(Ote kirjan alusta Turun piispan Isaacus Rothoviuksen rangaistussaarnasta vuodelta 1644)
“Ei, Valpuri ajatteli. Ajatus oli kirkas ja korvensi häntä aivan kuin hänen sydämensä tilalla olisi ollut tulusraudalla isketty kipinä, joka roihahti liekkiin kohdatessaan kuivan sytykkeen. Hän ei voisi antaa periksi, ei antautua, ei heittäytyä taas kerran miesten armoille. Valpuri ei aikonut joutua taas käräjille kuulusteltavaksi eikä rangaistavaksi piiskalla, hirttoköydellä tai pyövelin kirveellä.”
On vuosi 1635. Noidaksi epäilty nainen Valpuri Kinni heitetään Turun Aurajokeen. Vesikokeella halutaan varmistua siitä, onko syytetty todella noita. Valpuri on kulkenut pitkän matkan Kuurinmaalta aina Ala-Satakunnan Liitsolaan saakka, mutta maailmassa ei tunnu olevan sellaista kolkkaa, jossa hän saisi elää rauhassa ilman noituussyytöksiä.
Valpuri osaa lukea loitsut ja parantaa yrteillä ihmisten ja karjan vaivat, mutta kirkonmiehet, kaupunkilaiset ja maaseudun väki näkee hänessä vain syntisen naisen, jonka paholainen on viekoitellut luonnottomiin tekoihin. 1600-luvulla maleficium on synti, ja noituus rikos, josta rangaistaan kuolemalla.
Punainen noita on 1600-luvulla eläneen todellisen henkilön, liitsolalaisen Valpuri Kinnin, tarina. Eri arkistolähteitä löytyneistä yksityiskohdista piirtyy kuva itsepäisestä, sanavalmiista ja omalaatuisesta naisesta, joka ei sopeudu rooliinsa."
----
Jenna Kostet hallitsee historiallisten tekstien ja tarinoiden kirjoittamisen. Tarina on taaskin mielenkiintoinen ja perustuu todelliseen hahmoon eli Valpuri Kinniin (tai Kyni, kuten netti kertoo). Kostet on tehnyt suuren taustatyön ja yhdistää tässä mainiosti faktan ja fiktion.
Olen lukenut myös kirjailijan toisen historiallisen romaanin, eli Margaretan synnin, joka on hyvä sekin. Kannattaa lukea.
Faktaa: Valpuri Kyni oli mielenkiintoinen hahmo, joka 1600-luvulla tuomittiin noituudesta. Valpuri oli joutunut myös vesikokeeseen. Se onkin ollut todella älytön tapa selvittää noituus. Kokeessa syytetty pudotettiin kädet sidottuina järveen tai jokeen. Jos epäilty kellui, hän oli noita ja hänet tuomittiin, yleensä kuolemaan. Jos taas epäilty upposi, hän oli syytön. Epäillyn ei sentään annettu hukkua, vaan hänet nostettiin vedestä ennen sitä.
Tulikokeessa puolestaan syytetty kantoi kuumaa rautaesinettä. Vammat sidottiin ja kääret avattiin kolmen päivän kuluttua. Vammojen paraneminen oli todistus syyttömyydestä ja tulehtuminen oli merkki syyllisyydestä. Hirveä tapa tämäkin.
Valpurin äiti ja äidinisä poltettiin roviolla noitina.
Pidin tästäkin Kostetin teoksesta.
Lukija hyvä.
Talojen ikkunoista kajasti vain aavistus valoa, ja talven tullen kaupunki oli muuttunut pimeäksi, kun taivas oli pilvessä eivätkä edes kuu ja tähdet pystyneet valaisemaan maisemaa.
++++++
Kirjailija
Jenna Kostet, synt. 1984 Turussa, asuu Raisiossa.
Kirjailijan eräs harrastuksista on neulominen, ja Kostet on neulonut Kalevalan 50 runoa, joista on ilmestynyt kaksi neulekirjaa. Projektia oli voinut seurata Instagramissa @ihtiriekkoknits tai tunnisteella #neulottukalevala. Upeita neuleita, kannattaa käydä vilkaisemassa, jos neulominen kiinnostaa. Neuleohjeita voi ostaa yksittäisinä, jollei halua ostaa/lainata neulekirjoja.
(Jostain syystä blogia klikatessa näkyy ensin virheilmoitus, mutta kun klikkaa yläpalkkia, niin sieltä löytyy mainitut sivut.)
Lautturi 2014 - Marrasyöt 2015 - Pikimusta, sysipimeä 2017 - Linnunluisia 2020 - Margaretan synti 2021 -Neulottu Kalevala I 2022 - Kuuden Katariinan jäljillä 2023 Punainen noita 2024 - Neulottu Kalevala II 2024
Linkit: Margaretan synti
(Bonuksena: Ida Pimenoff: Kutsu minut)
Kommentit
Lähetä kommentti