Paukkuvasta pakkasesta huolimatta hänen selkänsä oli hiestä märkä. Sydän hakkasi pelosta ja rasituksesta, henki vinkui ja rahisi. Hän vilkaisi hätäisesti olkansa yli ja näki...
Pekka Hyyti: Musta talvi, 382 s. - toinen osa Voitto Karhusta ja Ina Djurlingistä kertovaan sarjaan - ilm. 2020 - etukannen valokuva: Siiri-kuvapalvelu - Myllylahti ******** Arvostelukappale, kiitos!
Kuuden miehen porukka on lähestymässä talvista Mältinrantaa. Miehillä oli yllään uimahousut, kengät, pipo ja hartioillaan pyyhe. Arvatenkin ovat menossa avantouinnille. Etsivät avantoa ja näkevät lumikummun. Sinne siis.
- Lumen alta paljastui jotain mustaa, jota mies ei heti tunnistanut (...) - Voi helvetin helvetti. Mies ponkaisi pystyyn ja perääntyi kädet levällään. Lumen poistaminen oli paljastanut karmean näyn.
Voitto Karhu on entinen partiopoliisi, joka on saanut toivomansa paikan rikoskonstaapelina. Karhu päätyy ryhmään, jota johtaa rikostarkastaja Paavo Kuusniemi. Ryhmässä on myös tekninen tutkija Lindberg, konstaapelit Lehto ja Ahokas. Kuusniemi selostaa miehilleen avantotapahtumista sen mitä tietää ja pyytää ryhtymään toimeen.
Voitto Karhu seurustelee Aamulehden toimittajan kanssa. Ina Djurling on hoikka ja simpsakka puolitoistametrinen keijukainen ja Karhu puolestaan parimetrinen ja lihaksikas, joten heidän kokoeronsa aiheutti joskus hilpeyttä.
Kuinka ollakaan Ina on jo kuvaajansa kanssa rikospaikalla, kun poliisit saapuvat avannolle.
- Viitsisitkö olla kuvaamatta, pyysi Karhu (...) Lukijoilla on oikeus tietää, mitä kaupungissa tapahtuu, Ina totesi tyynesti.
Jäältä löytyneen ruumiin henkilöllisyys selviää melko pian, mutta siinä onkin kaikki. Tuntuu ettei edes lähipiiri tunne henkilöä kunnolla. Ja kun asioita aletaan vielä perusteellisemmin tutkia, niin merkillisyyksiä alkaa löytyä.
Ovatko murhan syyt poliittiset, viinatrokarien välienselvittelyä vai onko mukana saksalaisia fasisteja? Siinä riittääkin pohdittavaa tutkintaryhmälle.
Mutta miksi EK eli Etsivä Keskuspoliisi työntää näppinsä tutkintaan, vaikka tapauksen tutkinnan pitäisi kuulua rikospoliisille?
Eletään siis vuotta 1930, jolloin Lapuan liike oli nousussa ja poliittinen elämä muutenkin tulenarkaa.
Virkamiesten joukossakaan ei oikein tiedetä kuka missäkin joukossa seisoo..
- Onko Etsivä Keskuspoliisi luisumassa äänioikeiston, Lapuan liikkeen, Vapaussodan Rintamiesten Liiton, Lalli-liiton ja ties kenen käsikassaraksi, vaikka sen pitäisi puolustaa laillista valtiovaltaa ja lakeja?
Tällaisen vellonnan aikana ryhmittymät suunnittelevat kaikenlaisia vahingontekoja toisiaan vastaan, tuhopolttoja, kidnappauksia, vallankumousta yms. Ääriryhmien välit ovat edelleen tulehtuneet ja niinpä äärioikeisto ärsyttää kommunisteja ja kommunistit äärioikeistoa.
Lisäksi vielä kaupunkia riivaavat oudot yölliset ryöstöt, joissa voro tulee nukkuvien asukkaiden koteihin. Varastaa pieniä esineitä, koruja yms ja häipyy sitten hiljaisesti yöhön. Miten varas pääsee asuntoihin? Ikkunoista kaiketi, mutta kuka mahtuu sisään pienistä räppänöistä?
