Jenna Kostet: Margaretan synti - historia - kauno

Kun istun täällä, tunnen maan tuoksun. Kylmän ja kostean kiviseinän tuoksun. Se on samaan aikaan kolkko ja makea. Kiviseinien rakoihin on jähmettynyt pelon haju, joka on sama kuin mädäntyneen maan. 

Jenna Kostet: Margaretan synti, 287 s. - ilm. 2021 - kansi: Laura Noponen - Aula & Co ********arvostelukappale

Huora. Noita. Murhaaja. Näitä nimityksiä on käytetty nuoresta porvarisrouva Margaretasta, joka on tuomittu kuolemaan miehensä murhasta.  Margareta odottaa tuomionsa täytäntöönpanoa Turun raatihuoneen tyrmässä. 

Jakob on kaupunginpalvelija, joka asuu lähellä Mätäjärveä, alueella jossa kuumalla ilmalla järvi tuoksui sisälle asti. Jakobia tuoksu ei haitannut, sillä siellä päin tuoksui muutenkin; naapurin siat ja käymälät.

Jakobin Karin-vaimo on raskaana, eikä anna koskea itseensä. Ymmärrettävää, sillä vaimo oli menettänyt niin monta lasta. Ulkopuolisuuden tunteen takia Jakob ehkä kuuntelee kun Margareta puhuu itsekseen sellissä.

Jakob on määrätty työnsä puolesta huolehtimaan Margaretasta. Odottaessaan teloitustaan Margareta alkaa kertoa tarinaansa. Aluksi Jakob ei suostu edes katsomaan Margaretaa, saati puhumaan hänelle muuten kuin vahingossa. Tämä ei haittaa Margaretaa, sillä hän rakastaa puhumista. Jakob teeskentelee ettei kuuntele, mutta:

- Vaikka en näe kasvojasi, tiedän sinun kuulevan puheeni. Tiedän, että vaikka katsot toiseen suuntaan, sinä kuulet jokaisen sanani ja näet minut sivusilmällä.

Mistä Margareta sitten puhuu? Hän kertoo elämästään, toiveistaan, unelmistaan ja miettii jopa kuolemaansa ja sitä miltä silloin näyttää. Margareta alkaa tarinansa ajasta, jolloin oli 15-vuotias ja tuolloin unelmoi jo ihanasta elämästä. Toisin kävi, sillä pari vuotta myöhemmin tyttö naitetaan vanhalle ja lihavalle Mårtenille. Kaikki näkevät, että he ovat epäsopiva pari, ja liitto alkaa mennä pieleen hääyöstä lähtien. Niinpä Margareta kääntyy toisten miesten puoleen, nuorten ja kauniiden. 

- Miksi sinä olet naimisissa tuollaisen vanhan miehen kanssa? (...) Kohautin hartioitani. En oikeastaan tiennyt miksi. (...) Mene illalla karjapihalle, tulen tapaamaan sinua.

Ja Margareta menee.

Vankeudessaan Margareta pohtii Jakobia. Millainen mies tämä on? Millainen vaimo on, missä he asuvat?

- Minä haluaisin tietää tarinasi. Haluaisin tietää, miten sinusta on tullut sellainen kun sinä nyt olet? Miksi sinä olet täällä? 

Entä millaista on olla pyöveli? Kurja ammatti, jossa saa sylkyä päällensä ja ihmiset kiertävät kaukaa. 

- Henrik ei siitä välittänyt, sillä vaikka hän kulki pää painuksissa, hän ei kääntänyt selkäänsä edes silloin, kun kohtasi avointa vihamielisyyttä tai sai osuman pojankoltiaisen heittämästä lantakikkareesta.

Jakob kuuntelee tarinointia päivästä toiseen ja naisen kohtalo koskettaa. Johtuiko se naisen kauneudesta vai tavasta, jolla Margareta katsoi. Kotona Jakobia ahdistaa kun utelias Karin-vaimo haluaa työpäivän päätteeksi aina kuulla mitä Margareta oli kertonut. Ja jollei Jakob kerro riittävästi, niin Henrik-pyövelin Brita-vaimo täydentää. 

