Griffiths: Kivikehä, 11. osa & Schepp: Karhu nukkuu 7. osa - dekkari - äänikirjat

Kaksi suosittua kirjailijaa, joiden teoksien tarinoissa on luita, uhkauskirjeitä ja pehmonalle.

Olet varmaan miettinyt, josko minäkin jo makaan syvällä maan povessa. Te vähäuskoiset. Täytyihän sinun tietää, että heräisin jälleen henkiin.

Elly Griffiths: Kivikehä, 11. osa Ruth Galloway mysteeri -sarjaan, 347 s. /kesto:  10 h 42 min   - suom. ilm. 2022 - The Stone Circle 2019 - suomennos: Anna Kangasmaa - kansi: Markko Taina - Storytelin äänikirja - lukija: Krista Putkonen-Örn - Tammi

Äänikirjojeni sisältö kustantajan sivuilta:

"Joku tahtoo Ruth Gallowayn muistavan ensimmäisen tapauksensa. Mutta miksi?
Mystinen kehä marskimaalla, ihmisluut, rikokset ja rakkaus. Suosikkiarkeologista kertovan sarjan yhdestoista osa palaa sinne, mistä kaikki alkoi.

Tunnelmallinen Ruth Galloway -sarja yhdistelee arkeologiaa, rikoksia ja mutkikkaita ihmissuhteita. Suolamarskilla tehtävien kaivausten yhteydessä löytyy ihmisluita, joiden taustaa Ruth Galloway alkaa selvittää. Sitten komisario Harry Nelson saa uhkaavan kirjeen, jossa puhutaan vanhasta kivikehästä ja sinne haudatusta viattomasta sielusta. Kaikki tuntuu viittaavan heidän ensimmäiseen yhteiseen tapaukseensa 10 vuotta aikaisemmin. Jonkinlainen ympyrä on sulkeutumassa. Ennen kuin se tapahtuu, Ruthin ja Nelsonin on saatava selvää paitsi uhkaajan henkilöllisyydestä, myös omista tunteistaan."

Leppoisaa kerrontaa taas tässäkin dekkarissa. Tietysti tehdään rikoksia, muttei niillä nytkään mällätä. 
Ruthin tytär on jo kasvanut seitsemänvuotiaaksi ja edellisessä osassa Nelsonin vaimon raskaus aiheutti pohdintaa. Läheiset odottavat kuumeisesti lapsen syntymää. Miksi? Vaikuttaako syntymä Ruthin ja Nelsonin vuosia jatkuneeseen "suhteeseen"? Vieläkö Ruth elättelee toivoa siitä, että Nelson jättäisi perheensä?

Hyvin kirjoitettuja dekkareita, mutta tunnustan suoraan, että Ruth Galloway -sarja alkaa jo hieman puuduttaa. Tarinoihin ei tunnu enää löytyvän uusia kulmia. Oikeastaan luen vain saadakseni tietää miten Ruthin ja Nelsonin suhde päättyy. 

Jännä miten eri asioihin kiinnittää huomiota kun kuuntelee eikä lue. Tällä kertaa ärsytti "sanoa"-verbin jatkuva hokeminen. Dialogin keskustelijat selviävät usein ilman, että kerrotaan kuka sanoo. Lisäksi sanoa-verbillä on lukuisia synonyymejä joita voisi käyttää.

Kiitoksissaan kirjailija kertoo, että Kivikehän paikat ovat enimmäkseen todellisia, kuten esim. Stanton Drewin kivikehä, jonka sanotaan olevan vierailemisen arvoinen. Kuvanveistäjä Oscar Nilsson on myös todellinen ja hänen töitään voi ihailla Brightonin museon uudella arkeologiaosastolla.

++++++++
Kirjailija:
Elly Griffths eli Domenica de Rosa, synt. 1963 Lontoossa.
Kirjailijasta tuli Elly Griffiths siinä vaiheessa kun hän kirjoitti esikoisdekkarinsa ja kirja-agentti sanoi Domenican tarvitsevan dekkarinimen, koska ristimänimi kuulosti liian taiteelliselta. Elly Griffiths on Domenican isoäidin nimi.

*********
Suomennetut teokset:
Ruth Galloway -mysteeri -sarja: Risteyskohdat 2017 - Januksen kivi - 2017 - Jyrkänteen reunalla 2018  - Käärmeen kirous 2018 -  Korppikuningas  2019 - Kadonneet ja kuolleet 2019 - Aavekentät 2020 - Siniviittainen nainen 2020 - Maan alla 2021 - Musta enkeli 2021 - Kivikehä 2022

Sarjan vielä suomentamattomat osat: 12. osa The Lantern Men ja 13: The Night Hawks ja 14. osa The Locked Room (joka ilmestyi kesäkuussa 2022) Mahtaisiko sarja olla sitten tässä? Nähtäväksi jää.

Harbinder Kaur tutkii - sarja:
Muukalaisen päiväkirjat 2022

Linkki: Muukalaisen päiväkirjat, 1. osa

Tulossa:
Lyhdynkantajat (12. osa Ruth Galloway -sarjaan) - ilm. syyskuu 2022
Ruth Gallowayn joulu - (joulutarina) ilm. lokakuu 2022

Linkit niihin osiin joista on arvostelu eli kaksi ensimmäistä osaa puuttuu. 

Musta enkeli, 10. osa

Maan alla 9. osa

Siniviittainen nainen 8. osa

Aavekentät 7. osa

Kadonneet ja kuolleet 6. osa

Korppikuningas 5. osa

Käärmeen kirous 4. osa

Jyrkänteen reunalla 3. osa

................

