Marie Aubert: Mikään ei voisi olla paremmin - proosa

Kurkotan käteni veteen, harotan sormiani, kuljetan niitä irtonaisen rakkolevän ja limaisen vihreän, erilaisen levän lomassa, huuhtelen käteni. Olen täällä, ajattalen, olen täällä, olen täällä. Olen täällä, olen täällä, en mene pois, olen täällä.

Marie Aubert: Mikään ei voisi olla paremmin, 144 s.- suom. ilm. 2022 - Voksne mennesker 2019 - suomennos: Aino Ahonen - kansi: Malte Müller - Gummerus

Naistenviikkohaasteen seitsemäs kirja kertoo valinnoista, äitiydestä ja sisarusten välisestä kilpailusta.

Ida on nelikymppinen menestynyt arkkitehti ja sinkku, joka oli juuri käynyt lapsettomuusklinikalla jäädyttämässä munasolujaan.

- Se on jättejättefin mahdollisuus, lääkäri sanoi. Jos ei ole kumppania tai ei halua lapsia ihan vielä.

Nyt Ida odottaa malttamattomasti mökkiviikonloppua, jolloin aikoo kertoa asiasta perheelleen.

Idalla on pikkusisko. Marthea ja hänen miestään Kristofferia ei ole kolmen vuoden jälkeen onnistanut lapsiasiassa, eikä sisko halua olla vain kuusivuotiaan Olean bonusäiti.

Mökillä on tarkoitus viettää sisarusten äidin kuusikymmentäviisivuotispäiviä. Perille päästyään Ida haluaa kertoa uutisensa heti, eikä vasta illalla, mutta ennen kuin Ida ehtii niin Marthe kertoo jotakin, joka saa Idan pitämään oman asiansa salaisuutena.

Seuraavana päivänä sisarusten äiti ja tämän miesystävä Stein saapuvat mökille. Äidin tulo alkaa aiheuttaa etenkin Idalle erinäisiä tunteita. Mökki on perheen ja Idaa alkaa ärsyttää se, että Marthe ja Kristoffer ovat lupaa kysymättä tehneet mökillä kaikenlaisia muutoksia.

- He ovat maalanneet mökin valkoiseksi. Se on aina ollut keltainen, keltainen mökki, niin minä olen tavannut sanoa ihmisille. että se keltainen mökki on meidän.

Eikä siinä kaikki. Marthe ja Kristoffer ovat vaihtaneet keittiössä tavaroiden paikkaa ja he ovat maalanneet seinätkin. Kahvikupit on vaihdettu ja uusi pöytäkin on ostettu - liian iso keittiöön, Ida tuumaa.

Siskosten välillä on kisailua, aivan kuin he vielä olisivat lapsia.

- Niinpä, sinä olet taitava, Ida, Stein sanoo. - Enkö minä sitten ole taitava? Marthe sanoo, hän sanoo sen hymyillen, teennäisellä lapsellisella äänellä mutta silti minua kuumottaa kiukusta. - Voi lapsikulta, etkö sinä saa tarpeeksi huomiota, äiti sanoo.

Miten tarina loppuu? Kertooko Ida koskaan salaisuuttaan? Millaista on vielä aikuisena tuntea jäävänsä sisaruksensa varjoon? Mahtaako perhe, puoliso ja/tai lapset tuoda onnen?

Hyvä ohut kirja, vain 144 sivua, jossa Aubert kuvaa osuvasti sisarten välistä suhdetta ja heidän erilaisuuttaan. Tarinan loppu pistää miettimään, eikä ole ennalta-arvattava.

Teos sopii hyvin etenkin noin nelikymppisille henkilöille, jotka pohtivat elämäänsä. Miltä tuntuisi jatkaa ilman perhettä ja puolisoa.

Life begins at forty.

++++++++

Kirjailija

Marie Aubert, synt. 1979. Asuu Oslossa.

Kuvasin kirjailijan Helsinki Litissä toukokuussa 2022

*******

Suomennetut teokset:

Mikään ei voisi olla paremmin 2022

Kirjailijan ensimmäinen teos, suomentamaton novellikokoelma Får jag följa med dig hem 2016 sai hyvän vastaaantoton ja niin sai tämä esikoisromaanikin, joka on palkittu arvostetulla Ungdommens kritikerpris -palkinnolla.