-...Britan versio oli joka tapauksessa erilainen kuin Jakobin. Brita ei ollut ollut paikalla, hän oli vain kuullut Henrikiltä, mitä Henrik oli suostunut kertomaan, ja täydentänyt lopun omasta päästään, koska sen Brita kyllä osasi.

Henrik vältteli aluksi Margaretaa, sillä ei halunnut tavata ihmistä, jonka hengen on pakotettu riistämään.

Mutta niinpä vain pyövelikin alkaa käydä alhaalla. Mittailiko kaulaa, vai miettiikö leikkaako sen poikki miekalla, pohtii Margareta. 

Lisäksi Henrikillä oli oma ristinsä. Mies oli joutunut pyöveliksi, koska muuten vaimo olisi ruoskittu ja karkotettu kaupungista. Brita oli osallistunut varkausvyyhteen ja saanut siitä tuomion.

Vaatteet merkitsevät Margaretalle paljon, sillä ne kertovat asemasta eikä Margareta halua astua mestauslavalle rääsyissä, vaan pyytää Jakobia hakemaan mustan villahameensa ja puhtaan paidan ja röijyn. Villahameen tulisi olla se, jota ei ole paikattu.

- Haluan pukeutua parhaaseen hameeseeni, kun minut mestataan.

Jakob miettii viimeiseen asti olisiko Margareta voinut saada lievemmän rangaistuksen, jos olisi halunnut. Jos olisi ollut nöyrä, hiljainen ja Jumalan tahtoon tyytyvä. Mutta Margareta ei ollut sellainen nainen.

Koittaa kohtalokas huhtikuun kolmas päivä vuonna 1644, jolloin kaupunki oli vielä talven jäljiltä märkä, mutta kevään saattoi jo aistia. 

- Vapaa, Margareta ajattelee.

Synkästä aiheestaan huolimatta pidin kirjasta. Se on kirjoitettu hyvin ja lukuvaihtelut toimivat: vuorotellen Margareta kertoo minä-muodossa ja muut luvut kertovat Jakobin ja Henrikin elämästä.

Miljöökuvaus oli avartavaa, ja vaikka en tunnekaan Turkua, niin Aninkainen, Mätäjärvi ja Kerttulinmäki tulivat tutuiksi.

Kostet kuvailee oivasti tuon ajan Turkua, sen hyviä ja huonoja puolia sekä tuoksuja. Tunnen nenässäni suolan ja kalan hajut, joita välillä ryydittää kaivosta löyhähtävä lemu, joka johtui kaivoon pudonneesta mädäntyneestä rotasta. Voi hyvä tavaton, jokuhan olisi voinut kuolla juotuaan pilaantunutta vettä.

Vanhasta Turusta sanotaan, että se oli kalju, haiseva ja likainen. Menneisyyden Turku oli 1900-luvulle asti äärimmäisen likainen asuinalue, jossa viihtyivät viemäreiden ja tunkioiden läheisyydessä elävät kasvit ja eläimet. Välillä turkulaiset jopa toivoivat kaupungin palavan, jotta tuli puhdistaisi asuinympäristön.

Yksi syy likaisuuteen oli kaupunkimaatalous. Näin kirjoittaa Jenni Valta Aurora-lehdessä 31.1.2019. Mielenkiintoinen artikkeli, joka kannattaa lukea:

Linkki: Aurora

Kirjassa pohditaan myös naisen asemaa. Margareta tuumaa:

- En minä väitä, että Margareta-poika olisi kokenut samanlaiset kohtalot kuin Margareta-tyttö koki. Minä vain sanon sinulle, että Margareta-poika olisi kasvatettu toisenlaisella tavalla, hänelle olisi näytetty erilainen maailma ja ojennettu erilaisia mahdollisuuksia kuin Margareta-tytölle. (...) Hän olisi voinut tehdä monia sellaisia asioita, joita minä en koskaan voinut tehdä.

Naisilla oli tuolloin kovin vähän vaikutusmahdollisuuksia, joten naisen kuului hallita yrttien salat. Niinpä Margareta tietää senkin, että joidenkin yrttien avulla pääsee eroon ei-toivotusta lapsesta. Ukonhatulla voi myrkyttää ja rosmariini auttaa muistiin ja virkistää mielen.