Ina alkaa tutkia rosvoilua, mutta ei malta jättää avantokeissiäkään rauhaan. Lisäksi onhan se hyvä, jos miesystävä on rikospoliisi. Paitsi, että omat hankaluutensa siinäkin on.
Miten Voiton ja Inan romanssi edistyy, sitä on mielenkiintoista seurata. Etenkin kun Ina onnistuu eräällä tempauksellaan loukkaamaan Voittoa. Ina tekee jotain sellaista mitä naiset eivät tuohon aikaan tehneet ja tapaus taisi käydä pahasti Voiton miehisyyden päälle. Mutta Ina on Ina.
En ole lukenut esikoisteosta, joten en osaa sanoa onko tyyli siitä muuttunut. Musta talvi on ainakin minulle ihan kiinnostavaa ajankuvaa. Hyyti on historiankirjansa lukenut. Dekkari alkaa vetävästi ja kirjailija kuljettaa tarinaa mallikkaasti. Tapahtumia on sopivasti, mutta henkilöitä on turhan paljon. Tosin he tulivat tutuiksi lukemisen myötä, mutta aluksi piti miettiä kuka henkilö kuului mihinkin ryhmittymään. Mukana kun oli poliiseja, virkamiehiä, taviksia, nuoria, vanhoja, tyttöjä, poikia... Vähempi henkilömäärä olisi selkiyttänyt tarinaa. Eikä kaikkia henkilöitä tarvitse nimetä eikä kuvailla erikseen: roteva, punatukkainen, ristiverinen, keskimitttainen mies, jolla on tavalliset kasvot jne
Paljonko esikoisessa oli Voitto Karhua ja Ina Djurlingiä? Tässä oli ainakin sopivasti. Tuon ajan naiseksi Ina on ollut rohkea ja edistyksellinen. Hatunnosto hänelle.
Pidin Mustasta talvesta. Extrapointsit tapahtumapaikasta. On mielenkiintoista lukea ja tutustua omaan paikkakuntaansa, oli se sitten historiaa tai nykyisyyttä. Tampereen miljöökuvaus toimi.
P.S. Kirjassa ostetaan pariin otteeseen Tampereen kauppahallista banaaneja. Mistäköhän kauppahalli niitä oli saanut? Banaaneja ruvettiin kyllä tuomaan Suomeen jo vuonna 1909, ja ilmeisesti Helsingin vanhasta kauppahallista sai banaaneja jo 1900-luvun alkupuoliskolla. Sotien aikana banaaneja ei juuri ollut. Ensimmäisen varsinaisen banaanilastin sanotaan tulleen vasta vuoden 1952 olympialaisten tienoilla.
(Lähde: www.kysy.fi)
++++++++
Kirjailija:
Pekka Hyyti, synt. 1959, asuu Lempäälässä. Insinööri, joka työskentelee ilmailun parissa. Harrastaa avantouintia, laskettelua, lenkkeilyä ja lukemista.
Esikoisteos on palkittu Suomen Dekkariseura ry:n kunniakirjalla.
Pekka Hyyti Turun Kirjamessuilla syksyllä 2019
(©Piritta's photo)
********
Ilmestyneet teokset:
Tummat pilvet eilisen 2019 - Musta talvi 2020
....................
Osallistun tällä kirjalla (4/7) Dekkariviikkoon. Huomenna julkaisen meksikolaisen kirjailijan dekkarin.
Kirjabloggareiden kirjaviikkoa emännöi tänä vuonna Mari Luetut.net -blogista.
https://luetutnet.wordpress.com/2020/05/20/dekkariviikko-kirjablogeissa-8-14-6-2020/?fbclid=IwAR2Rf48SwNB-Fk_kSTvRMIVUIKbooaIn8oUqZUG_V221MlDNw85_VfRoPpw
^^^^^^^^^^^
kirjarouvanelamaa.blogspot.com
https://www.facebook.com/kirjarouvanelamaa/
Insta: #pirittaolen
Pinterest
Pekka Hyyti: Musta talvi, 382 s. - toinen osa Voitto Karhusta ja Ina Djurlingistä kertovaan sarjaan - ilm. 2020 - etukannen valokuva: Siiri-kuvapalvelu - Myllylahti ******** Arvostelukappale, kiitos!
