Simone Buchholz: Hotel Cartagena, 5. suom. osa - dekkari

 

"Kellekään ei satu mitään, kunhan pysytte rauhallisina", mies sanoo ja hymyilee niin, että on oikeasti mahdollista ajatella: ah, tuohan on oikeastaan ihan kiva tyyppi. - Jollei...

Simone Buchholz: Hotel Cartagena, 281 s. - 5. suom. osa - ilm. 2022 - alkup. ilm.2019 - suomennos: Anne Kilpi - kansi: Taina Värri - Kustantamo Huippu

Puoliksi amerikkalainen syyttäjä Chastity Riley on tässä osassa River Palace Hotellin  kahdennessakymmenennessä kerroksessa Faller-nimisen poliisin kuusikymmentäviisivuotispäivillä. Juhlissa ovat mukana Rileyn lisäksi rikosylikomisariot Calabretta, Stanislawski, Schulle ja Brückner murharyhmästä 

Kollega Ivo Stepanovic on matkalla tilaisuuteen kun kuulee, että hotellissa on tilanne päällä. Oikeastaan Stepanovicin pitäisi oitis lähteä tilannekeskukseen, mutta kieltäytyy koska haluaa olla lähellä kollegoitaan ja ystäviään. Tilannejohtaja Himmelmann antaa Stepaninovicin liittyä ryhmään. 

1980-luvulla yhdesäntoistavuotias Henning Garbarex etsii elämälleen suuntaa, mutta mikään ei oikein innosta.
- Hän mietti välillä, että nousisi laivaa ja häipyisi. Jättäisi Hampurin. Eikä enää koskaan tulisi takaisin. 

Paras ystävä, Kalle, oli lähtenyt paritusbisnekseen eikä Henning sellaista elämää halunnut. Eräänä päivänä nuorukainen toteuttaa haaveensa, etsi laivan ja pestautuu Etelä-Amerikkaan suuntautuvan laivan matkaan. Henning päätyy Cartagenaan, Kolumbiaan, ja alkaa siellä etsiä töitä. 

Rannalla on nuoria hengailemassa. He juovat oluttaa, soittavat kitaraa ja grillaavat kalaa. Henning lyöttäytyy mukaan ja saa rantabaarista töitä nuoren miehen avustuksella.
Elämä ei kuitenkaan jatku toivotunlaisesti ja Henning ajatuu vääränlaisten ihmisten pariin. Näillä ihmissuhteilla on myöhemmin erittäin ikävät seuraukset, jotka vaikuttavat koko tarinaan.. 

Jostain syystä tämä dekkari "viehätti" (voiko dekkarista viehättyä?) minua enemmän kuin edelliset osat  tai ehkä koko sarja. Buchholzin tapa kirjoittaa ja Anne Kilven suomennokset riemastuttavat minua joka kerran ja etenkin Cartegenan kohdalla olen ihan myyty. 
Buchholzin tyyli poikkeaa virkistävästi esimerkiksi pohjoismaalaisten tavasta kirjoittaa.

Pienikokoinen kirja, jossa on selkeä fontti (silmäongelmainen kiittää) on nopealukuinen. Jotkut luvut ovat tosi lyhyitä eikä sivujakaan ole kuin 281 (joka ennen oli normaali ja nykyään tuntuu vähältä). Sivumäärästään huolimatta sarjan tarinoihin saadaan aina kaikki tarvittava. Niin nytkin.
Otsikot ovat erikoisia ja odotan aina mielenkiinnolla mihin viittaavat: Onko se mennnyt nukkumaan vai mitä - Käsi vodkaan - Pam - Eikö meidän pitänyt ampua palovaroittimet paskaksi.

Jollet ole aiemmin tutustunut saksalaiseen Chastity Riley -sarjaan, niin nyt kannattaa aloittaa. 

P.S. Kannesta pidin, kuten Taina Värrin edellisistäkin kansista.

Sataa, eikä minulla tietenkään ole sateenvarjoa mukana, mutta se ei haittaa, sillä tämä sade ei ole paha. Se ei satu, se ei tule edes sivusuunnaassa, se on vain tihkua, joka laskeutuu hentoisesti ylhäältä alas maahan.

++++++++
Kirjailija, toimittaja
Simone Buchholz, synt. 1972 Hanaussa ja asuu Hampurissa. Opiskellut filosofiaa ja kirjallisuutta. Kirjoittaa rakkaudesta, kuolemasta ja jalkapallosta. Pitää Napolista, Tahitista, Pietarista ja Brooklynistä, mutta asuu Hampurissa sen sään takia.
(Lähde: Kirjailijan kotisivut)

Kuvasin kirjailijan Tampereen kirjafestivaaleilla joulukuussa 2021.

*********
Ilmestyneet suomennokset:
Chastity Riley -sarja:
Revolverisydän 2019 - Krokotiiliyö  2019 - Verikuu 2020 - Mexikoring 2021  - Hotel Cartagena 2022

Tulossa: River Clyde. Päätösosa ilmestyy ehkä 2024, kertoi kustantaja.

Tässäkin sarjassa on hypätty joidenkin osien yli. Revolverisydämen ja Krokotiiliyön välistä on neljä osaa suomentamatta, miksi? Kustantajan vastaus: "Näin on sovittu kirjailijan kanssa."  
Väliosien puuttuminen ei minua haitannut. Hyvin pääsi tarinaan mukaan.

Kirja kustantajalta, kiitos!

Linkkejä edellisiin osiin. Revolverisydämenssä kerrotaan enemmän Chastity Rileystä. 

Revolverisydän, 1. osa

Krokotiilityö, 2. suom.

Verikuu, 3. suom.

Mexikoring, 4. suom.

Kommentit

  1. Suositteletko aloittamaan sarjan alusta vai voiko näitä lukea sekajärjestyksessä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä suosittelen lukemaan järjestyksessä, mutta minusta päähenkilölle tapahtuu suht vähän seurattavia asioita. Eli, minusta voi lukea itsenäisinäkin. Joskin edellisessä osassa Ivo tuli ryhmään mukaan. Tarina on kuitenkin aina eri

      Poista

Lähetä kommentti