Arttu Tuominen: Häväistyt, 4. osa & Kaksi enkeliä - jatkokertomus

 

Miten Peter Pan liittyy tarinaan?  Kaksi enkeliä -jatkokertomuksessa poliisi joutuu palamaan menneisyyteensä.

Äkkiä hänen mielensä synkkeni kuin joku olisi kaatanut aivoihin mustetta. Hänen nenäänsä tunkeutui vernissan, pölyn ja vanhojen kankaiden haju.

Arttu Tuominen: Häväistyt, 396 s. - 4. osa Delta - sarjaan - ilm. 2022 - kansi: Mika Tuominen - WSOY

Deltasarjan osissa on eri päähenkilö. Tosin Verivelassa ei mielestäni ollut varsinaista päähenkilöä, Hyvityksessä Henrik "Härkä" Oksman, Vaietussa Jari Paloviita ja Häväistyissä saamme kuulla Linda Toivosen tarinan. 
Kaikki nämä henkilöt ovat mukana Häväistyissä. Konstaapeli Pasi Jaakola vilahtaa ja lisäksi tiimin pomona toimiva Susanna Manner, jolla näyttää olevan omat ongelmansa. 

Vanhempi konstaapeli Linda Toivonen elää teini-ikäisen tyttärensä Linnean kanssa. Lindalla on ollut vaikeuksia alkoholin kanssa jo pitkään, muttei myönnä asiaa. Linnea kärsii tietysti äidin juomisesta, mikä sekin johtaa välien kiristymiseen: 
- Mikset voi koskaan olla normaali äiti? Taas esität jotain poliisia. Olisit joskus yhtä kiinnostunut minusta kuin niistä raiskareista, joita jahtaat päivät pitkät.

Lindan ex-mies oli kyllästynyt jo aiemmin ja lähtenyt menemään.

Lindan syyt liialliseen juomiseen juontuvat lapsuudesta ja nuoruudesta. Äiti oli alkoholisti, joten kunnollista äidinmallia ei ollut. Lisäksi nuoruuden mallimatka Milanoon ollutkaan niin ruusuinen kuin Linda oli kuvitellut. Tarinassa palataan usein Milanon tapahtumiin.

Kolmetoistavuotias Laura istuu leikkipuistosssa ja odottaa ja odottaa ja odottaa, kunnes katoaa. Katoamista aletaan tutkia ja Lauran tietokoneelta löytyy yllättäviä asioita. Asioita, joita kolmetoistavuotiaan koneella ei yleensä ole. 

Linda Toivonen tiimeineen alkaa selvitellä tapausta. Selviää, että katoaminen ei olekaan ainoa, vaan kadonneita tyttöjä on vuosien mittaan ollut enemmänkin. Lisäksi käy ilmi, että kadonnut tyttö on Linnean rinnakkaisluokalta. Linnea oli sanonut, ettei oikeastaan tunne Lauraa, mutta totuus osoittautuu joksikin muuksi. 

Entä kuka on Peter Pan -niminen hahmo, joka kuvia alkaa löytyä kadonneiden nuorten huoneista? Sadun Peter Pan elää mielikuvitusmaailmassa eikä halua kasvaa aikuiseksi vaan houkuttelee ystäviään mukaansa Mikä-Mikä-Maahan.
Onko kirjan Peter Pan samanlainen? Päätyvätkö henkilöt Mikä-Mikä-Maahan (mikä se sitten voisikaan olla tässä dekkarissa) ja sijaitseeko se *) "toisesta oikealle ja suoraan aamuun saakka"?

Tällä kertaa Tuominen on tarttunut yleiseen aiheeseen, nuorten katoamisiin, pedofiliaan sekä Lindan kautta alkoholisimiin.
- Äkkiä valtava jano ryöppysi joka soluun. Hän muisti korkkaamattoman Stolichnaya-potun käsilaukussaan. Suu tuntui kuivalta kun sinne olisi lapioitu suolaa. Kämmenet alkoivat hikoilla ja poskia kuumottaa.

