Päivi Alasalmi: Meren ja veren liitto

 

Kurkkuuni oli noussut pala, jonka nielaiseminen ei onnistunut, vaan möykky kasvoi suuremmaksi sitä mukaa kuin Ystävän harja heilahteli ja kaviot kopsahtelivat kauemmaksi lapsuudenkodistani.

Päivi Alasalmi: Meren ja veren liitto, 332 s. - ilm. 2024 - kansi: Timo Numminen - Gummerus

Isokyrö helmikuussa 1714:
- Ruotsin kuninkaan Kaarle XII karoliiniarmeija oli odottanut kolme vuorokautta paikallaan seisten kohdatakseen tsaari Pietarin lähettämät venäläiset.

Sitten venäläiset vihdoin tulivat ja raivoisa taistelu alkaa. Osa karoliiniarmeijasta oli vastentahtoista nostoväkeä ja puolikuntoisia raakkeja, jotka oli määrätty mukaan viime tingassa aseinaan keihäitä ja terotettuja seipäitä. Taistelua ei voi sanoa tasaväkiseksi, sillä venäläisten armeijassa on miesylivoima sekä enemmän aseita ja tykkejä. Karoliiniarmeijassa on mukana myös Matthias Erwast, jonka arvokkain omaisuus on sotaratsu Tune, jota mies on kouluttanut vuosia. Mahtavatko Matthias ja Tune selviytyä hengissä tästä verilöylystä?

Oulainen syyskuussa 1714. Pappilan nuorin tytär Christina eli lyhyemmin Tina on rakastunut kartanonpoika Fredrik Löwemarkiin. Onneksi tunne on molemminpuolinen, sillä siitä on hyötyä siinä vaiheessa kun Tina passitetaan Ruotsiin venäläisiä pakoon. Pastori Bertil Sundelin haluaa jäädä seurakuntalaistensa tueksi ja turvaksi ja Dordi-vaimo jää miehensä rinnalle.
Tinan vanhemmat sisarukset perheineen asuvat Oulussa ja heillekin pitää saada sana pakoon lähtemisestä. Dordin veli lupasi lähteä Ouluun.
- Kasakoilla ei ole mitään häpyä. He haluavat tuhota koko Pohjois-Pohjanmaan, niin ettei täällä sen jälkeen liiku kuin kylmä viima yli autiomaan.
 
Niin alkaa Tinan ja Fredrikin vaarallinen matka kohti Ruotsia. Eero-renki lähtee Ystävä-hevosen kanssa ohjastamaan hevosta. Eeron oli tarkoitus ensin vain saattaa, mutta nähtyään tilanteen päättää mies lähteä pariskunnan mukaan. Nuoret matkaavat Vihannin kautta Raaheen ja sieltä heidän pitäisi yrittää päästä Hailuotoon ja sieltä taas Ruotsiin. Matka osoittautuu oletettua hankalammaksi, sillä venettä ei ole löytyä. Tina, Fredrik ja Eero pääsevät Hailuotoon, mutta sinnekin kasakat löytävät tiensä ja alkaa henkeäsalpaava pakomatka.

Entä miten käy Tinan siskojen? Selviääkö eno Ouluun varoittamaan Tinan siskoja?
-----
Ai että millainen tarina! Olin jo kirjan loppupuolella ja ajattelin, että lukisin aamulla muutaman luvun ennen aamiaista. Romaani on kuitenkin niin jännittävä, että oli luettava kerralla loppuun.

Luvut etenevät vuorotahtia: Tinan tarinat ja enon tarinat. Luvut jätettiin kiusallisen koukuttavasti sellaisiin kohtiin, että oli vain luettava ja luettava. 

Alun taistelukohtaus on veret seisauttava, mutta onneksi siirrytään seuraamaan Christinan elämää. 
Hurjaa ajatella, että koko Pohjois-Pohjanmaa on revitty ja raiskattu, talot hävitetty ja ihmiset raa'asti pahoinpidelty ja kidutettu. Murhaperjantai on historian mukaan eniten uhreja vaatinut yksittäinen venäläisten tekemä terroriteko siviiliväestöä kohtaan isonvihan aikana. Edelleen historia kertoo, että noin 200 kasakkaa surmasi lähes kaikki Hailuodon saarelle venäläisjoukkoja paenneet siviilit. 

Historia huomioiden Päivi Alasalmi on osannut taidokkaasti kuvata pakenevien siviileiden pelon ja hädän, sekä kasakoiden julmuuden.Armoa ei tunnettu eikä sitä annettu. Hienosti on kuvailtu myös meren arvaamattomuus ja samalla sen kauneus, *kts. viimeinen lainaus.

