Max Seeck: Loukko, 4. osa

 

Martin astuu laiturille,  tuntee sen muljahtelevan pitkien ponttonien varassa. Hän korottaa ääntään ja huomaa sen värisevän. "Hei! Nyt lopetat! Tämä ei ole hauskaa,"...

Max Seeck: Loukko, 358 s. - 4. osa Jessica Niemi -sarjaan - psykologinen trilleri - ilm. 2022 - kansi: Juri Patrikainen - Tammi 

Mielenterveysongelmista kärsivä rikosylikonstaapeeli Jessica Niemi käy terapiassa. Kesken istuntoa Jessica ryntää ulos tuntiessaan olonsa huonoksi. Valitettavasti Niemi ei ehdi kuin läheiselle pihalle ja alkaa yökkiä. Tällöin paikalle sattuu tulemaan talonmies soittamaan suutaan. Mies tekee sen virheen, että tarttuu Jessican ranteeseen ja lopun voi arvata. Ikävä kyllä tapaus päätyy someen ja Jessica pakkolomalle.

Jessica lähtee lepuuttamaan hermojaan Smörregårdin saarelle Turun saaristoon. 

Saarella asuu majataloa pitävä äiti poikansa kanssa. Nyt majoittumassa on muutamia vanhoja ihmisiä, jotka tulevat joka vuosi saarelle muistelemaan menneitä. Käy ilmi, että he ovat Muuttolintuja eli entisiä saarella olleen orpokodin asukkeja. Sodan jälkeen, vuonna 1946, Smörregårdissa toimi nimittäin sotalasten orpokoti.

Alunperin vanhempien piti tulla Maarianhaminaan lapsiaan vastaan. Ikävä kyllä vanhempia kuljettanut laiva upposi ja kaikki hukkuivat. Siksi lapset sijoitettiin väliaikaisesti Smörregårg barnhemiin kunnes keksittäisiin mitä lapsille tehtäisiin. Heistä oli tarkoitus pitää hyvää huolta kunnes lasten tulevaisuus ratkeaisi. 

- Lapsia alettiin kutsua muuttolinnuiksi, koska oltiin varmoja, että he lentäsivät tiehensä ennen talven tuloa.

Saarella on myös oma mysteerinsä. Legendan mukaan yksi orpolapsista seisoi laiturilla öisin merelle tähyten ja sitten tyttö vain katosi. Myöhemmin saarella kuoli pari henkilöä, mutta heistä ei nyt tässä tämän enempää. Tapaukset jäivät aikoinaan selvittämättä.

Sitten yksi majatalon vanhuksista löytyy kuolleena eikä Jessica malta pysyä tutkinnasta erossa. 

Kun eräs vanhoista muuttolinnusta väittää kiven kovaan nähneensä mysteeritytön edelleenkin laiturilla, haluaa Jessica selvittää tämänkin. Onko mysteerityttö totta vai tarua? Ja mitä vanhus näkee?

 

Pääosissa ovat majataloa pitävä entinen erikoislääkäri, kahdeksankymppinen Astrid ja hänen poikansa Åke, joka on opettanut filosofiaa yliopistossa. Outo ahvenanmaalaispoliisi on yksi tutkijoista ja Muuttolinnut ovat tietysti mukana. Kerrataanpa vielä:

- Muuttolinnut olivat yhdeksänpäinen lapsijoukko, joka astui laivaan Tukholman vapaasatamassa elokuussa 1946, yli vuosi Lapin sodan päättymisen jälkeen. 

Tarinassa läpikäydään Smörregård barnhemin lasten elämää ja toimia, jotka eivät aina ole kovin mukavia. Nykyisyydessä Jessica tonkii paikkoja (vaikkei pakkolomalla ollessaan saisi). Avukseen nainen värvää Jusuf Pepplen, joka hyvin tietää ettei saisi auttaa, mutta mitäpä Jusuf ei tekisi Jessican hyväksi.
-"Ja ei, Jessica ei ole tällä hetkellä virassa. Mutta jos Jessica soittaa ja pyytää pientä palvelusta, etenkin sellaista jonka totetuttamisesta kukaan ei joudu kuseen, mä kyllä suon sille sen, anytime, anywhere."

Tämä dekkari on taas ihan erilaista Seeckiä. Saarella tapahtuneita rikoksia (nyt ja aikoinaan) tietysti tutkitaan, ja on jännittävää miettiä kuka on syyllinen. Alku etenee hitaaanpuoleisesti, mutta siinä on sitten varaa kasvattaa jännitystä.

Jessican hahmo nousee uusiin ulottovuuksiin kun saaren kummitustarina sekoittuu naisen harhaiseen mieleen. Mikä loppujen lopuksi on totta ja mikä kuvitelmaa?  

Seeck osaa pitää henkilökaartinsa pienenä, niin tässäkin. Näin jännitys on saatu maksimoiduksi. Hyvänä kirjoittajana Seeck onnistuu mainiosti huijaamaan lukijoitaan. Taitavaa kerrontaa ja "Loukko" on kompakti kokonaisuus. Jos on ihan pakko, niin kirjan voi lukea itsenäisenä dekkarina, mutta jos haluat tietää Jessican omalaatuisesta mennesyydestä lisää, niin suosittelen kyllä lukemaan myös sarjan aiemmatkin osat.

Loppu on lähes runollinen ja jään odottamaan saako tarina jatkoa vai sanommeko Jessicalle hyvästit. Max Seeck on nimittäin vilautellut mahdollisuuttta, että sarjasta tulisi neliosainen. Näin "Loukko" olisi viimeinen osa. Niin tai näin, hyväksyn ratkaisun ja jään odottamaan mitä Max Seeck seuraavaksi keksii. 

Kansi on hyvä, mutta tytön takin olisin värittänyt siniseksi. Laituri kansikuvana on aika yleinen, mutta tässä tässä tapauksessa sopii oivallisesti tarinaan.

"Majakat", mies sanoo ja laskee lasin syliinsä. "Ne symboloivat minulle jonkinlaista mielenrauhaa ja levollisuutta. Ne seisovat ylhäisessä yksinäisyydessään, kohoavat kohti taivasta. Ne ovat aina valmiita opastamaan muita ja ottamaan vastaan maailman merien myrskyt."

++++++++

Kirjailija, markkinointialan yrittäjä ja elokuvatuottaja
Max Seeck, synt. 1985 Helsingissä.  Asuu Espoon Westendissä. 

Lisäksi Seeck on ohjannut ja käsikirjoittanut psykologista jännityselokuvaa yhdessä ystävänsä Joonas Pajusen kanssa. Netin mukaan Koputus sai ensi-iltansa lokakuussa Sitgesin elokuvajuhlilla Espanjassa   ja Suomen ensi-ilta olisi 22. helmikuuta 2023. Trailerin perustella Koputus on nähtävä (jos uskallan).

Helsingin Kirjamessut 2022

*********
Ilmestyneet teokset:
Daniel Kuisma -trilogia:
Hammurabin enkelit 2016  - Mefiston kosketus 2017  - Haadeksen kutsu 2018

Linkki: Haadeksen kutsu, osa 3/3

Jessica Niemi -sarja:
Uskollinen lukija 2019 - Pahan verkko 2020 - Kauna 2021 - Loukko 2022

Tulossa: Merkitty - ilm. syyskuussa 2024 (aloittaa uuden trillerisarjan)

"Loukko" on Suomen dekkariseuran johtolankapalkintoehdokas. Onnittelut!

Linkki sarjan 1. osaan: Uskollinen lukija

Linkki sarjan 2. osaan: Pahan verkko

Linkki sarjan 3. osaan: Kauna