Tarinassa Linda törttöilee aiheuttaen vaaratilanteita, joiden ei elävässä elämässä uskoisi rankaisematta menevän läpi.
Mutta kyllähän oikeassakin elämässä työtoverin alkoholismia usein piilotellaan, tämän töitä tehdään ja juojaa suojellaan, vaikka tärkeintä olisi nostaa kissa pöydälle ja saada henkilö hoitoon. Miten Lindan käy? Mahtaako ymmärtää sairautensa. 

Tarinassa kerrotaan muidenkin hahmojen yksityiselämästä ja toisillakin, kuinka ollakaan, on ongelmia. 
Veikkaan seuraavaksi päähenkilöksi Susanna Mannerta. Aika näyttää olenko oikeassa.

Olen pitänyt jokaisesta Tuomisen kirjasta, alkaen Labyrintti -sarjasta, joten kaikki kehuvat verbit on jo käytetty. Niinpä totean vain, että taattua Tuominen-laatua!  Mukava tietää jo ennalta, että tiedossa on vetävä dekkari. Jos nyt jostain haluaisin hieman motkottaa, niin ehkä se on tämän kirjan aihe, joka on kovin käytetty viime aikoina. Tosin kirjailijan hyväksi on sanottava, että onneksi teemaa ei ole toteutettu pahimmalla mahdollisella tavalla.
Dekkari jakaantuu kymmeneen osaan, joista jokainen alkaa lehtiartikkelilla sekä Lindan menneisyys -jaksolla. Aikajanat kulkevat sujuvasti, joten tarinaa on helppo seurata.

Seuravassa dekkarissa Tuominen voisi taas yllättää lukijat jollain uudella ja vähemmän käytetyllä teemalla. Enkä edelleenkään pidä alkaa laulamaan -muodoista, mutta ei niistä nyt tämän enempää. Lindan juomista olisi voinut hieman vähentää, tulee selväksi vähemmälläkin toistolla.

Häväistyjä sanotaan itsenäiseksi dekkariksi, ja kyllä tämän sellaisena voi lukea, mutta silti sanon, että sarjasta saa enemmän irti jos on jo tutustunut henkilöihin. 
Aiheesta huolimatta pidin. Suosittelen varaamaan aikaa kirjan lukemiseen, sillä kerran aloitettuaan ei voi lopettaa. Hyvä Arttu!

Pidin kannesta, joka oivasti jatkaa sarjan teemaa. 

Kuoleminen tulee olemaan kauhea suuri seikkailu. 

P.S. Taustan pienet Peter Pan kuvat kirjasta; Peter Pan -  James M. Barrie - kuvitus Markus Zöller - Engmont Kustannus Oy 2009. 

Alkuperäisen Peter Pan-kirjan (ilm. 1911) on kirjoittanut skotlantilainen J. M. Barrie,  nimellä Peter Pan and Wendy. Hahmo esiintyi ensimmäisen kerran Barrien kirjassa v. 1902 ja sen jälkeen v. 1904 Peter Pan -näytelmässä. Peter Pan -tarinansa Barrie laati (1891 - 1902) huvittaakseen tuttavaperheensä poikia. 
Hahmon on arveltu saaneen vaikutteita myös kirjailijan isoveljestä, joka kuoli lapsena luisteluonnettomuudessa, eikä siis ehtinyt kasvaa aikuiseksi. Mikä-Mikä-Maa (tunnettu myös Kaukamaana) sijaitsee *) "toisesta oikealle ja suoraan aamuun saakka". 
(Lähde: Wikipedia)

Tuomisen ilmestyneet teokset sekä muutama kirjalinkki lopussa.
...........................

Bonuksena Tuomisen Apu-lehdelle kirjoittama jatkojännäri v. 2020

Ojan pohjalla lojui jotain kirjavaa, mutta pensaikko peitti näkyvyyden. Hän oli kahden vaiheilla palaisiko koneelle vai jatkaisiko hommia, mutta lopulta hänen uteliaisuutensa voitti ja hän lähti lampsimaan tietä pitkin. 

