Tuire Malmstedt: Luusaari, 4. osa

Tienvarteen istutettujen koivujen lehdet kahisivat hennossa tuulessa, kun poliisin etsintäpartio, vapaaehtoisen pelastuspalvelun joukot ja vainukoirat kulkivat säntillisesti yhtenä rintamana puiden väleissä tieltä syvemmälle metsään.

Tuire Malmstedt: Luusaari, 304 s. - ilm. 2024 - 4. osa Metso & Vauramo -sarjaan - kansi: Tuomo Parikka - Aula & Co

Osallistun tällä teoksella kirjasomen  naistenviikkohaasteeseen. 

Dekkari alkaa todella pysäyttävästi, sillä ollaan lyhyesti Utøyalla 22.7.2011. Sieltä siirrytään vuoden 2021 Jyväskylään. 

Rikostutkija Elmo Vauramo on kotonaan ja miettii erästä hyvin tärkeää yksityiselämään liittyvää asiaa, mutta rohkeus ei tahdo riittää toteutukseen. Työkuviossa Elmo pohtii ihmisten selittämättömiä katoamisia, joissa ei tunnu olevan mitään yhdistävää tekijää. Kadonneiden omaiset eivät osaa auttaa, eikä kadonneista ole jäänyt mitään jälkiä. Kadonneissa on miehiä, naisia, teinejä ja kolmekymppisiä ja taas esiin nousevat erilaiset äärijärjestötkin, kuten Suomessa toimiva Sinivalkoinen haarniska.

Elmon kollega Matilda Metson mielestä tuntuu kaukaa haetulta edes miettiä Sinivalkoista haaniskaa. Sitten yllättävältä taholta selviää mikä on yhteinen tekijä ja poliisi alkaa saada kummallisia vihjeitä, joissa on numeroita. Poliisi ei keksi mikä idea niissä on. 
Tutkijoille tulee uusi vauhdikkaampi vaihe tutkimuksiin, kun kaappaaja pääsee liian lähelle.

Mitä kadoneille on tapahtunut? Löytyykö ketään? Miten tarinan alku, jossa ollaan Utøyalla, mahtaa liittyä tarinaan? 
---
Tuire Malmstedt on ensimmäisestä kirjastaan asti ollut yksi lempidekkaristeistani, suorastaan yksi dekkarikuningattareista. (Kiva kun voi valita niin monta kirjakuningatarta kuin haluaa.) Taso on tasaisen varmaa, eikä ainakaan minun ole tarvinnut pettyä kertaakaan. Yksi ikävä puoli lukemisessani oli nyt. Nimittäin se, ettei ollut mahdollisuutta ahmia kirjaa yhtäsoittoa. 

Kirjailijalla on taito upottaa dekkareihinsa jonkin verran historiaa ja/tai tositapahtumia, kuten nyt Utøya ja aiemmissa kirjoissa keskitysleiri, Karjala 1944 jne. Nämä historiaosiot eivät kuitenkaan "varasta" itse tarinaa, vaan ovat johdattelemassa varsinaisiin tapahtumiin. 

Tässä osassa vietetään aikaa Elmon perheessä ja onkin kiintoisaa seurata kuinka Elmo kieriskelee päättämättömyyden ja ujouden pauloissa. Nämä osuudet mielestäni ovat hyvää vastapainoa muulle tarinalle.
Toisessa osassa (Lumihauta) selvitettiin Matildan elämää ja menneisyyttä. Senpä vuoksi nyt oli mukava tutustua Elmoon.
Molemmat päähenkilöt ovat mukavia ihmisiä, joilla ei tunnu olevan sen suurempia skismoja läheistensä kanssa, ainakaan nyt.

Olen sanonut jo usein, että Tuire Malmstedt kuuluu ehdottomasti Suomen dekkarieliittiin jännittävien, koukuttavien ja hyvien tarinoidensa vuoksi. Tässäkään dekkarissa ei ole löysää lätinää, vaan pysytään asiassa eikä väkisin venytetä viiteensataan sivuun, kuten niin moni kirjailija nykyään tuntuu tekevän. Unohdetaan ettei massiivinen sivumäärä tee kirjasta hyvää, vaan sen sisältö.
Lisäksi kirjailijan rakkaus luontoon näkyy tarinassa 
Veikkaisin, että teosta on helppo myös kuunnella väkimäärän ja tapahtumien pysyessä kohtuullisissa määrissä.

Pidän dekkareiden nasevista nimistä sekä taidokkaisista kansista, joita ei ole tupattu tavaraa täyteen. Tosin edelleen hiertää Malmstedt ilman tavuviivaa.

Jollet ole aiemmin tutustunut Malmstedtin teoksiin, niin nyt olisi korkea aika, mutta lue ehdottomasti järjestyksessä. Kannattaa muistaa myös Isa Karos -sarja.
Tapaan kirjailijan Pieksämäen Dekkarit festareilla ja aikomuksenani on kysyä tärkeä kysymys: milloin ilmestyy seuraava osa ja onko se tämän sarjan viimeinen. 

P.S. 22.7.2011 Utøyalla tapahtui joukkomurha, jossa kuoli 69 ihmistä, joista kaksi paetessaan ampujaa. Tekijäksi paljastui Anders Behring Breivik, joka antautui poliisille tekonsa jälkeen. Mies tuomittiin vankilaan 21 vuodeksi.
Breivik oli syyllinen myös hetkeä aiemmin Oslossa tapahtuneeseen pakettiauton räjähtämiseen. Iskussa kuoli 8 ihmistä.

Sammal tuoksui vahvasti yöllisen sateen jäljistä, oksat rasahtelivat hänen kenkiensä alla ja auringonsäteet ulottivat lonkeroitaan puiden välistä.

+++++++
Kirjailija, kieltenopettaja
Tuire Malmstedt, synt. 1974. Asuu Pieksämäellä

Kuvasin kirjailijan Pieksämäen Dekkarit Festareilla heinäkuussa 2023

Edit. Kuvasin Tuiren myös 2024 Pieksämäellä ja nyt on kuvassa oikea kirja: Luusaari.

*********

Ilmestyneet teokset:
Isa Karos -sarja:
Pimeä jää 2018 - Mykkä taivas 2019 - Enkelimetsä 2020  

Linkit: 

Pimeä jää, 1. osa

Mykkä taivas, 2. osa

Enkelimetsä, 3. osa

Vauramo & Metso -sarja:
Lasitarha 2021 - Lumihauta 2022 - Lyijysydän 2023 - Luusaari 2024

Linkit: 
Lasitarha, 1. osa

Lumihauta, 2. osa

Lyijysydän, 3. osa

Vielä on tulossa ainakin yksi osa. Loistavaa! 

+ Avun kesäjatkis Hallankehrääjä 2023, jonka toivon joskus ilmestyvän pikkudekkarina.
-----
Kustantajalle kiitos kirjasta! 
----- 

Kirjasomen naistenviikkohaastetta luotsaa kymmenettä kertaa Tuija. Kiitos!  Tuijan blogista löytyvät myös kaikki haasteeseen osallistujat:

Nimipäiviään viettävät tänään Sari, Saara, Sara, Sarita, Salli ja Salla. Lämpimät onnittelut!

Kommentit

  1. Tämä oli kyllä kiva kirja ja minulla on nyt lukulistalla myös muut kirjailijan kirjat.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti