Arttu Tuominen: Hydra, 2. osa

 

Oli mahdotonta vaientaa päässä huutavia itsetuhoisia ja väkivaltaisia ajatuksia, joita sinne tunki jatkuvalla syötöllä kuin rikkinäiseen vastaanottimeen. Välillä äänet huusivat niin kovaa, että hän pelkäsi putoavansa hulluuteen. Jos inhosi itseään, mitä järkeä enää oli missään.

(Ote 2. luvusta.)

Arttu Tuominen: Hydra, 332 s. - 2. Kide - ilm. 2026 - kannen suunnittelu: Mika Tuominen - Otava

Pankinjohtaja Juhani Roinetta riivaa vaikea peliriippuvaisuus. Toistaiseksi  mies on onnistunut salaamaan asian töissä ja kotonakin vaimolta ja teini-ikäiseltä Miro-pojaltaan. Mihin pelihimo Juhanin johdattaaa? Tuskin ainakaan mihinkään hyvään.

Ei Mirollakaan mene hyvin, sillä hän on koulukiusattu. Häntä pahoinpidellään, haukkutaan, tavaroita varastetaan ja rikotaan, ja painostetaan jopa antamaan vaatteita päältä. Lisäksi vielä kiristetään, ja jollei Miro maksa, niin uhataan, että tapahtuu hurjia. Miro yrittää kertoa kiusaamisesta isälleeen, mutta tällä ei ole aikaa kuunnella.

Toisaalla asuva nuori ja fiksu Louis Nivel haaveilee kirjailijan urasta. Louis asuu kaupassa töissä olevan äitinsä kanssa Pariisin epäonnnisten lähiössä eli Pilvikaupungissa. Se on tyystin toisenlainen asuinalue kuin Miron. Pilvikaupungissa puhuvat huumeet ja aseet. Louis on iloinen päästessään eteenpäin kirjailijan haaveissaan kunnes lapsuuden ystävä sotkee Louisin ikäviin asioihin. 

Louis on ihastunut tyttöön, jonka äiti on poliisi. Colettella ja hänen parillaan Remyllä on haastava paikka partioida väkivallan ja huumeiden sumentamia katuja, joita vaaralliset kartellit hallitsevat.

Kolumbiassa puolestaan asuu Estelle, joka henkensä pitimiksi työskentelee isältään salaa kaukana viidakossa kokaiinifarmilla, jossa työntekijöiden henki ei ole minkään arvoinen. Isä luulee, että Estelle on siistijänä läheisessä kartanossa. Estellellä on kotona pieni sairas lapsi ja toinen tulossa. Rahaa pitää saada kaikin keinoin. 

Ja vielä. Tarinassa on mukana myös Julia, joka on ammatiltaan lentoemäntä. 15 vuotta vanhempi Liina-sisko istuu Alepan kassalla. 

Ylläolevien henkilöiden plus muutaman muun kanssa tarinaa pyöritetään ja hyvin pyöritetäänkin!

---

Ihanaa, Arttu Tuominen is back! Olen lukenut Tuomisen tuotannon ja pitänyt. Kide-sarjan aloitusosa ei oikein kolahtanut, mutta nyt ollaan taas oikeilla raiteilla.

On ihailtavaa, että kaikki kolme sarjaa ovat erilaisia ja onneksi uuden sarjan toinen osa puhuttelee minua. 

Kirjassa on useita päähenkilöitä, joiden tarinat lomittuvat hyvin yhteen. Minulle näin laaja henkilögalleria ei tuottanut ongelmia. Mielestäni Tuominen onnistuu hyvin pitämään langat käsissään.
Kerroksellisuus toimii hyvin lukiessa, eikä sekaantumisen vaaraa ole. Miten lienee kuunnellessa? Saattaa olla, että moninaiset tapahtumat ja henkilöt valahtavat sekamelskaksi, mutta toivon ettei.

Henkilökuvaus on taidokasta ja ihmiset ovat sopivan erilaisia, joskin jotkut joko vähän reppanoita tai ilkeitä hyväksikäyttäjiä. Mukana on myös Alecista tuttu Liina Aho. Julia-sisko on viisitoista vuotta nuorempi, joten hän ei tainnut olla syntynyt vielä tuolloin. 

