(Ote prologin alusta.)
Finnasta löysin kuvan, jossa on Kyttälän vanha matkustajakoti juuri ennen purkamista 1981. Nykyään paikalla on liike- ja asuinkerrostalo. Jotta osaatte paremmin hahmottaa paikan, niin kulmittain eli oikealla, kuvasta ulkona, on nykyään Stockmann.
Päivi Alasalmi: Enkelinkihara, 361 s. - ilm. 2026 - 1. Sydänkylmä - kannen suunnittelu: Emmi Kyytsönen - Gummerus
Tiedoksi tähän alkuun: Meta rajoittaa ulkoisten linkkien ilmaisia julkaisuja. Siispä googlaa Kirjarouvan elämää ja pääset blogin etusivulle.
Perheessä on kaksi veljestä, 15- ja 13-vuotiaat. Nuorempi on mieleisempi vanhemmille ja esikoinen on kovin katkera ja kateellinen veljelleen. Niinpä vanhempi veli päättää toimia.
Eletään aluksi huhtikuuta 1899:
Kaarina Suokko on Kyttälän Matkailijakodin keittäjä, joka eräänä yönä kuulee pienen, mutta voimistuvan äänen. Kaarina lähtee katsomaan ja löytää talon takaportailta pärekorin, jossa on itkevä vauva. Kaarina ja Matkailijakodin omistaja, leskirouva Natalie Still, päättävät ruveta huolehtimaan vauvasta.
Vauva saa nimen Aleksi eikä aikaakaan kun löytölapsi on saavuttanut yhdeksäntoistavuoden iän. Pojasta on naisille suuri apu, sillä toimii iltaisin Matkailijakodin kapakan ovivahtina ja muutenkin auttaa äitiä ja äiteä siinä missä kykenee - Kaarina on Aleksille äite ja Natalie äiti.
Aleksi on kiltti mies, jota naiset ovat hyvällä tavalla hemmotelleet. Aleksi harrastaa vapaa-aikanaan veistoa ja toivoo voivansa joskus tehdä jotakin suurta.
Matkailijakoti, joka sijaitsee Tampereen Kyttälässä, on suosittu paikka yöpyä ja nauttia virvokkeita. Tällä hetkellä kodissa on asukkaita joka lähtöön. Jotkut viipyvät vain yön tai kaksi ja toiset asuvat pidempään.
Talossa asuvat nyt: Pelastusarmeijan kapteeni Ilmi Näsman (46 v.), maksullisen rakkauden harjoittaja Sally Hurskainen (26 v.). Sallyllä on oma huone toisen kerroksen perällä, jotta voisi voisi harjoittaa tointaan huomaamattomasti.
Opettaja Santeri Hätämaa, rikas mies Theodor Karvinen sekä Venäjän armeijan virkailijat Ryskov ja Nikolai Novikuv ja Valtion rautateiden kirjuri Sergei Petrov.
Heinä-Hannu puolestaan tuo heinää ja Renne Rossi ärsyttää asukkaita laulamalla, vaikkei lauluääntä ole. Mies voisi mieluummin soittaa posetiivia, tamburiinia, huuliharppua tai vaikkapa lehmänkelloa.
Vakituisena asukkaana on myös Bobo, Natalie-rouvan kolme vuotta nuorempi veli. Bobo on omalaatuinen, ei puhu ja on aina lukkojen takana, oli ollut seitsenvuotiaasta lähtien. Jos Bobo pääsisi huoneesta ulos, hän karkaisi välittömästi ja hortoilisi kaduilla osaamatta varoa junia ja hevosvaunuja.
Tällä porukalla Kyttälän Matkailijakodissa eletään, kunnes rauha rikkoutuu ja joku kuolee. Poliisit, kovaotteinen Nyrkki ja huulipartainen Viiksi, tutkivat miten kuten. Poliiseja turma ei kiinnosta, vaan sitä pidetään onnettomuutena. Sitten tulee toinen kuolemantapaus, eikä poliiseja vieläkään kiinnosta. Poliisimestarillakaan ei ole aikaa tutkia, sillä hänellä on aina joku "tärkeä" meno tai kokous.
Ja eiväthän kuolintapaukset suinkaan näihin jää. Mutta, montako vielä tulee ennen kuin poliisit heräävät todellisuuteen?
....
Hieman karmiva prologi antaa viitteitä kiinnostavasta tarinasta. Alasalmen dekkarien ystävät tuskin yllättyvät siitä, että tässäkin kirjassa ruumisluku saattaa kasvaa.
Hienoa ajankuvaa Tampereesta. Tampereella puhutaan yhä kahdesta osasta eli Tammerkosken itäisestä ja läntisestä puolesta. Nykyäänkin, ainakin alkuperäiset tamperelaiset, kysyvät kummalla puolen asuu ja jotkut eivät suostuisi muuttamaan sille "väärälle" puolelle.
Jännä ajatella millainen Kyttälä on ennen ollut ja millainen se on nyt.
