Vain Reetu tiesi sillä hetkellä. Jos se olisi osannut puhua, olisiko se kertonut minulle? Vai vain katsonut minua ja vaiennut, kuten kaikki muutkin.
Annamari Marttinen: Tapahtui mitä tahansa, 277 s. - ilm. 2024 - kannen kuva ⓒ Arcangel - Tammi
Reetu käyttäytyy jotenkin oudosti eikä Vesa ymmärrä mistä on kyse. Reetu on koira. Puoleltapäivin Vesa lähtee kauppaan ja ostaa myös iltapäivälehden. Vesa päättää säästää lehden juhannukseksi, mutta avaa aviisin nettisivut.
- Silmiin lävähti kuva, jonka keskellä kalliolla törrötti rangaksi palanut henkilöauto. Taustan tarjosi suloinen Saimaa ja sininen kesätaivas.
Mitä oli mahtanut tapahtua kun poliisikin oli vaitonainen. Kuvan paikka oli tuttu, se oli upea ja rauhallinen kallio. Vesan perhe oli käynyt siellä piknikillä ja syöttämässä sorsia, kun lapset olivat olleet pieniä.
Aikoinaan on ollut Vesa, Tea ja heidän kolme lastaan. Sitten tuli ero ja lapset alkoivat kulkea kahden kodin väliä. Vanhimmat lapset käyvät enemmän äidillään, eikä Vesa huomannut Aidan poisliukumista.
Juhannus on tuloillaan ja Vesa on kutsunut kaikki kolm lastaan luokseen grillaamaan Heillä on yhteinen WhatsApp-ryhmä, jossa Vesa odottaa lasten kuittaavan tulonsa. Kaksi on jo vastannut, mutta kolmas ei.
Illallakaan tytär ei ole vastannnut ja WhatsAppista näkee, että tytär on ollut paikkalla aamulla kello 9.03.
- Huoli alkoi väreillä ylävatsassa, se painoi rintakehääni hiuksenhienosti patjaa vasten.
Aida on perheen musta lammas, joka muutti omilleen 18-vuotiaana ja jossain vaiheessa alkoi käyttää huumeita. Sitten tie vei sairaalaan ja aikanaan sieltä pois.
- Onko hän kuivilla? Mitä kaikkea hän on käyttänyt ja miten kauan? (...) Minunhan se piti tietää. Olinhan hänen isänsä. Mutta en tiennyt. Mistä sen olisi voinut tietää, kun tyttö ei asunut enää kotona.
Koittaa uusi päivä, eikä Aidan vastausviestiä kuulu ja WhatsAppissa lukeee edelleen sama aika: Paikalla eilen kello 9.03.
Juhannusaatto, eikä Vesa saa vieläkään Aidaa kiinni ja puhelin on mykkänä. Vesalle sen sijaan oli yritetty soittaa useasti tuntemattomasta numerosta. Vesa soittaa takaisin ja saa kuulla poliisilta järkyttävän uutisen:
- Tyttärenne on otettu kiinni epäiltynä murhasta.
Miten isä, äiti ja sisarukset asiaan suhtautuvat? Tilanteeseen ei ole päteviä neuvoja. Lopulta jokainen luo omanlaisensa selviytymiskeinon. Entä muuttuuko työtovereiden, naapurien ja ystävien suhtautuminen murhaajan läheisiin? Kokeeko Vesa, että avioero oli syynä Aidan ongelmiin? Mitä olisi voinut tehdä toisin?
.......
Odotan aina mielenkiinnolla Annamari Marttisen kirjoja ja mietin mikä mahtaa kulloinkin olla teemana. Marttinen pureutuu rohkeasti moniin vaiettuihin aiheisiin ja tekee sen taiten ja kiinnostavasti.
Aiheet eivät tule lukijalle hiipien esiin, vaan heti käydään asiaan. Tällä kertaa kerrotaan siis siitä, miten läheisiin vaikuttaa oman rakkaan lapsen syyllistyminen murhaan. Kauhea teko ja tilanne. Tarina ei ohjaa, ei opasta, ei synkistele eikä neuvo. Kuinka vaikeata on puhkaista hiljaisuuden kupla ja miten se tehdään? Romaanissa kerrotaan miten Vesa toimii ja ajattelee. Tekeekö Vesa oikein?
Sitä kukin voi miettiä, sillä ainakin minä aloin pohtia miten itse suhtautuisin. Ehkä olisin ainakin avoimempi kuin Vesa, ja puhuisin asiasta läheisillekin.
