisikoiran pääosaan. Enemmänkin olisin voinut lukea koirajuttuja. Jotain uutta kulmaa kuitenkin kaipasin jotta eroaisi enemmän edellisestä sarjasta. Mitä se olisi? Ehkä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Jännitystä. Paikan vaihdosta... 
 
Mira Tulenheimoon saimme siis tutustua jo edellisessa sarjassa, kun Hanna-äiti teki poliisin hommia ja Mira oli teini. Nykyään äiti on töissä Turussa.
Valitettavasti Mira jää minulle henkilönä jotenkin etäiseksi, mutta ehkä hahmoa vahvistetaan seuraavassa osassa. Mira opiskeli aiemmin kokiksi. Miksi ala muuttui vai onko Mira sekä kokki että poliisi? (Vai olenko lukenut huonosti.) Miralla tuntuu menevän hyvin, eikä ole ongelmia (ainakaan vielä). 
Mielenkiintoista seurata miten poliisilaitoksen ilmapiiri muuttuu, vai muuttuuko ollenkaan.
Ruuti on ihana!

Plussaa annan aiheesta, jota on vähemmän käsitelty dekkareissa eli koirien rescue-toiminta (engl. rescue = pelastaminen, pelastus), joka tarkoittaa kodin etsimistä kodittomille koirille. Yhdistyksien tarkoituksena ei ole tehdä voittoa. Tarinassa sivutaan myös pentutehtailua.

Seuraavaa osaa odotellessa. 

Mira söi ruuan nopeasti loppuun, kävi pesemässä hampaat ja sukelsi peiton alle. Ruuti rojahti sängyn viereen ja aloitti kuorsaamisen jo ennen kuin sulki silmänsä.

P.S. Kennelliiton mukaan vuoden 2022 suosituimmat nimet olivat Hertta, Luna ja Martta. Kymmenen joukkoon pääsivät myös Hilla, Helmi, Nova, Kerttu, Elsa, Onni ja Sulo. Missä ovat Peppi, Turre, Piki, Musti ja Rekku?

+++++++
Kirjailija, mm. ent. opettaja, toimittaja ja kirjastonhoitaja
Tiina Martikainen, synt. 1963 Nurmijärvellä ja asuu Sammatissa.

Tiina Martikainen osallistuu (ainakin) Pieksämäen Dekkarit Festivaaliin (ent. Varkauden Dekkarit Festivaali) Häkkilän Tilalla perjantaina 28.7. klo 17.00. Tule kuulolle.

Kuvattu Pieksämäellä 28.7.2023
...........

Kiitos kirjasta!

*******
Ilmestyneet teokset:
Hanna Vainio -sarja:
Kasvot pinnan alla 2015 - Jäätyneet kasvot 2016 - Surmanpolku 2019 - Pahan kintereillä 2021

Tulenheimo & Ruuti -sarja:
Ruuti 2023

Muita:
Mikä äitiä vaivaa (dokumenttiromaani) 2004 - jatko-osa: Miksi en osaa vain olla 2011 (käsittelee masennusta ja henkistä jaksamista)

Nuortenkirjat: 
Virtuaaliansa (kertoo nettipeliriippuvuudesta) 2006  -  itsenäinen jatko-osa: Petran harha-askel 2007 (kertoo seurustelusta) 2007 

Shamaanitonttujarmon rajat (elämäkerta- ja matkakertomuskirja) 2008 - Tietokirja: Kaksisuuntaisen mielialahäiriän hallintakurssi 2012 -Antologia: Tulipunainen mekko - valon ja varjon tarinoita (11 suomalaisen kirjailijan novelleja) 2018
.......


Tänä vuonna kirjablogistit viettävätkin kaksi dekkariviikkoa, joita vetää Tuulevi:  tuulevi.wordpress.com

Kirjakaupat nostavat esiin kesän lukusuosikkeihin kuuluvaa rikoskirjallisuutta viettämällä kymmenennettä valtakunnallista dekkariviikkoa 5.6. - 11.6.2023

#dekkariviikko #dekkariviikot

Dekkariviikkojeni aiemmat kirjat:

5.6. Seppo Jokinen: Sen maksaa minkä tilaa, 28. osa

6.6. Ari Wahlsten: Langennut kaupunki, 7. osa

7.6. Pascal Engman: Kokaiini, 4 osa

Kommentit