Liina Putkonen: Palava poika (2. osa Linda Fors -sarjaan) 296 s. - ilm. 2020 - kansi Taitan / Maria Mitrunen - Johnny Kniga Kustannus ********** Arvostelukappale kustantajalta, kiitos!
Tarina alkaa viisi päivää ennen juhannusta.
Päähenkilö, rikospoliisi Linda Fors on perheensä kanssa lähdössä juhannuksen viettoon. Matka alkaa vähän kireissä tunnelmissa, sillä Lindalla on edellisen illan työpaikan kesäbileet venähtäneet aamutunneille asti. Aviomies Paulus on nyreissään. Voi Paulus, kunpa vain tietäisit mitä on tapahtunut! Perhe on nyt kuitenkin matkalla miehen entisen kollegan saaristopaikkaan, Nuuskulan leirikeskukseen Nauvoon, jossa pitäisi olla kaikkea sellaista puuhaa, mistä lapset pitävät. Toivottavasti kolmetoistavuotias Iiris viihtyy.
- Auton vauhti oli riittävä. Se nousi ilmaan kuin kalalokki sementtilaiturin nokasta, hetkeksi. Kun meri särkyi pisarapilveksi auton ympärillä, kyse oli enää minuuteista.
Linda perheineen on päässyt perille Nuuskulaan. Yht'äkkiä Lindan hyvä ystävä, ja entinen kollega toimittaja-ajoilta, Susanna Oikarinen pyyhältää paikalle. Lindan ja Susanna piti tavata vasta seuraavana päivänä. Susanna viettää kesälomaansa läheisellä Älvaskarin saarella, jossa sijaitsee Yemanja-niminen hyvinvointikeskus, jonka juuret ovat Brasiliassa. Ryhmä suomalaisia oli asunut ja tutustunut Brasiliassa, jonne he olivat perustaneet Yemanjan. Brasialiassakin siis piipahdetaan.
Jossain vaiheessa omistajat perustivat Suomeen toisen keskuksen. Yemanjassa on tarjolla erilaisia hoitoja, hyvää ruokaa, siellä on hyvinvointituotteita meren antimista, kuten levästä ja suolasta ja siellä saa mahtavan hyvää hierontaa. Henkilökunta on suureksi osaksi Brasiliasta.
Mutta miksi siis Susanna oli saapunut Lindan luokse? Susanna kertoo, että Turun sairaalassa makaa nyt eräs henkilö, jota syytetään vakavasta onnettomuudesta. Henkilö kieltää syyllisyytensä ja Susanna uskoo. Poliisi on värvätty tutkimaan tapausta, mutta Susannan mielestä Linda saattaisi huomata jotain sellaista, mitä muut eivät ole huomanneet.
Linda lupaa tulla, mutta sillä ehdolla, ettei perhe saa tietää.
- Linda ei halua, että Paulus saa yhtään enempää motkotettavaa. Sitä tulisi varmasti, jos entinen rikoskomisario kuulisi, mihin Linda on aikeissa käyttää lomansa. Poliisit hoitavat poliisin työt, lomalla olevat poliisit lomailevat.
Tutkiessaan tapausta Linda ajautuu syvämmälle ja syvemmälle synkkien salaisuuksien ryppääseen.
Lisäksi alkaa tapahtua yllättäviä rikoksia, joilla tuntuisi olevan jotain yhteistä. Miten lomalla oleva Linda aikoo selvitä töiden paineen ja perheen painostuksen välillä. sillä pakostihan toinen puoli kärsii. Tai molemmat.
Ensimmäisestä osasta tutut poliisit, nuori Vilho Vartiainen ja Lindan pomo Jantunen ovat myös tarinassa mukana. Jantunen ei ole nyt niin ärsyttävä, vaikka välillä tytötteleekin. Toisaalta se ärsyttävyys on hyväkin. Onpahan erilainen pomo. Vilho ja Linda eivät enää käy keskinäistä kisaa. Tosin siihen taitaa vaikuttaa se, että Linda on kesälomalla, eikä yhteisiä tehtäviä ole ollut.