Kaupungissa monet tietävät tapauksesta, koska lehdet olivat revitelleet murhauutista ja nimikin oli mainittu. Mietin myös uskaltaisinko esim. työtoverina ottaa teon puheeksi, kysyä, miten Vesa voi ja tarvitsisiko apua. Tuntisinko Vesan tilanteessa häpeää tai syyllisyyttä? Alkaisinko miettiä mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Kyllä varmasti. Ainakin hakisin itselleni ammattiapua ja toivoisin, että lapsenikin saisi sitä riittävästi, sillä tekijäkin saattaa upota häpeän ja syyllisyyden suohon.
Tällainen rankka tapaus vaikuttaa ja pahimmassa tapauksessa tuhoaa sekä uhrin että tekijän perheen ja läheisten elämän. Tarinassa ei käsitellä uhrin läheisiä vaan eniten Aidan Vesa-isän elämää ja tuntoja. Saadaan myös tietää miten tekijän nuoret aikuiset sisarukset suhtautuvat tapahtuneeseen.
Tapahtumia käsitellään tahdikkaasti ja välillä tuntuu kuin kirjailija olisi hypännyt tekijän isän nahkoihin, sillä niin todentuntuisesti tarina etenee.
Halusin tietää, onko Marttinen päässyt haastattelemaan jotakuta, joka on kokenut saman kuin kirjan Vesa. Tähän sain vastuksen kirjan julkkareissa. Eräs vastaavanlaisen tapauksen kokenut mies oli joitakin vuosia sitten lähestynyt Marttista kysyen haluaisiko tämä kirjoittaa aiheesta kirjan. Aihe jäi muhimaan, kunnes oli sen aika. Romaanilla on siis todellisuuspohja, mutta itse tarina on fiktiota.
Kirjan pituus on juuri sopiva ja 277 sivua on kompakti pakkaus. Kansi on yksinkertaisen kaunis.
Tapahtui mitä tahansa -kirjalla Marttinen jälleen kerran osoittaa kuuluvansa Suomen proosaeliittiin. Annamari Marttinen ei ole turhaan yksi luottokirjailijoistani, jonka teoksia aina uskallan suositella. Niin tätäkin.
Aamulla heräsin kesäpäivän täyteen loistoon. Linnut lauloivat, avasin makuuhuoneen ikkunan ja ihmettelin huikeaa valoa.
++++++
Kirjailija, turvapaikanhakijoiden suomenkielenopettaja ja kirjoittamisen ohjaaja
Annamari Marttinen, synt. 1960, varttunut Lauritsalassa ja asuu Lappeenrannassa.
Kirjailija on kirjoittanut mm. Alzheimerin taudista, uskomushoidoista, huumeista, transvestiitistä, avioerosta jne.
Linkkejä edellisiin teoksiin:
Kirjailija, turvapaikanhakijoiden suomenkielenopettaja ja kirjoittamisen ohjaaja
Annamari Marttinen, synt. 1960, varttunut Lauritsalassa ja asuu Lappeenrannassa.
Kirjailija on kirjoittanut mm. Alzheimerin taudista, uskomushoidoista, huumeista, transvestiitistä, avioerosta jne.
Tämän kuvan otin kirjan julkkareilla syyskuussa 2024.
***********
Ilmestyneet teokset:
Valkoista pitsiä, mustaa pitsiä 2002 - Mistä kevät alkaa 2005 - Veljeni vartija 2007 - Kuu huoneessa 2011 - Mitä ilman ei voi olla 2013 - Vapaa 2015 - Ero 2016 - Törmäys 2016 - Korsetti 2018 - Tässä meillä on kaikki nyt 2019 - Häiriömerkintä 2021 - Elämä jota en odottanut 2023 - Tapahtui mitä tahansa 2024
Valkoista pitsiä, mustaa pitsiä 2002 - Mistä kevät alkaa 2005 - Veljeni vartija 2007 - Kuu huoneessa 2011 - Mitä ilman ei voi olla 2013 - Vapaa 2015 - Ero 2016 - Törmäys 2016 - Korsetti 2018 - Tässä meillä on kaikki nyt 2019 - Häiriömerkintä 2021 - Elämä jota en odottanut 2023 - Tapahtui mitä tahansa 2024
Teon alla on jo uusi kirja. Mahtavaa!
Korsetti (Aihe: tranvestiittimies) - Kirja sai Nuori Aleksis -kirjalliisuuspalkinnon vuonna 2019
Tässä meillä on kaikki nyt (Aihe: luterilainen rakastuu Jehovan todistajaan)
Törmäys (Aiheena yliajo. Kirja, joka piti nopeasti lukea löytyi lomapaikkani kirjahyllystä. Sen takia arvio on lyhyt)
(Bonuksena NinaHonkasen Pohjakosketus, jota myös voin suositella)
Häiriömerkintä (Aiheena maksuhäiriöt)
Elämä, jota en odottanut (Aiheena lapsettomuus)
------
Kustantajalle kiitos kirjasta!
Kommentit
Lähetä kommentti