Marja Aarnipuro: Kuolema toimituksessa, 8. osa

Hän tunsi iskun ylävartalollaan, sitten toisen ja kolmannen. Rintakehään levisi polttava tunne, aivan kuin se olisi revennyt. Jotain lämmintä valui ulos. Kipua ei tullut. Vain ihmetystä siitä, mitä oikein oli tapahtunut. Sitten kaikki pimeni.

(Prologi)

Marja Aarnipuro: Kuolema toimituksessa, 324 s. - 8. osa Kaarina Riikonen ratkaisee -sarjaan - ilm. 2025 - kansi: Perttu Lämsä - CrimeTime 

Kaarina Riikosta painavat Viikko-lehden meneillään olevat muutosneuvottelut. Kaarina on varma, että saa potkut ikänsä takia tai siksi, että on toisinaan oman tiensä kulkija. Lisäksi Kaarinalla ja toimituspäällikkö Malla Tuomella on ollut koko ajan pientä kärhämää.

- Kaksikymmentä henkilöä - se on valtava määrä. Kylmä väre kulki hänen selkäpiitään pitkin, ja seuraava ajatus sai hänet hytisemään. Se tapahtuu nyt. Minä saan potkut.

Kaarina oli työskennellyt Viikko-lehdessä kymmenen vuotta ja sinä aikana ala on muuttunut. Digitalisointi on kiihtynyt ja enää vain vanhemmat henkilöt tilaavat printtilehteä. Työt ovat monimutkaistuneet ja lisääntyneet. Lisäksi työtilat on remontoitu:
- Ei jumalauta, Kaarina manasi. Hänellä ei ollut omaa työpöytää. Ei omaa rauhaa, eikä tukikohtaa. Eikä varmaan kohta työtäkään.

Kaarina ei ole ainoa, joka tilainteista on suivaantunut, sillä myös kiihkeäluonteinen valokuvaaja on käärmeissään. 

Tähän päälle tulee tieto, että lehden päätoimittaja on kuollut. Onko  se vahinko, sairastapaus vai voisiko joku Kaarinan työtovereistä olla rikokseen syyllinen? Kaarina ei malta pitää näppejään erossa tästäkään tapauksesta ja päättää yhdistää voimansa lehden rikostoimittajan kanssa. Johtolankoja löytyy, mutta minne ne johdattavat? 

Onneksi Riikosilla on myös ilon aihettta - pikkuinen Tintti on muuttanut taloon edesmenneen Mintun tilalle. Nyt perheen koiravanhuksella riittää puuhaa villikon kasvatuksessa, eikä perhekään aina selviä helpolla.

-------

Kirjat ovat mukavan leppoisia, mutta silti niissä aina sattuu ja tapahtuu - teksti etenee vaivatta.  Mukana on yksityiselämää, ja tällä kertaa sitä on tavallista enemmän, koska uhri on Viikko-lehden päätoimittaja. 

Ainoa, mitä olisin ehkä hieman karsinut, ovat Teams-kokoukset ja organisaation koukerot. 

Eikä charmikasta rikosylikomisariota ole unohdettu. Kaarinalla ja Jarilla on toimiva avioliitto, vaikka pientä mustasukkaisuutta ilmassa onkin. Silti Kaarinan posket lehahtavat punaisiksi ja sydän alkaa läpättää aina, kun hän kohtaa komisarion. Johtaako tämä johonkin?

Tällä kertaa poliisien toiminnasta ja yksityiselämästä kerrotaan tavallista enemmän – tai ainakin siltä minusta tuntuu.
On pakko antaa pieni moite poliisien tutkintatyöstä: Kaarina onnistui koiransa kanssa löytämään jotain, mikä poliisien olisi kuulunut huomata. Silmään osui myös erikoinen sanavalinta – kengät ja sukat 'sipaistiin jalkaan'. Itse sipaisen voita leivälle tai pannuun, en kenkiä jalkaan.

Keski-ikäinen toimittaja vaihdevuosineen tuo virkistävän lisän dekkarigenreen. Kaarinaan on helppo samaistua – varsinkin samanikäisten naislukijoiden, mutta ehkä myös monen miehen. Lyhyet luvut vievät tarinaa reippaasti eteenpäin, ja mukana on yksi (ilahduttava) yllätys. Pidän myös pienestä tosielämän yksityiskohdasta, joka liittyy TTK:hon – mutta ei siitä sen enempää, se ei ole tarinan kannalta olennainen.

Aarnipurolla vaikuttaa olevan ehtymätön varasto uusia aiheita. Tällä kertaa mukana on vakava teema: muutosneuvottelut - tilanne, johon moni on joutunut, minä mukaan lukien. Niin myös Aarnipuro, tosin esihenkilön roolissa. Kirjailija kirjoittaa jälkisanoissaan mm. näin:

- Vaikka oma työpaikka ei ole ollut vaarassa, voin sanoa, että nuo kokemukset ovat jättäneet minuunkin syvän jäljen. Unelmieni maailmassa kukaan ei joutuisi niitä enää kokemaan, ei kohteena eikä toimeenpanijana.

Odotan jännityksellä mikä mahtaa olla kevättalvella 2026 ilmestyvän yhdeksännen osan aihe. Sitä ennen voi tutustua tulevan "Four Roses" -sarjan ensimmäiseen osaan "Sininen ruusu", joka ilmestyy syksyllä 2025.

Näköjään kirjailijan eläkkeelle jääminen on saanut todenteolla kynän laulamaan. Hienoa!

Kirjasta löytyy myäs äänikirja, jonka lukee Erja Manto. Tarinan pituus on passeli 8 t 8 min.

 

++++++++
Kirjailija ja Apu-lehden päätoimittaja
Marja Aarnipuro, synt. 1960 Haukiputaalla ja asuu Helsingin seudulla. Vapaa-aikanaan kirjailija ulkoiluttaa kahtaa cairnterrieriään ja lukee.

Kuvasin kirjailijan maaliskuussa 2025 Hämeenlinnan dekkaritapahtumassa.

Ja tietysti Aarnipurolla on uuteen kirjaan soveltuvat korvikset. Kiva idea!

*********

Ilmestyneet teokset:
Kaarina Riikonen ratkaisee -sarja:
Maakellarin salaisuus 2017 - Ikäneidon testamentti  2018 - Syöpälääkärin kuolema 2019  Ottopojan kohtalo 2020 - Surmamäen kirous 2021 - Luolamiehen mysteeri 2023 - Kuolema catwalkilla 2024 - Kuolema toimituksessa 2025

Tulossa: Yhdeksäs osa ilmestyy kevättalvella 2026.

Linkit muihin paitsi ensimmäiseen osaa: 
Ikäneidon testamentti, 2. osa
(Bonuksena: C.J. Tudorin Liitu-ukko ja Jarkko Steniuksen Bangkokin veritiikerit)

Syöpälääkärin kuolema, 3. osa

Ottopojan kohtalo, 4. osa

Surmamäen kirous, 5. osa

Luolamiehen mysteeri, 6. osa

Kuolema catwalkilla, 7. osa

Muut (tietokirjat):
Rintasyöpävuosi 2011  - Rintasyövän jälkeen 2014  - Rintasyöpämatka 2018

Tulossa "Sininen ruusu" (Four Roses -sarja, osa 1/4 - ilmestyy syyskuussa 2025.
- Neljä ystävystä, rikoksia ja pikkukaupungin tunnelmaa. -

.........

Kiitos kirjasta!