Kuuden miehen porukka on lähestymässä talvista Mältinrantaa. Miehillä oli yllään uimahousut, kengät, pipo ja hartioillaan pyyhe. Arvatenkin ovat menossa avantouinnille. Etsivät avantoa ja näkevät lumikummun. Sinne siis.
- Lumen alta paljastui jotain mustaa, jota mies ei heti tunnistanut (...) - Voi helvetin helvetti. Mies ponkaisi pystyyn ja perääntyi kädet levällään. Lumen poistaminen oli paljastanut karmean näyn.
Voitto Karhu on entinen partiopoliisi, joka on saanut toivomansa paikan rikoskonstaapelina. Karhu päätyy ryhmään, jota johtaa rikostarkastaja Paavo Kuusniemi. Ryhmässä on myös tekninen tutkija Lindberg, konstaapelit Lehto ja Ahokas. Kuusniemi selostaa miehilleen avantotapahtumista sen mitä tietää ja pyytää ryhtymään toimeen.
Voitto Karhu seurustelee Aamulehden toimittajan kanssa. Ina Djurling on hoikka ja simpsakka puolitoistametrinen keijukainen ja Karhu puolestaan parimetrinen ja lihaksikas, joten heidän kokoeronsa aiheutti joskus hilpeyttä.
Kuinka ollakaan Ina on jo kuvaajansa kanssa rikospaikalla, kun poliisit saapuvat avannolle.
- Viitsisitkö olla kuvaamatta, pyysi Karhu (...) Lukijoilla on oikeus tietää, mitä kaupungissa tapahtuu, Ina totesi tyynesti.
Jäältä löytyneen ruumiin henkilöllisyys selviää melko pian, mutta siinä onkin kaikki. Tuntuu ettei edes lähipiiri tunne henkilöä kunnolla. Ja kun asioita aletaan vielä perusteellisemmin tutkia, niin merkillisyyksiä alkaa löytyä.
Ovatko murhan syyt poliittiset, viinatrokarien välienselvittelyä vai onko mukana saksalaisia fasisteja? Siinä riittääkin pohdittavaa tutkintaryhmälle.
Mutta miksi EK eli Etsivä Keskuspoliisi työntää näppinsä tutkintaan, vaikka tapauksen tutkinnan pitäisi kuulua rikospoliisille?
Eletään siis vuotta 1930, jolloin Lapuan liike oli nousussa ja poliittinen elämä muutenkin tulenarkaa.
Virkamiesten joukossakaan ei oikein tiedetä kuka missäkin joukossa seisoo..
- Onko Etsivä Keskuspoliisi luisumassa äänioikeiston, Lapuan liikkeen, Vapaussodan Rintamiesten Liiton, Lalli-liiton ja ties kenen käsikassaraksi, vaikka sen pitäisi puolustaa laillista valtiovaltaa ja lakeja?
Tällaisen vellonnan aikana ryhmittymät suunnittelevat kaikenlaisia vahingontekoja toisiaan vastaan, tuhopolttoja, kidnappauksia, vallankumousta yms. Ääriryhmien välit ovat edelleen tulehtuneet ja niinpä äärioikeisto ärsyttää kommunisteja ja kommunistit äärioikeistoa.
Lisäksi vielä kaupunkia riivaavat oudot yölliset ryöstöt, joissa voro tulee nukkuvien asukkaiden koteihin. Varastaa pieniä esineitä, koruja yms ja häipyy sitten hiljaisesti yöhön. Miten varas pääsee asuntoihin? Ikkunoista kaiketi, mutta kuka mahtuu sisään pienistä räppänöistä?