Liina yllättää toimillaan ja saa harteilleen sankarin viitan. Tekojen perusteella jäin miettimään, mitä Liina on mahtanut opiskella tai tehdä ennen Alepan kassaksi ryhtymistään. Liinan ammatti yllättää, sillä odotin Alecin mukaan naiselle toisenlaista tulevaisuutta. 

Eniten minuun vaikuttaa koulukiusattu Miro ja se, ettei poika saa kipeästi tarvitsemaansa apua vanhemmiltaan. Heillä ei ole aikaa olla läsnä ja kuunnella tai ei kiinnosta. Ja tällä on seurauksensa.

Myös raskaana olevan Estellen elämäntilanne koskettaa jo senkin takia, että se saa miettimään todellisuutta.

Hydra (mytologia) oli kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa hirvittävä olento, jolla oli käärmeen vartalo ja yhdeksän päätä. Sen pystyi tappamaan vain polttamalla tai katkaisemalla sen kaikki päät nopeasti, sillä se sai uusia päitä nopeasti menetettyjen tilalle. (Lähde Wikipedia)

Pidän tarinasta, joka on nimensä veroinen. Kansainvälinen huumamaailma on samanlaista: kun yhden oven suljet, seuraava aukeaa  ja kun yksi kuolee, seuraava on jo jonossa. Kirjassa kuvataan huumeiden matkaa alkulähteiltä alkaen muuleihin, välittäjiin ja käyttäjiin. Joissakin tapauksissa lukija tietää ennalkolta tiettyjä asioita.

Alec ja Hydra ovat kielellisesti ronskimpia kuin edelliset kirjat. Kide -sarjassa tulee myös paljon enemmän ruumiita. 
Hydra ei ole varsinainen dekkari, jossa murhia tulee ja poliisit ratkaisevat. Eikä Hydra missään nimessä ole hyvän mielen kirja. Se on vauhdikas, osin raaka, inhottava ja koskettava, mutta silti lukemisen arvoinen. Onko toivoa olemassa?

Kiitos myös siitä, että Tuominen kirjoittaa napakan pituisia teoksia, eikä sorru joutavanpäiväisiin lätinöihin, jotka kerryttävät sivumäärää. 332 sivua on oikein passeli dekkarin pituus. (Ei sivuja vaan sisältöä, kiitos!)

Trilogin päätösosa ilmestynee vuoden päästä ja odotan jännityksellä mitä päähahmoille tulee tapahtumaan. 

Kirjasta on myös e- ja äänikirjaversio, lukijana Ville Tiihonen, kesto 11t.

+++

Kirjailija ja ympäristötarkastaja
Arttu Tuominen, synt.1981, asuu Porissa ja on koulutukseltaan ympäristöteknologian insinööri. Harrastaa veneilyä, kalastusta ja kirjallisuutta. 

                                              
Kuvasin Artun toukokuussa 2026 Otavan jännäri-illassa.

*********
Ilmestyneet teokset:
Labyrinttisarja:
Muistilabyrintti 2015 - Murtumispiste 2016 - Silmitön 2017 - Leipuri 2018

Linkki: Leipuri, 4. osa
(Valitettavasti muita linkkejä ei ole,koska olen lukenut ne ennen blogin aloittamista).

Delta-sarja:
Verivelka 2019 (Vuoden Johtolankapalkinnon voittaja 2020)  - Hyvitys 2020 - Vaiettu 2021 - Häväistyt 2022 - Vapahtaja 2023

Muuta:
Kaksi enkeliä (Avun jatkokertomus v. 2020 + äänikirjana) 

Linkki 1. osaan: Verivelka

Linkki 2. osaan: Hyvitys

Linkki 3. osaan: Vaiettu

Linkki 4. osaan  + Kaksi enkeliä (jatkokertomus): Häväistyt, 4. osa + Kaksi enkeliä

Linkki 5. osaan: Vapahtaja

Linkki 6. osaa: Lavastaja

Kide -trilogia:

Alec 2025  - Hydra 2026

Linkki: Alec, 1. osa