Vuosikymmeniä myöhemmin Suzanna Peacock yrittää päästä sinuiksi äitinsä maineen kanssa. Perustettuaan Riikinkukon paratiisi -nimisen kahvilapuodin hän saa ystäviä ja kohtaa komean Alejandron. Äidin haamu kuitenkin häilyy Suzannan onnen yllä."
Pauline Sara-Jo "Jojo" Moyes, synt 1969 Lontoossa. Moyes asuu Essexissä farmilla, jossa kirjoittamisen lisäksi hoitaa tilan eläimiä ja ratsastaa. Moyesin teoksia luetaan 44 kielellä ja kirjoja on myyty yli 38 miljoonaa.
Päättää Kerro minulle jotain hyvää -trilogian
(Bonuksena Rileyn Varjon sisar - lyhyehkösti molemmat)
----------
Romaani joka vangitsee mustalla valollaan.
Oudon lumoava Sokerikäärme on romaani valheellisesta rakkaudesta, syrjäytymisestä ja musiikista. Ystävyydestä, joka auttaa selviytymään ihan kaikesta.
- Agnes, Kristian ja Miika kasvavat Södertäljessä 1980-luvulla. Heillä ei ole mitään yhteistä paitsi heidän erityislahjakkuutensa, josta versoo vankkumaton ystävyys. Yhdessä entisen maailmantähden, nykyisen musiikinopettajan Frank Leiden kanssa he muodostavat Bretzel Ensemblen. Aluksi he esiintyvät paikallisesti, pian he kiertävät myös maailmaa. Mutta kuka Frank Leide todella on: turva, kun vanhempien maailma pettää, vai kaikkein suurin petturi? Ilmiöksi nousseen Jana Kippo -trilogian kirjoittaja Karin Smirnoff säväyttää taas pikimustan huumorin ryydittämällä kerronnallaan."
Jopas on tarina. Kuunneltuani romaanin kylmät väreet hiipivät selkäpiissä. Smirnoff on onnistunut jälleen kerran kirjoitamaan jotakin erilaista. Kirjan sävy on tumma ja aihe pysäyttävä. Agnes, Miika ja Kristian ovat lapsia, joiden elinympäristö ei ole sopiva lapsille. Agnesin äidin kohtelu lasta kohtaan on pöyristyttävä ja toisaalla, etenkin Kristian, joutuu kärsimään toisenlaisista asioista.
Teos on pysäyttävä ja surullinen. Esittelyssä mainitaan pikimusta huumori, mutta minä en kyennyt sitä löytämään. Tarinaa keventää lasten välinen ystävyys ja heidän musiikkinsa sekä muutaman harvan aikuisen ymmärtävä suhtautuminen lapsiin.
Kuunteltuani vilkaisin e-kirjan puolelle ihan vain nähdäkseni onko tekstin kirjoitustapa tällä kertaa normaali. Ja eihän se ihan ole, sillä virkkeet ovat lyhyitä teksti on kirjoitettu ilman välimerkkejä (vain pisteet ja isot alkukirjaimet) ja myös dialogit on kirjoitettu pötköön.
Smirnoffin trilogia on huikea ja sitä on myös Sokerikäärme rankasta aiheestaan huolimatta. Merikotkan huuto on lukematta, mutta sitä ennen pitäisi lukea ehkä sarjan edelliset osat eli Lagercrantzin kirjat.
Veikaan, että jos pidit trilogiasta, niin tämäkin uppoaa. Suositus siis Sokerikäärmeelle ja kiitokset Outi Mennalle huikeasta käännöksestä!
Lukija on hyvä ja pojot siitä, että välimerkkien puuttumisesta huolimatta tarina luetaan ymmärrettävästi.
Kivillä on pulssi. Kaisloilla sävel. Hiekalla rytmi ja muistilla laulu. Me olimme vain lapsia. Jonain päivänä olemme aikuisia.
++++++
Kirjailija, toimittaja, puutavaranyrityksen omistaja
Karin Smirnoff, synt. 1964 Uumajassa Ruotsissa
*******
Ilmestyneet teokset:
Lähdin veljen luo 2021 - Viedään äiti pohjoiseen 2022 - Sitten menin kotiin 2022 - Merikotkan huuto (jatkaa Milleniumia David Lagercrantzin kolmen kirjan jälkeen) 2023 - Sokerikäärme 2024
Yhteislinkki trilogiaan:
Lähdin veljen luo, Viedään äiti pohjoiseen, Sitten menin kotiin, osat 1-3
-------
Äänikirjapalvelun maksan itse.
Kommentit
Lähetä kommentti