Ina alkaa tutkia rosvoilua, mutta ei malta jättää avantokeissiäkään rauhaan. Lisäksi onhan se hyvä, jos miesystävä on rikospoliisi. Paitsi, että omat hankaluutensa siinäkin on.
Miten Voiton ja Inan romanssi edistyy, sitä on mielenkiintoista seurata. Etenkin kun Ina onnistuu eräällä tempauksellaan loukkaamaan Voittoa. Ina tekee jotain sellaista mitä naiset eivät tuohon aikaan tehneet ja tapaus taisi käydä pahasti Voiton miehisyyden päälle. Mutta Ina on Ina.
En ole lukenut esikoisteosta, joten en osaa sanoa onko tyyli siitä muuttunut. Musta talvi on ainakin minulle ihan kiinnostavaa ajankuvaa. Hyyti on historiankirjansa lukenut. Dekkari alkaa vetävästi ja kirjailija kuljettaa tarinaa mallikkaasti. Tapahtumia on sopivasti, mutta henkilöitä on turhan paljon. Tosin he tulivat tutuiksi lukemisen myötä, mutta aluksi piti miettiä kuka henkilö kuului mihinkin ryhmittymään. Mukana kun oli poliiseja, virkamiehiä, taviksia, nuoria, vanhoja, tyttöjä, poikia... Vähempi henkilömäärä olisi selkiyttänyt tarinaa. Eikä kaikkia henkilöitä tarvitse nimetä eikä kuvailla erikseen: roteva, punatukkainen, ristiverinen, keskimitttainen mies, jolla on tavalliset kasvot jne
Paljonko esikoisessa oli Voitto Karhua ja Ina Djurlingiä? Tässä oli ainakin sopivasti. Tuon ajan naiseksi Ina on ollut rohkea ja edistyksellinen. Hatunnosto hänelle.
Pidin Mustasta talvesta. Extrapointsit tapahtumapaikasta. On mielenkiintoista lukea ja tutustua omaan paikkakuntaansa, oli se sitten historiaa tai nykyisyyttä. Tampereen miljöökuvaus toimi.
P.S. Kirjassa ostetaan pariin otteeseen Tampereen kauppahallista banaaneja. Mistäköhän kauppahalli niitä oli saanut? Banaaneja ruvettiin kyllä tuomaan Suomeen jo vuonna 1909, ja ilmeisesti Helsingin vanhasta kauppahallista sai banaaneja jo 1900-luvun alkupuoliskolla. Sotien aikana banaaneja ei juuri ollut. Ensimmäisen varsinaisen banaanilastin sanotaan tulleen vasta vuoden 1952 olympialaisten tienoilla.
(Lähde: www.kysy.fi)
++++++++
Kirjailija:
Pekka Hyyti, synt. 1959, asuu Lempäälässä. Insinööri, joka työskentelee ilmailun parissa. Harrastaa avantouintia, laskettelua, lenkkeilyä ja lukemista.
Esikoisteos on palkittu Suomen Dekkariseura ry:n kunniakirjalla.
Pekka Hyyti Turun Kirjamessuilla syksyllä 2019
(©Piritta's photo)
********
Ilmestyneet teokset:
Tummat pilvet eilisen 2019 - Musta talvi 2020
....................
Osallistun tällä kirjalla (4/7) Dekkariviikkoon. Huomenna julkaisen meksikolaisen kirjailijan dekkarin.
Kirjabloggareiden kirjaviikkoa emännöi tänä vuonna Mari Luetut.net -blogista.
https://luetutnet.wordpress.com/2020/05/20/dekkariviikko-kirjablogeissa-8-14-6-2020/?fbclid=IwAR2Rf48SwNB-Fk_kSTvRMIVUIKbooaIn8oUqZUG_V221MlDNw85_VfRoPpw
Kirjakaupat huomioivat rikoskirjallisuuden pitkään jatkunutta menestystä viettämällä valtakunnallista Dekkariviikkoa.
kirjarouvanelamaa.blogspot.com
https://www.facebook.com/kirjarouvanelamaa/
Insta: #pirittaolen
Twitter
Kommentit
Lähetä kommentti