Arttu Tuominen: Kaksi enkeliä - kesto: 2 h 42min. - ilm. 2020 - teksti on julkaistu alunperin jatkokertomuksena Apu-lehdessä - Storytelin äänikirja - lukija: Iikka Forss - Storyside

Kuvaus Storytelin sivulta. Postin viimeisen virkkeen, joka paljastaa kertomuksesta liikaa.

"Surmatun pienen pojan löytyminen keskellä kesähelteitä poliisi Mikael Stenroosin oman pojan kuoleman vuosipäivänä käynnistää painajaisen uudelleen.
Lukuisia tappajia vuosien mittaan vankilaan passittanut Mikael käy murhaajaa metsästäessään läpi pidättämiensä rikollisten listaa. Epäiltyjen joukossa on muun muassa mies, joka tuli kuuluisaksi tapettuaan äitinsä ja kaksi sisartaan.
Kenellä Mikaelin pidättämistä väkivaltarikollisista oli polttavin halu kostaa hänelle – ja kuka ylipäätään tiesi hänen kuolleesta pojastaan? Varmaa on vain se, että ruumiita tulee koko ajan lisää."
....
Hieman erikoinen tarina, mutta ymmärrän sen, sillä se on kirjoitettu jatkokertomukseksi. Tyyli ja teksti eroavat mielestäni Tuominen normikirjoitustavasta. Se ei tietenkään ole huono asia tässä minikertomuksessa, koska tarina on ihan hyvä, paitsi että loppu jotenkin lässähti. Pidin murhaajan motiivista, joka on tyypillistä Tuomista. Ihan ok jatkokertomuksena.

Lukija Iikka Forss tauottaa liikaa. Harmi, sillä Forssilla on kivanvärinen ääni. En tiedä kykenisinkö kuuntelemaan lukijalta pidempää teosta - tuskin. Forss on saanut Storytelissa paljon kritiikkiä lukutavastaan. 

Virhe editoinnissa: lukujen  6 ja 7 välissä sanotaan että kertomus loppuu: Olet kuunnellut.... vaikka lukuja on 10.

++++++++
Kirjailija ja ympäristötarkastaja
Arttu Tuominen, synt.1981, asuu Porissa ja on koulutukseltaan ympäristöteknologian insinööri. Harrastaa veneilyä, kalastusta ja kirjallisuutta. 


Dekkarifestivaalini 2022 kuvasatoa.

*********
Ilmestyneet teokset:
Labyrinttisarja:
Muistilabyrintti 2015 - Murtumispiste 2016 - Silmitön 2017 - Leipuri 2018

Delta-sarja:
Verivelka 2019 (Vuoden Johtolankapalkinnon voittaja 2020)  - Hyvitys 2020 - Vaiettu 2021 - Häväistyt 2022
Sarjaan on tulossa vielä kaksi osaa ja sitten jotain muuta.

Muuta:
Kaksi enkeliä (Avun jatkokertomus v. 2020 + äänikirja) 


Linkki 1. osaan: Verivelka

Linkki 2. osaan: Hyvitys

Linkki 3. osaan: Vaiettu

Kommentit

  1. Mahdankohan ikinä ehtiä kirjastolainoiltani omiin kirjoihin ja täten Delta-sarjan kakkososaan. Olen monessa paikkaa marissut ykkösosan keskinkertaisuutta. Olen ollut hyvin hämmästynyt sen suosiosta. Tarkoitus olisi kuitenkin lukea vielä kakkososa ennen kuin annan lopullisen tuomioni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paria kirjaa lukuunottamatta jäädytin kirjastolainani ja yritän nyt kahlata omia pinojani.
      Minä olen kyllä tykännyt kaikista Artun dekkareista, mutta kuten tiedämme, kaikista kirjoista ei tarvitse tykätä.

      Poista

Lähetä kommentti