Liina Putkonen: Varastettujen hetkien puutarha

 

Ja jos äiti olisi vielä tässä, he huutaisivat nyt yhdessä keväthuudon, Aina mietti. Niin kovaa, että linnut lehahtaisivat puista. Aina nosti kasvonsa kohti taivasta ja hengitti syvään. Miksei sitä voisi tehdä yksinkin? Olihan kevät ja keväthuudon aika. Sitten Aina huusi, kovaa ja korkealta.

Liina Putkonen: Varastettujen hetkien puutarha, 395 s. - 2. osa Kielokoski -sarjaan - ilm. 2024 - kansi: Eevaliina Rusanen - kannen kuvitus: Heli Höppönen - Tammi

Aina Varjoranta oli lähtenyt Helsingistä, ottanut Sputnik-koiransa mukaan ja päätynyt Kielokosken kylän kirjastonhoitajaksi. Aina pitää työstään ja kylän ihmiset alkavat tuntua tutuilta. Seuraksi on tarttunut miesystäväkin, jonka kanssa on hieman hankalaa, sillä mies on naimisissa maankuulun näyttelijän kanssa. Mies tosin sanoo, että avioliitto on nimellinen. Mutta avioliitto on aina avioliitto.

Ja edesmennyt äiti osaa yllättää, nimittäin:
- Elin Varjoranta oli menehtynyt toissa keväänä, mutta jättänyt jälkeensä kaapin täynnä yllätyksiä, joiden kohtalo oli ovella seisovan Amalian käsissä.

Amalia Luoto oli äidin uskollinen ystävä ja juristi, jolle äiti oli uskonut Ainalle tehtävät yllätykset. Aina oli saanut kirjeitä, lahjoja ja kirjoja, joista jokainen auttoi muistamaan äitiä. Äiti myös ohjeisti Ainaa pitämään huolta Amaliasta. Äiti kirjoitti:
- Anna hänelle paikka elämässäsi, vaikka vastassa olisi kärttyistä raakkumista.

Amalia oli pääsiäiskyläilylle tullessaan tuonut muassaan mm. äidille lähetetyn kirjeen.
Mitähän ihmettä kirjeessä lukee? Onko tiedossa taas uusi yllätys? Edellinen yllätys oli koskenut Ainan isää. Aina sai tietää, että isä oli Kielokosken valtasuvun jälkeläinen, joka oli valitettavasti kuollut kolarissa.
Välit omaan sukuunsa äiti oli katkaissut ja muuttanut  nimensä Varjorannaksi.

Amalian tuoma kirje oli tullut Italiasta ja sen oli allekirjoittanut I. Kuka ihmeen I? Tämä mystinen henkilö pyytää apua:
- Minulle kerrottiin, että teidän avullanne voisin saada oikeutta vuoden 1969 marraskuun tapahtumiin Kielokoskella. Se marraskuu vei minulta kaiken, enkä saa menettämääni takaisin, mutta yhden asian voin pelastaa: maineeni ja kaltoinkohdeltujen maineen.

Mitä Kieloskella oli tapahtunut marraskuussa 1969 ja miten Elin-äiti oli sotkeutunut siihen? Tämän mysteerin Aina aikoo selvittää.

Erään kerran Herra Sputnik ja Toivo Uula, Sputnikin poika, juoksevat riehakkaina puskiin ja Aina perässä. Kulkiessaan piikkipuskasta toiseen Aina tulee lopulta portille. Sen takana on villiintyneitä ruusupuskia ja ränsistynyt rakennus.
Talvipuutarhassa on yllätys, sillä ikivanhassa ansarissa on kukoistavia kasveja. Sitten paikkaan astuu tuntematon mies. Aina ja mies ryhtyvät juttusille ja mitä sitten tapahtuukaan....

Tässäkin osassa Liina Putkonen jatkaa tarinointia jännityselementeillä. Se on ihan kiva asia, sillä voi olla, ettei kylän asukeista riitä jutunjuurta kovin pitkään tai toisaalta mistäs minä sen tiedän. Seuraavissa osissa voi olla vaikka mitä.
Pidän Putkosen tavasta kirjoittaa ja myös mysteereistä, jotka rikastuttavat tarinaa.
Kuten kirjoitukseni alkupuolelta selviää Ainalla on myös miesystävä. Tätäkin suhdetta seurataan tiiviisti. Onko miehen avioliitto nimellinen vain ei? Entä kuka ja millainen on mies talvipuutarhassa ja mihin tämä tapaaminen johtaa. 
Oli myös mielenkiintoista seurata pystyykö Aina selvittämään marraskuun 1969 arvoituksen?

Ainoana pienenä miinuksena sanoisin, että tarinassa on hieman liikaa tavaraa. Vähempikin olisi riittänyt.
Henkilögalleria olisi ollut kiva.

Seuraava osa ilmestyy joulukuussa, joten nyt odottamaan uusia arvoituksia.

Piirretty kansi, joka jatkuu myös takana ja sisäsivuilla, on ihana.

Kukapa ei olisi onnellinen, jos on saanut vapauden, kirjat, kukat ja kuutamon rakkaansa kanssa, vaikka vain hetkeksi.
(Aina Varjoranta)

++++++
Kirjailija, toimittaja, toimituspäällikkö
Liina Putkonen, asuu Espoossa.
Miksi dekkarisarja jäi kesken? Ensin kuoli Putkosen hyvä ystävä, sitten tuli korona lopuksi aina vain jatkuva Ukraina sota. Kaikki nämä asiat alkoivat ahdistaa niin paljon, ettei tehnyt mieli alkaa kirjoittaa kuolemasta ja väkivallasta. Niin sai alkunsa lämminhenkinen Kielokoski -viihdesarja.

Liina Putkonen Dekkarifestivaalien lavalla 2018. 

******
Ilmestyneet teokset:
Dekkarit: 
Jäätynyt tyttö 2018 - Palava poika 2020
Linkki: Jäätynyt tyttö, 1. osa
Kirja on voittanut  Rikos-Kniga -kilpailun vuonna 2016.

Linkki seuraavaan osaan: Palava poika, 2. osa

Muut:
Kielokoski -sarja:
Unohdettujen unelmien kirjasto 2023 - Varastettujen hetkien puutarha 2024 - 
Tulossa: Hiljaisten tarinoiden tupa - ilm. joulukuussa 2024. 

Linkki:

Lapsille:
Monen mutkan tonttukirja  2023.
.......
Kustantajalle kiitos kirjasta!

Kommentit