Pierre Lemaitre: Kyykäärme, 286 s. - suom. ilm. 2022 - Le serpent majuscule 2021 - suomennos: Kaila Holma - kansi: Taittopalvelu Yliveto Oy - Minerva Kustannus
Pierre Lemaitren alkusanoista:
- ...viimeisin minulta julkaistava rikosromaani on samalla ensimmäinen, jonka olen kirjoittanut.
Kirjailijalta on usein kysytty palaako dekkareiden ja rikosromaanien pariin. Lemaitre vastaa, että se tuntuu epätodennäköiselta ja ettei ole aivan varma. Sitten Lemaitre muisti vuonna 1985 kirjoittamansa kirjan, joka päätyi unohdettuna pöytälaatikkoon. Teosta ei koskaan tarjottu kustantajalle.
Lemaitre kaivaa vanhan käsikirjoituksen esiin ja toteaa, että kirjassa on puutteita, jotka pitää muuttaa. Lopulta Lemaitre korjaa joitakin jaksoja, jotka vaikeuttivat kirjan ymmärtämistä eikä rakenteisiin koskettu.
Romaanin tapahtumat sijoittuvat kesään ja syyskuuhun vuonna 1985. Pääosassa on kuusikymmentäkolmevuotias pieni, lyhyt ja pyylevä leskirouva Mathilde Perrin, jolla on seuranaan dalmatialaiskoira Ludo. Koiralla on tarinassa oma rooli.
Mathilde on palkkamurhaaja. Tässä työssä on vierähtänyt viimeiset kolmekymmentä vuotta. Nainen on ollut ammatissaan hyvä, toiminut kylmähermoisesti eikä ole jättänyt johtolankoja eikä epäilyksiä jälkeensä.
Nuoruudessaan Mathilde toimi Lounais-Ranskan vastarintaliikkeessä, jota johti silloin Henri Latournelle. Asemansa takia miestä kutsutaan Komentajaksi. Mies elää yksin ja nauttii siitä. Komentajalla on kuitenkin tehtävä.
Lisäksi Komentaja on aina ollut hieman ihastunut Mathildeen, eikä tunne ole ollut yksipuolinen.
Rikoskomisario Occhipintillä, pituus 163 cm, on kolmekymmentäviisivuotias alainen nimeltä René Vassiliev, pituus 193. Miehet inhoavat toisiaan. Vastamielisyys on unohdettava ja ruvettava tutkimaan erästä Mathilden tekemää murhaa. Sillä kas, rouvan tekemä murha ei olekaan sujunut hallitusti ja jälkiä jättämättä.
Rikospoliisi Vassiliev käy usein tervehtimässä vanhaa, osin muistinsa menettänyttä De la Hosserayta, josta pitää huolta Tevy-niminen nuori nainen. Vassiliev käy mielellään vanhuksen luona, mutta pääsyy taitaa olla Tevyssä. Myös De la Hosserayllä on osansa tarinassa.
Mathilde on taas ollut keikalla ja tehnyt selvää eräästä henkilöistä. Työnantaja ei kuitenkaan ole tyytyväinen.
- Millaista työnjälkeä se on olevinaan?
- Kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan.
- Se näyttää tavattoman ikävältä. Meille kelpaa vain siisti ja huolellinen työ
Mathildeen otetaan yhteyttä ja tämä puolustautuu:
- Pieni töppäys vain, ei sen kummenpaa, ei tule toistumaan...
Mutta toistuuhan se, sillä muisti on alkanut heiketä. Mathilde sekoittaa saamansa ohjeet, eikä muista mistä niitä pitäisi hakea. Murha-aseet unohtuu hävittää ja mahtaako uhrikaan aina olla oikea?
Toimeksiantajat alkavat olla niin huolissaan, että miettivät pitäisikö naisesta jotenkin hankkiutua eroon.
Enpäs olekaan ennen lukenut dementikko palkkamurhaajana-aiheista dekkaria. Hieno oivallus ja jo 1980-luvulla, jolloin muistisairauksista ei liiemmin julkisuudessa puhuttu. Tästä aiheestahan saisi vaikka mitä. Lemaitre on tarinankertoja ja humoristi, joka käy ilmi tästä ensimmäisestä romaanista. Toki dekkarissa on väkivaltaa, mutta se ei ole ällön kuvailevaa, kuten kirjailijan muutamissa myöhemmissä rikoskirjoissa eli Verhoeven-sarjassa. Kyykäärmettä lukiessa saa hekotella ja "antaa ohjeita" päähenkilölle, joka toimii välillä aivan päättömästi, sekoittaa ihmisiä ja sekoittaa asioita. Jokos minä jo... Minnes minä panin sen aseen, ohjeen, paperilapun...
Henkilöhahmona Mathilde Perrin ei ole kovin mukava. Eikä missään nimessä kannata olla naiselle tyly, sillä seuraukset voivat olla arvaamattomat. Mathilde elää osin menneisyydessään, kuten muistisairauteen kuuluu ja niinpä nainen muistelee myös Henriä, jonka kanssa ajatteli jotain vielä syntyvänkin. Mutta käykö näin?
Jääkö Mathilde koskaan kiinni? Ja mitä murhien toimeksiantajat ovat päättäneet naisen suhteen tehtävän! Selvää on ettei salamurhaaja voi olla dementikko. Vai voiko?
Sääli jos Lemaitre lopettaa rikoskirjojen kirjoittamisen, etenkin yksittäisten psykologisten trillereiden, joissa ei ole raakuuksia.
Mielenkiinnolla jään odottamaan mitä Lemaitre julkaisee seuraavaksi.
+++++++
Kirjailija, käsikirjoittaja ja entinen kirjallisuuden opettaja.
Pierre Lemaitre, synt. 1951 Pariisissa.
Suomen dekkariseura ry on vuonna 2017 myöntänyt ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirjan Pierre Lemaitren dekkaritrilogialle.
*******
Suomennetut teokset:
Verhoeven dekkarisarja:
Iréne 2016 - Alex 2015 - Rosie 2017 - Camille 2016 (Pitää lukea tässä järjestyksessä, eikä suomennosjärjestyksessä! Tosin Rosien voi lukea irrallisena missä välissä tahansa)
Psykologiset trillerit: Silmukka 2017 - Verihäät 2018 - Petoksen hinta 2019 - Kyykäärme 2022
Historialliset romaanit / trilogia:
Näkemiin taivaassa 2014 - Tulen varjot (itsenäinen jatko-osa) 2018 - Tuhon lapset 2020 (itsenäinen jatko-osa)
Linkkejä olemassa olevista arvioista:
Petoksen hinta
Kommentit
Lähetä kommentti