Myös Susannan ystävä Emilia Laine on mukana kuvioissa, eikä tälläkään kerralla taida olla puhtaita jauhoja pussissa.
Kaipasin ensimmäisessä osassa Lindan ja Pauluksen hahmojen syventämistä ja nyt sitä on tehty. Tosin ehkä turhan paljon vellottiin pariskunnan välisissä suhteissa. Iiris-tytär on jo esiteini, mutta jotenkin hahmo tuntui paljon lapsellisemmalta kuin kolmetoista. Monet esiteinit kuvittelevat olevansa jo aikuisia ja yrittävät käyttäytyä niin, Iiris ei.
Pidin Jäätyneestä tytöstä enemmän kuin Palavasta pojasta. Ensinnäkin pääaihe oli parempi (kunniamurhat) ja tarinan rakenne oli selkeämpi. Molemmissa dekkareissa naiset ovat selkeästi pääosissa, joku on "kiltimpi" kuin joku toinen ja miehille jää se pahan pojan tai reppanan osa. Pidän Linda Forsin hahmosta. Nainen, joka tekee virheitä. Nainen, joka uskaltaa vaihtaa aikuisena ammattia (toimittajasta poliisiksi). Nainen, joka on tavis.
Palavassa pojassa tuntui kuin tarinaan olisi yritetty haalia mahdollisiman paljon materiaalia. Välillä olin melkein pudota kärryiltä. Väkeä on turhan paljon ja kun vielä lähdetään sekoittamaan sukulaisuussuhteita, niin hupsis. Annan plussaa kirjan alussa olevasta henkilögalleriasta, joka helpotti hahmojen muistamista.
Kirjan luvut on jaettu kolmeen osaan: päivä kerrallaan kohti juhannusta, Yemanjan omistajien luvut ja "Ken on..."-luvut. Tapahtumat sijoittuvat pääosin saaristoon, mutta myös Brasiliaan.
Palava poika on paljolti Linda Forsin ja Susanna Oikarisen kirja. Forsin perhe on vahvasti kertomuksessa mukana. Johtunee siitä, että perhe on lomalla.
Btw, olisikohan Linda voinut juoda vähän vähemmän Pauluksen keittämää kahvia? Kirjassa on myös seksiä, mutta onko sitä liikaa?
Takaliepeessä on Spotify -lista. Miksikö? Koska musiikki on kirjailijalle tärkeä inspiraation lähde. Olisi ollut hauska, jos olisi lukiessa saanut listan biisit soimaan taustalle, sillä tavalla itsestään.
Meri-ihmisenä pidin Turun saaristoelementistä. Kansi on hyvä, etenkin kun on ikäänkuin samaa sarjaa (silmä) ensimmäisen kirjan kanssa, kuten kirjan nimikin (Jäätynyt tyttö/Palava poika). Arvostan tällaista oivaltavuutta.
Ihan ei minusta ylletty Jäätyneen tytön tasolle, mutta niin paljon hyvää kirjassa on, että jään odottamaan seuraavaa Linda Fors -dekkaria.
Edit 13.6.2023: Liina Putkonen on kertonut, että saattohoiti ystävänsä, eikä se jälkee ole voinut kirjoittaa kuolemasta eikä siis uutta dekkaria, vaikka kolmas osa olikin jo tekeillä. Sitten tuli korona ja Ukrainan sota.
Niinpä Putkonen päätyi aloittamaan viihteellistä Kielokoski-sarjaa. Aloitusosa Unohdettujen unelmien kirjasto (Tammi 2023)
Niinpä Putkonen päätyi aloittamaan viihteellistä Kielokoski-sarjaa. Aloitusosa Unohdettujen unelmien kirjasto (Tammi 2023)
+++++++++
Kirjailija, toimittaja, toimituspäällikkö
Liina Putkonen
*********
Ilmestyneet teokset:
Dekkarit:
Jäätynyt tyttö 2018 - Palava poika 2020 (sarja jäänee kesken)
Muut:
Unohdettujen unelmien kirjasto 2023
Linkki esikoisteokseen:
https://kirjarouvanelamaa.blogspot.com/2018/09/liina-putkonen-jaatynyt-tytto_23.html
Kommentit
Lähetä kommentti