Onnistuvatko naiset purkamaan salaisen koodin? Miten merenneidot liittyvät Scheppin dekkariin?
Iris, Rudolf ja heidän kaksi poikaansa Josef ja Jan asuvat Pärnussa, mutta eivät enää kauaa. Iriksen on poikien kanssa lähdettävä turvaan, mutta aviomiehen, fysiikan professorin, on jäätävä. Iris ja pojat päätyvät Ruotsiin ja joutuvat majoittautumaan pakolaisten vastaanottokeskukseen. Iris saa siellä tarjouksen, joka takaisi oman huoneen. Pitäisi siivota erästä rakennusta, joka on puolustusvoimien käytössä. Tietysti Iris suostuu.
Kesäkuussa 1940 kaksikymmentäseitsemänvuotias Signe Jansson on myös lähdössä. Sisar oli menehtynyt ja Signe oli jäänyt hoitamaan sisaren kotia, lähinnä neljävuotiasta Erik-poikaa. Talossa asui myös sisaren aviomies Stig, jolla oli ollut sellainen ehdotus, jota Signe ei ollut voinut hyväksyä. Nyt Signe on menossa Tukholmaan hoitamaan professori Nils Svartströmin taloutta. Työ vähän arveluttaa, sillä professori on sokea.
Varakkaasta kodista lähtöisin ja kotona asuva kaksikymmentäyksivuotias Elisabeth Herrman on töissä ilmavoimien esikunnassa, kunnes eversti pyytää outoja. Samalla käytävällä työskentelee muutama uusi insinööri, joista eräs on sanonut ettei pysty työskentelemään koska kiinnittää liikaa huomiota Elisabethin pitkään punaiseen tukkaan. Nyt eversti pyytää leikkamaan hiukset, jotta insinööri saisi työrauhan.
Elisabeth suuttuu ja kertoo että kyseinen herra on tehnyt virheellisiä ja puutteellisia analyyseja, jotka oli pakko pyytää korjaamaan. Sitä paitsi everstin pyyntö ei kuulu Ruotsin kaltaiseen demokratiaan.
Elisabeth oli kirjannut virheet ja irtisanoutuessaan antaa asiakirjat everstille. Näin tehdessään tekee tietämättään palveluksen yhteiskunnalle.
Naisilla on erilainen tausta sekä koulutus, mutta heillä kaikilla havaittiin olevan erityistaitoja, kuten matemaattista lahjakkuutta, kielitaitoa, päättely- ja analysointikykyä.
- Teillä kaikilla on poikkeuksellisen vahva hahmotuskyky ja erittäin hyvät edellytykset siihen, mitä arkikielessä kutsutaan ongelmanratkaisukyvyksi.
Nämä taidot veivät heidät työskentelemään yhdessä tärkeän asian puolesta. Naiset päätyvät tiimiin, jonka tehtävä on murtaa saksalaisten lähettämien viestien salauksia. Aikaa on vähän ja salainen tehtävä on erityisen tärkeä, sillä muuten Ruotsi ei ole enää vapaa maa. Tehtävä ei ole helppo, sillä taustalla voi olla ansoja eikä kehenkään saa luottaa. Pystyvätkö naiset murtamaan koodin?
Odotin, että tarinassa olisi ollut enemmän näitä koodijuttuja yms, siis jotain vakavampaa, mutta menihän se näinkin. Siis paneutuen kolmen naisen yksityiselämään. Vaikka kertomus sijoittuu menneisyyteen, niin historiaa on aika vähän. Tarinasta kyllä huomaa, että Rudberg kirjoittaa hieman viihteellisempiä teoksia. Salainen koodi ei ole perinteinen dekkari, vaan yhdistelmä vakoilua, viihdettä ja vähän dekkaria. Ihan ok, muttei sen enempää ja luen ehkä seuraavankin, vaikken hurmion kiksejä saanutkaan.
++++++++
Kirjailija, ent. yökerhoyrittäjä ja kirjallisuusaiheisen tv-ohjelman juontaja
Denise Rudberg, synt. 1971 ja asuu Tukholmassa.
Tuottelias kirjailija, joka on aiemmin kirjoittanut chick lit -teoksia, mutta vuonna 2010 siirtynyt kirjoittamaan rikosromaaneja.
(ⓒ Piritta's foto)
************
Ilmestyneet teokset:
Liittolaiset -sarja:
Salainen koodi 2020 - Vaarallinen yhteys 2021
Marianne Jidhoff -sarja:
Yksi tappava syrjähyppy 2015 - Toinen toista pahempi 2016 - Kolmen kohtalokas leikki 2017 - Neljä kertaa kosto 2018 - Kun kello lyö viisi 2019 - Kuuden metrin syvyydessä 2020 -
Sarjasta suomentamatta: De sju som såg 2017 ja Åtta steg bakom 2018
Lisäksi löytyy kaksi nuortenkirjasarjaa ja pari tietokirjaa
Suomennettu myös kaksi ihmisuhderomaania, jotka on kirjoitettu yhdessä Hugo Rehnbergin kanssa:
Ihan vain väliaikaista 2017 - ainakin e- ja äänikirjana - Niin se sitten meni 2018
............................................