Alasalmi on monipuolinen tarinanpunoja, joka hallitsee niin dekkarimaisen jännityksen luomisen kuin viihteenkin, olematta kuitenkaan liian imelä. Meren ja veren liitto ei ole missään tapauksessa viihderomaani, vaikka siinä vähän rakkautta onkin. Aavistus viihteellisyyttä tekee tarinalle hyvää ja antaa lukijalle aikaa hengähtää.
Teos on ihon alle menevä kertomus venäläisten kasakoiden julmuudesta ja siviilien kuolemanpelosta ja toivosta säilyä hengissä.
Lisäksi kirjaa varten on tehty laaja taustatyö, joka kyllä näkyy.

Kirjoitusprosessin aikana Alasalmi löysi esi-isänsä (1700-luvun alku) Helge E. Wigrenin kirjasta Hailuotolaisten ruotusotilaista. Näin hailuotolaiset juuret oli löydetty, mahtavaa!

Kirja on ajankohtainen. Kolmesataa vuotta sitten Venäjä hyökkäsi Suomeen ja nyt taistellaan Ukrainassa. Lisäksi Alasalmi kirjoittaa, että Meren ja veren liitto -romaanin tapahtumat ovat vain kalpea aavistus siitä kaikesta,mitä suomalaiset joutuivat isovihan aikana kokemaan.

Jos Suomen historia (etenkin Pohjanmaalla), seikkailu ja koukuttavasti kirjoitettu teos kiinnostaa, niin lue ihmeessä. Tosin tarinassa on sen verran sotaa ja ehkä joillekin ahdistavia kohtauksia, etten suosittelle kovin herkille ihmisille. Kaikille muille lukusuositus!
Voisiko kirjalle saada jatkoa? Lukisin mielelläni lisää eloonjääneistä henkilöistä.

Olisi tehnyt mieli julkaista arvio vasta kahden viikon päästä, mutten malta. Lauantaina 21.9.2024 on murhaperjantaista kulunut 310 vuotta.

*Vesi kääriytyi rullalle kuin pakka hameverkaa. Valkeat vaahtopäät, synkkenevä taivas, kuulaanvihreä meri ja pärskyvät vesipisarat yhtyivät niin, ettei erottanut veden ja ilman rajaa.

P.S. Kirjan kansien sisällä on kartta senaikaisesta alueesta.
 
P.P.S. Ikävä tieto kaikille niille, jotka kiihkeinä odottavat kuudetta Storytelissä ilmestyvää Hallavaista. Tänä syksynä ko. kirja ei ilmesty. Syynä on Meren ja veren liitto-kirjan tekoon uponnut aika. En ihmettele.

+++++++
Kirjailija, käsikirjoittaja, luovan kirjoittamisen ohjaaja ja luennoitsija
Päivi Alasalmi, synt. 1966. Asuu Akaassa. Teoksia on ilmestynyt kolmisenkymmentä, kuten (ainakin) romaaneja, satukirjoja, novelleja ja dekkareita. Kirjoja on käännetty lukuisille kielille.


Kuva on kirjailijan oma ja käyttöoikeus kysytty. Hyvin mallaa muuten Alasalmen puseron väritys kirjan kanteen!

*******
Ilmestyneitä romaaneja:
Saana 1988 - Lopettajat 1990 - Onnellisia ihmisiä 1992 - Vainola 2000 - Metsäläiset 2000 - Ystävä sä naisen 2002 - Tuo tumma nainen 2006 - Valkoinen nainen 2008 - Joenjoen laulu 2013 - Pajulinnun huuto 2015 - Siipirikon kuiskaus 2017 - Riivatut 2018  - Sudenraudat 2021 - 
Meren ja veren liitto 2024

Linkki edelliseen romaani, joka kannattaa myös lukea! Sudenraudat

Dekkarit:
Hallavainen -sarja:
Alamaailman kuningatar 2019 /paperiversio 5/2022 
Häkkilinnut, 2. osa 2020 + paperiversio 2023
Kyy povellani 3. osa 2021 + +paperiversio 2024 
Myrkynkylväjä 4. osa  2022 

T
uhon airut, 5. osa  2023

Dekkarit ovat Storytel Originalin tuotantoa, mutta pikkuhiljaa kirjoista on ilmestynyt myös paperiversioita. Nykyinen kustantaja (Aviador) on lupaillut, että loputkin osat tehtäisiin kovakantisiksi.

(Bonuksena Satu Rämön dekkari Hildur)



Netistä löytyy kirjailijan muu tuotanto.
------
Kustantajalle kiitos kirjasta!

Kommentit

  1. Tää pitää kyllä lukea jo ihan tuttujen paikkojen takia. Oulainen, Vihanti, Raahe mun lapsuudesta tutut, sukua sieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja antaakin varmaan paljon lisää, jos paikat ovat tuttuja. Upea kirja muutenkin!

      Poista

Lähetä kommentti