1800-luvulla Kyttälä oli köyhä ja tiheästi rakennettu työläisesikaupunki, jota kutsuttiin rauhattomuutensa vuoksi paheenpesäksi. Alueella asui paljon vähävaraista väkeä, mutta myös varkaita ja prostituoituja. Historian mukaan 1800-luvun lopussa alueen ilme muuttui paremmaksi.
Kyttälän Matkailijakoti on oikeasti ollut olemassa. Tosin Matkailijakotiin ja Kauppahalliin liittyviä vuosilukuja kirjailija on muovannut tarinan tarpeisiin sopiviksi. Matkustajakoti oli tietysti googlattava.
Kuvaaja: Ari Järvelä / Vapriikin kuva-arkisto.
Löysin Finnasta myös toisen tarinaan liittyvän kuvan, jossa Tampereen Kauppahalli on rakenteilla. Valokuvaaaja Bernd Blom 1900 / Vapriikin kuva-arkisto.
Rakennustyöt aloitettiin 1899 ja halli avattiin vuonna 1901. Torikauppa oli Tampereella paisunut niin suureksi, että päätettiin rakentaa Kauppahalli.
Henkilöhahmot ovat mukavan erilaisia erikoispiiirteineen ja menneisyyden kokemuksineen. Etenkin Bobo saa odottamaan... jotakin.
Normilukujen joukossa on myös lyhyitä ns. uhrien lukuja, jotka on kirjoitettu runomittaan. Kiva lisä tarinaan.
Jälleen kerran sujuvaa tarinointia. Lisäksi kirjailija on onnistunut punomaan tarinan eri motiivit luontevasti yhteen.
Kirjan takakannessa kirjoitetaan: Enkelinkihara on historiallinen trilleri, jossa kauhuelementit punoutuvat poliittiseen myllerrykseen.
Olen hieman erimieltä, sillä kauhun elementtejä en tarinassa huomannut. Myös poliittiset myllerrykset jäävät vähälle.
Hallavainen -sarjan tuntien odotin tarinalta enemmän hurjuutta. Yllätyksekseni kirja on sävyltään varsin lempeä, rikoksista huolimatta.
Jännitystä olisi saanut olla enemmän, mutta kirjailija on selkeästi halunnut kirjoittaa erilaisen dekkarin.
Kaiken kaikkiaan viihdyttävä tarina ja luen mielellään jatkonkin (vaikka odotan ja toivon, että Hallavainen -sarja vielä jatkuisi...
Ihmisen sielu oli kuin väsynyt pikkulintu, jonka hän päästi kämmeneltään vapaaksi viimeiseen lentoon. Ahdistavat pelot unohtuivat,suuret suunnitelmat raukesivat. Huomisen murheeet muuttuivat turhiksi, eikä auringonvalo häikäissyt arkoja silmiä enää koskaan. Eikö näin ollutkin hyvä?
+++++++
Kirjailija, käsikirjoittaja, luovan kirjoittamisen ohjaaja ja luennoitsija
Päivi Alasalmi, synt. 1966. Asuu Akaassa. Teoksia on ilmestynyt kolmisenkymmentä, kuten romaaneja, satukirjoja, novelleja ja dekkareita. Kirjoja on käännetty lukuisille kielille.
Kuva otettu kirjan julkkareissa syyskuussa 2026.
******
Ilmestyneitä romaaneja:
Ilmestyneitä romaaneja:
Saana 1988 - Lopettajat 1990 - Onnellisia ihmisiä 1992 - Vainola 2000 - Metsäläiset 2000 - Ystävä sä naisen 2002 - Tuo tumma nainen 2006 - Valkoinen nainen 2008 - Joenjoen laulu 2013 - Pajulinnun huuto 2015 - Siipirikon kuiskaus 2017 - Riivatut 2018 - Sudenraudat 2021 - Meren ja veren liitto 2024
Linkit:
Sudenraudat
Dekkarit:
Hallavainen -sarja:
Alamaailman kuningatar 2019 /paperiversio 5/2022
Häkkilinnut, 2. osa 2020 + paperiversio 2023
Kyy povellani 3. osa 2021 + +paperiversio 2024
Myrkynkylväjä 4. osa 2022 + paperiversio 2025
Tuhon airut, 5. osa 2023 + paperiversio 2026
Aavelaiva 6. osa 2025 + paperiversio tulossa tammikuussa 2027
Hallavaiset ovat alun perin Storytel Originalin tuotantoa, mutta pikkuhiljaa kirjoista on ilmestynyt myös paperiversioita. (Aviador)
(Bonuksena Satu Rämön dekkari Hildur)
Muuta:
Unelmien pankkiryöstä 2026
Unelmien pankkiryöstä 2026
Linkki: Unelmien pankkiryöstä
Sydänkylmä -trilogia (hist. trillereitä).
Enkelinkihara 2026
Netistä löytyy kirjailijan muu tuotanto.
Olen saanut arvostelukappaleen kustantajalta. Kiitos!
Kommentit
Lähetä kommentti