Nörrköpingissä siepataan ihmisiä, jotka löytyvät pian kaupungin läpi virtaavasta joesta. Löydetyissä henkilöissä on jotain hyvin erikoista. Joku hullu on liikkeellä.
Tapausta alkavat tutkia perheellinen ylikomisario Henrik Levin ja 32-vuotias Mia Bolander, joka viihtyy baarien tiskeillä vonkaamassa ilmaisia drinkkejä sekä syyttäjä Jana Berzelius.
Päähenkilö Jana Berzelius on omanlaisensa ihminen, joka häärää lain molemmilla puolilla. Tämä johtunee osittain hänen rankasta lapsuudestaan. Lisäksi Janan on vaikeata, lähes mahdotonta, solmia läheisiä suhteita kehenkään. Yhtenä syynä on se, että Janalla on vartalossaan eräs "merkki", jota ei anna kenenkään nähdä. Vaikka suhteiden solminen on vaikeaa, niin Janallakin on tunteet.
Siepatuilla ihmisillä ei tunnu olevan mitään yhteistä, vaan ovat eri-ikäisiä ja eri ammateissa toimivia henkilöitä. Jotain sentään on yhteistä, nimittäin "merenneitous". Mitä se sitten onkaan, se selviää tarinasta.
Jana törmää tutkimuksissaan nuoreen Simoniin, joka on tappanut perheensä ja on tällä hetkellä Vadstenan oikeuspsykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla. Simonin tapauksessa tuntuu olevan jotain outoa, eikä nuorimies suostu puhumaan.
Sarjassa kulkee mukana Danilo Peña, joka liittyy hyvin läheisesti Jana Berzeliukseen, En kerro miten, sillä heistä kerrotaan tarkemmin aiemmissa kirjoissa.
Nyt kuitenkin Peña on tietynlaisissa ongelmissa, mutta voisiko Jana auttaa. Tai jopa toisinpäin, voisiko Danilo auttaa Janaa?
Emelie Schepp on taas punonut ovelan juonen, joskin arvasin joitakin juttuja. Tosin aina on olemassa vaara, että minua olisi huijattu. Tällä kertaa osuin oikeaan. Jana Berzelius on omanlaisensa persoona, josta ei oikein tiedä pitääkö hänestä vai ei. Tämä onkin kirjailijan tarkoitus. "Hahmoista on tahallaan tehty sellaisia, joista ei oikein tiedä rakastaako heitä vai vihaako." Minulle tämä sopii, sillä haluan nähdä kuinka pitkälle kirjailija venyttää Janan tekemisiä (lain väärällä puolella) ennen kuin jää kiinni.
Kirjailija kertoo, että sarjan kirjoissa on kaksi päälinjaa. Jana Berzeliuksen tarina kulkee kirjasta toiseen. Lisäksi jokaisessa kirjassa on oma rikosjuonensa ja tarinansa.
Janasta sanotaan, että hän on monimutkainen hahmo, mutta myös oikeat ihmiset ovat monimutkaisia ja kompleksisia. Hahmoista on tahallaan tehty sellaisia, joista ei oikein tiedä rakastaako heitä vai vihaako.
(Aamulehti 2017)
Jaakko kulta loppuu mielenkiintoiseen kohtaan, joten odotan jännityksellä miten tarina jatkuu.
P.S. Mielelläni olisin kirjoittanut kirjan nimen yhdysmerkillä (Jaakko-kulta), mutta noudatan nyt kirjan kirjoitusasua. Kielitoimiston ohjeessa sanotaan, että voi kirjoittaa myös erilleen, jolloin merkityseroa ei ole, mutta kummallakin osalla on oma pääpaino.
+++++++++
Rikoskirjailija, ent. mainosalan projektijohtaja:
Emelie Schepp, synt. 1979 Motalassa, jossa myös asuu. Schepp on valittu Vuoden Dekkaristiksi kolmena vuonna peräkkäin (2016, 2017 ja 2018). Jana Berzelius-sarjasta on tekeillä tv-sovitus. Toivottavasti tulee myös Suomen televisioon!
**********
Ilmestyneet teokset:
Ikuisesti merkitty 2017 - Valkoiset jäljet 2017 - Hidas kuolema 2018 - Kadonnut poika 2019 -
Jaakko kulta 2020 - vielä suomentamaton Nio liv ilmestyy marraskuussa 2020
Jaakko kulta on voittanut Ruotsin Adlibris-palkinnon 2019.
Linkki edelliseen osaan Kadonnut poika (bonuksena Sarenbrantin Osasto 73):
http://kirjarouvanelamaa.blogspot.com/2019/07/schepp-kadonnut-poika-sarenbrant-osasto.html
Jaakko kulta, Jaakko kulta!
Herää jo! Herää jo!
Kellojasi soita! Kellojasi soita!
Pium paum poum, pium paum poum!
^^^^^^^^^^^^^
kirjarouvanelamaa. blogspot. com
Instagram: #pirittaolen
Pinterest
Twitter
Kommentit
Lähetä kommentti