Koska vaatteet olivat tärkeitä Margaretalle, niin kirjailija aloittaa monet luvut vaatteisiin liittyvillä sitaateilla, jotka on samalla pieniä infopläjayksiä. Pidin niistä:

-  Rahvas saa käyttää nokkospalttinaa vain kaulahuiveihin ja päähineisiin. Sitä tuodaan Ruotsista ja Venäjältä.

- Tafti on ohutta palttinasidoksista silkkiä, jossa on himmeämpi kiilto kuin atlassilkissä.

Kirjailijalta lukijalle mm. näin:

Margaretan synti perustuu Turun raadin pöytäkirjohin kirjattuun tapaukseen, jossa nuori porvarisrouva Margareta Kitt myrkytti miehensä, kauppias Mårten Hoenin ja tuomittiin kuolemaan. Vaikka romaanikäsikirjoitus perustuu historialliseen henkilöön ja hänestä tehtyyn tutkimustyöhön, on tarina siitä huolimatta fiktiota. Suuri osa hahmoista perustuu kuitenkin todellisiin henkilöihin.

Jos aihe kiinnostaa enemmän, niin kirjasta löytyy lähdeluettelo. 

Kirjan taustakuva: Vierailin syksyllä Lappo-nimisellä saarella, joka kuuluu Ahvenanmaan saaristoon. Saarella on meriaiheinen pieni museo "Skärgårdsmuseet", jonka seinällä on ko. valokuva. Se esittää Turun Aurajokea 1700-luvulla eli vain noin sata vuotta myöhemmin kuin kirjan tapahtumat. Olin juuri lukemassa Margaretan syntiä, joten päätin, että laitan kuvan kirjan taustaksi. Kuvan esittelytekstissä lukee:"Fotot tillhör Matts Andersson"

Tavallisesta poikkeava pukeutuminen ei ole suotavaa, sillä se korostaa liian paljon ihmistä itseään.

+++++++

Kirjailija, työskentelee museossa:

Jenna Kostet, synt. 1984 Turussa, asuu Raisiossa. 

En malta olla paljastamatta, että kirjailijan eräs  harrastuksista on neulominen, ja tällä hetkellä on menossa projekti, jossa Kostet neuloo *) Kalevalan 50 runoa. Projektia voi seurata Instagramissa @ihtiriekkoknits tai tunnisteella #neulottukalevala. Upeita neuleita, kannattaa käydä vilkaisemassa, jos neulominen kiinnostaa.

Blogia voi seurata: Jenna Kostet

Jenna Kostet Turun kirjamessuilla 1.10.2021

Toinenkin kuva, joka on otettu Helsingin kirjamessuilla 28.10.2021

********

Ilmestyneet teokset:
Lautturi 2014 - Marrasyöt 2015 - Pikimusta, sysipimeä 2017  - Linnunluisia 2020 - Margaretan synti 2021 -Neulottu Kalevala 2022** -Kuuden Katariinan jäljillä 2023

Lasten kuvakirjat:

Ilona, Milli ja pelon Mölli 2019 - Milli, Mölli ja surunmaalaaja 2020

Tulossa: Seuraavaksi ilmestyy (syksyllä 2022) neulonta-aiheinen kirja. Liittyykö meneillään olevaan *) Kalevala-aiheiseen projektiin, sitä en tiedä. Olisi pitänyt messuilla kysyä Kostetilta.

Edit 28.10.2021 Kysyin Hgin kirjamessuilla Jennalta neulontakirjasta. Ja juu, teos on juuri tämä Kalevala-aiheinen, kuten otaksuinkin. Ai että, siihen tulee kyllä upeita neuleita!❤️ **)

Neulontakirjan jälkeen on tulossa historiallinen teos, jonka ilmestymisaika on auki.

Edit. Kuuden Katariinan jäljillä ilm. maaliskuussa 2023

Linkki edelliseen teokseen, jossa myös arvio Pimenoffin "Kutsu minut" - teoksesta:

Linnunluisia