Simone Buchholz: Mexikoring 4. suomennos - dekkari

 


Valo tietää tarkalleen, että olen toivoton tapaus: tuo ei tule ulos koskaan. Voisin vaikka vannoa, että valo itse asiassa nauraa minulle. Niin kuin tuo pikkuruinen valo tunnelin päässä tuolla edessä, kuulen naurun tänne saakka.

Simone Buchholz: Mexikoring, 301 s. - 4. suomennettu osa Chastity Riley -sarjaan - suom. ilm. 2021 - alkup. Mexikoring ilm. 2018 - suomennos: Anne Kilpi - kansi: Taina Värri - Kustantamo Huippu ******** arvostelukappale

Puoliksi amerikkalainen syyttäjä Chastity Riley jatkaa tutkimuksiaan. (Revolverisydämen arvostelussa kerrotaan päähenkilöstä enemmän - linkki alhaalla)
Verikuu-osassa mukaan tuli uusi henkilö, nimittäin Rileyn työpari komisario Ivo Stepanovic, joka on mukana myös tässä osassa. Stepanovic on siitä erikoinen heppu, ettei Rileyn mukaan mene koskaan yöksi kotiin. Mies käy kotonaan vain päiväsaikaan. Ivosta ja hänen ruskeasta Mercedestään sanotaan, että molemmat ovat jo parhaat päivänsä nähneet. 
Ivo on luotettava työpari, jolla on kyky nähdä asioita jopa silmänurkastaan.

Joku/jotkut sytyttelevät Hampurissa joka yö autoja tuleen. Eräänä yönä Mexikoringin hampurilaisessa toimistokorttelissa palaa Fiat. Riley saa puhelun.
- Palavat autot eivät erityisemmin kiinnosta minua. Hampuri, kyllä sinä tiedät tarkalleen, miksi autosi palavat. Tällä kertaa vain ei sytytetty tuleen pelkästään autoa vaan myös ihminen.

Kuka autossa on? Hansikaslokerosta löytyy auton paperit. Fiat Punto on rekisteröity eräälle bremeniläiselle Nouri Saroukhanille, joka osoittautuu olevan maahanmuuttajaperheestä kadonnut/poispotkittu poika. Nuori mies, ei  vielä edes kolmeakymmentä.

Paloa selvitettäessä poliisit huomaavat, tai oikeastaan se on Ivo, että tilannetta seuraa parkkitalon katolta punatukkainen nuori nainen, joka onnistuu katoamaan. Kuka nainen on ja miksi palo kiinnosti häntä?

Nouri on taustaansa paennut mhallami, jolla oli ollut vakuutusyhtiössä kelpo virka. Mitä hyvässä työssä oleva Nouri on tehnyt ansaitakseen näin kovan kohtalon?
 *)Mhallami on klaaneihin perustuva kansanryhmä ja rikollisjoukkio, joka tekee mm. huumekauppaa ja harrastaa laitonta uhkapeliä. Se on ryhmä, jonka jäseniä aletaan koulia jo lapsena. 
- ... tärkeitä ovat vain heimo ja perhe. Yksittäinen ihminen, mies, nainen, lapsi, tunteet, tarpeet, ei millään näistä ole suurtakaan arvoa...

Nourin ainoa ystävä oli ollut Aliza Antell. He kohtasivat jo lapsina, jolloin Nouri ajatteli, että 
- Aliza oli hulluin tyttö, jonka hän tunsi, mutta myös ylivoimaisesti paras.
 Aliza oli kahdeksasta lapsesta nuorin ja tajusi, että jonain päivänä hänellä olisi edessään tietynlainen tulevaisuus, tahtoi tai ei. 
Tyttö on Nourin perheen vihollisklaanista, ja nuorten kielletty rakkaus on yksi dekkarin teemoista. Alizalla on myös unelmia toisenlaisesta elämästä. Ystävät olivat päättäneet jättää kaiken taakseen ja muuttaa Meksikoon. 
Mahtaisko Aliza tietää jotakin Nourin surmasta? Mutta missä tyttöystävä on?

Miksi nuorukainen oli surmattu? Oliko tapahtumalla yhteyttä klaaneihin? Perheeseen? Johonkin muuhun? 
Entä mitä Nourin perhe touhuaa?

Selvittävätkö Chastity ja Ivo tapauksen?

Kyseessä on jo kahdeksas osa (4. suomennos), joten selvää kehittymistä on tapahtunut enkä enää kiinnitä samoihin asioihin huomiota kuin ensimmäisessä osassa. Samoja tyylillisiä keinoja kuin edellisissä dekkareissa on tietysti yhä: virkkeet ovat lyhyitä, ja luvut nimetään edelleen oivaltavasti: "Kaksikymmentäkolme ginilaatua on kaksikymmentäkolme ginilaatua" tai "Kartat tekevät hyvää".

Suomentaja Anne Kilpi tekee hyvää työtä tämän hieman erilaisen saksalaisen sarjan kanssa. Ja sarjan kannet, niistä pidän: selkeitä ja samalla informatiivisiä (Taina Värri).

Mexikoring ei kolahtanut minulle yhtä hyvin kuin edelliset osat. Tässä tapauksessa Buchholzin sähkösanomatyylinen kirjoitustapa sekoitti juonta eikä tarinakaan jostain syystä oikein purrut. Se mikä minua kaikissa osissa ärsyttää on jatkuva tupakoiminen. Lisäksi inhoan vittu-sanojen liiallista käyttöä. 
Mutta taidan olla mielipiteineni vähemmistössä, sillä Mexikoring voitti  vuonna 2019 Saksan dekkaripalkinnon, joka on Saksan vanhin ja arvostetuin rikoskirjoille myönnettävä tunnustus. 

Pidän silti Buchholzin hieman erilaisesta kerrontatavasta, joten luen sarjan loputkin osat. Ehkä tämä osa oli kohdallani vain yksittäinen notkahdus. Maahanmuuttaja-teema on edelleen ajankohtainen. 
Suosittelen lukemaan järjestyksessä jos henkiöiden yksityiselämä kiinnostaa.Tarinallisesti voi lukea yksittäisinä teoksina. 

P.S. Mhallami on arabiaa puhuva heimoryhmä, joka asuu perinteisesti Turkissa Mardinin kaupungissa ja sen ympäristössä. Muuttoliikkeen takia (vuonna 1920) väkeä on nykyään myös Libanonissa sekä myöhemmin heitä lähti Euroopaan, pääosin Saksaan, mutta myös Alankomaihin, Tanskaaan ja Ruotsiin. 

++++++++
Kirjailija, toimittaja
Simone Buchholz, synt. 1972 Hanaussa ja asuu Hampurissa. Opiskellut filosofiaa ja kirjallisuutta. Kirjoittaa rakkaudesta, kuolemasta ja jalkapallosta. Pitää Napolista, Tahitista, Pietarista ja Brooklynistä, mutta asuu Hampurissa sen sään takia.
(Lähde: Kirjailijan kotisivut)

Kuvasin Simone Buchholzin Tampereen kirjamessuilla joulukuussa 2021.

*********
Ilmestyneet suomennokset:
Chastity Riley -sarja:
Revolverisydän 2019, osa 1 - Krokotiiliyö  2019 osa 6 - Verikuu 2020 osa 7 - Mexikoring 2021 8. osa -

Tulossa: Hotel Cartagena ilmestyy syksyllä 2022. 

Miksi neljä osaa on jätetty välistä suomentamatta? Kustantajan vastaus: "Näin on sovittu kirjailijan kanssa," 
Väliosien puuttuminen ei minua haitannut.




Kommentit