Sinä siis otat riskin, että herätät nukkuvan karhun. (...) Kyllä, hän vastasi. - Juuri niin minä teen.

Emelie Schepp: Karhu nukkuu, 336 s. /kesto: 9 h40 min.  - 7. osa Jana Berzelius -sarjaan - suom. ilm. 2022 -  Björnen sover 2022 - suomennos: Hanna Arvonen - kannen suunnittelu: Niklas Landblad - Storytelin äänikirja - lukija: Jukka Pitkänen - Otava

Kuutelemieni äänikirjojen sisältökuvaukset kustantajan sivuilta:

"Hengensalpaava dekkari siitä, miten pitkälle ihminen voi mennä halussaan kostaa.

Norrköpingistä löytyy murhattu mies, jonka raadellun ruumiin sisällä on nallekarhu. Pehmolelu johdattaa rikostutkijat uuden identiteetin turvissa elävän entisen poliisin puheille. Järkyttäviä kokenut naispoliisi on ainoa, jolla on yhteys murhaajaan. Mutta haluaako hän todella, että tapaus selviää? Syyttäjä Jana Berzelius jäljittää myös murhaajaa, mutta hänen on yhä vaikeampi salata omaa menneisyyttään ja sitä kuka hän oikeasti on. Mies, jota Jana rakastaa, on liian lähellä totuutta eikä voi aavistaakaan, millä hinnalla. Jana Berzelius -menestyssarja viihdyttää, koukuttaa ja saa haluamaan lisää."

Olipahan taas tarina. En avaa sisältöä enempää kuin mitä tuossa esittelyssä sanotaan, sillä  sarja on luettava järjestyksssä, jotta pääsee kunnolla kärryille. 

Syyttäjä Janalla on synkkä tausta, jota yrittää pitää salassa. Kiusana on Danilo Peña, jonka kanssa Janalla on yhteinen menneisyys. Myöskään Janan isäpuolella, Karlilla, ei ole puhtaat jauhot pussissa. 

Tarinassa ovat mukana myös tutut poliisit Mia Bolander sekä Patrik Wiking, joka on kutsuttu Mian kollegan Henrik Levinin tilalle. Henrik on nimittäin tilapäisesti vapailla. 
Myös Mian ja Patrikin yksityiselämää seurataan.

Olen vuosien mittaan somea lukiessani huomannut, että Jana Berzelius-sarja jakaa mielipiteitä. Osa pitää ja toiset taas ovat sitä mieltä, että Jana on persoonana yliampuva ja että tarinat ovat epäuskottavia. Totta. Jana toimii oikeuden rajamailla, rikkoo lakia ja ottaa sen omiin käsiinsä joutumatta kiinni.

Minä kuulun siihen kastiin, joka pitää Janasta, sillä hän on hieman erilainen hahmo. Eikä minua haittaa tarinoiden tai henkilöiden epäuskottavuus tässä sarjassa. Kyseessä on kuitenkin vain dekkari. Genreen tarvitaan erilaisia tarinoita ja mielestäni Scheppin kirjat ovat juuri sellaisia ja lisäksi koukuttavia ja jännittäviä.
Sarjaa lukiessani olen miettinyt a) milloin Jana jää kiinni tekosistaan b) milloin Janan läheiset saavat tietää synkästä menneisyydestä. Joko tässä osassa? Kuinka monta osaa Janan menneisyys kantaa?

Pidin Jukka Pitkäsestä lukijana, mutta kesti jonkun aikaa ennen kuin älysin, että lukijan Jaanaksi lausutulla nimellä tarkoitetaan Janaa. Tekemäni gallupin mukaan Jana lausutaan lyhyesti, mutta kaipa lukija on tsekannut lausumistavan.

+++++++++
Rikoskirjailija, ent. mainosalan projektijohtaja:
Emelie Schepp, synt. 1979 Motalassa, jossa myös asuu. Schepp on valittu Vuoden Dekkaristiksi kolmena vuonna peräkkäin (2016, 2017 ja 2018).  Scheppin kirjoja on käännetty 30 kielelle ja myyty yhteensä 2,5 miljoonaa kappaletta. 
Jana Berzelius-sarjasta on tekeillä tv-sovitus. Toivottavasti tulee myös Suomen televisioon!

Ohoh! Scheppin ensimmäinen kirja oli omakustanne, sillä yksikään kustantamo ei halunnut julkaista kirjaa. Schepp palkkasi oikolukijan ja julkaisi kirjastaan pokkariversion, jota kävi mainostamassa ja myymässä ympäri Ruotsia. Miten kävi? Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen esikoisteos oli myynyt 40 000 teosta ja kustannussopimustarjouksia alkoi sadella. Schepp lopetti päivätyönsä ja ryhtyi päätoimiseksi kirjailiijaksi. Loppu on historiaa

**********
Ilmestyneet teokset:
Jana Berzelius-sarja
Ikuisesti merkitty 2017  -   Valkoiset jäljet 2017 -  Hidas kuolema 2018  -  Kadonnut poika 2019 - Jaakko kulta 2020 - Yhdeksän elämää 2021 - Karhu nukkuu 2022

Jaakko kulta on voittanut Ruotsin Adlibris-palkinnon 2019 sekä valittu Vuoden dekkariksi ja Vuoden parhaaksi äänikirjaksi jännityskirjojen kategoriassa 2020. 

Arviot olemassa osasta kolme eteenpäin:

Kadonnut poika, 4. osa
(Bonuksena Sarenbrantin Osasto 73)

5. osa:  Jaakko kulta
(Bonuksena Rudbergin Salainen koodi) 

6. osa: Yhdeksän elämää, 6. osa
(Bonuksena Tim Weaverin Poispyyhkäisty)

Kommentit