Nesser: Koston jumalatar & Mo: Yölaulaja, 1. osa - dekkari

 

Nesser: "Pidän selviytymistäni vääryytenä. Minun ei pitäisi kulkea elävien joukossa." Mistä on kysymys?

Mo: Hanna Dunckerin isä oli aikoinaan tuomittu vankilaan eikä  Hanna jaksanut jäädä kuuntelemaan juoruja, vaan pakeni Tukholmaan. Isän kuoleman jälkeen Hanna palaa, mutta yhteisö ei ole unohtanut. Rikostutkijan työ saa ajatukset suuntautumaan muualle, mutta riittääkö se?

Minun ei pitäisi elää. Niin monet ajattelevat, ja ymmärrän heitä hyvin. Joskus elämänliekkini on niin heikko, että tuntuu kuin voisin peilin edessä puhaltaa sen sammuksiin.

 

Håkan Nesser: Koston jumalatar, 362 s. - 6. osa Barbarotti-sarjaan -  suom. ilm. 2021 - Den sorgsne busshauffören från Alster 2020 - suomennos: Aleksi Milonoff - kansi: Eevaliina Rusanen - Tammi ******* kirjaston kirja

Kenen ei mielestään pitäisi elää? Bussikuski Albin Rungen. Mies oli ollut yliopistolla töissä ja tutkinut aatehistoriaa. Ura alkoi takkuilla. Runge saattaisi jatkaa akateemista uraansa ja viimeistellä väitöskirjansa vain ottamalla vastaan huonopalkkaisen ja määräaikaisen tutkimusassistentin työn Oslon yliopistossa. Muutto Osloon ei kuitenkaan houkuttanut Rungen pariskuntaa. Albin päätti etsiä töitä akateemisen maailman ulkopuolelta. Ja näin Albin Rungesta tuli bussikuski.

Runge viihtyy uudessa työssään, jossa saa matkata Luganoon, Madridiin, Pietariin ja moniin muihin matkoihin. (Huom. seuraava ei ole juonipaljastus, asia kerrotaan jo heti ensisivuilla):
Koittaa maaliskuun 22. päivä vuonna 2007 ja Albin Runge lähtee taas ajamaan. Koululaisia oli menossa laskettelemaan muutaman vanhemman ja parin vapaa-ajanohjaajan kanssa. 
Oli pimeää, ja oli alkanut sataa lunta kun eläin hyppäsi tielle ... Onnettomuudessa oli kuollut kuusitoista oppilasta ja yksi vanhempi. Tästä alkoi Rungen elämän tuskien taival.

Jonkin ajan kuluttua Runge alkaa saada uhkauskirjeitä, jotka on allekirjoittanut Nemesis (koston jumalatar), jonka mielestä on väärin, että Runge sai jäädä eloon. Kirjeet päätyvät lopulta Barbarottin ja Eva Backmanin hoteisiin. Poliisi on kuitenkin voimaton. Ja lopulta Runge katoaa - vapaaehtoisestiko? Sitä kukaan ei tiedä, tapaus jää auki ja Runge julistetaan kuolleeksi.

On vuosi 2018. Pariskunta ja työpari Gunnar Barbarotti ja Eva Backman ovat virkavapaalla ja viettävät aikaansa työtoverinsa mökillä Pohjois-Gotlannissa. Eräänä iltana Gunnar ja Eva lähtevät kävelylle. Mökille palatessaan pariskunta päättää ruveta selvittämään erästä tapausta, jonka tutkinnassa epäilevät hutilontia.

Olen lukenut reilusti toistakymmentä Nesserin teosta ja viehättynyt miehen tavasta kirjoittaa. Nesser jos kuka hallitsee dekkarin kirjoittamisen: jännitystä, koukuttavuutta, yllätyksiä. Joskin joissakin teoksissa nämä seikat eivät ihan sellaisinaan toteudu. Koston jumalatar on hitaasti etenevä ja paljon pohdiskeleva. Pidän nopeatempoisimmista dekkareista, mutta Nesserin kirjoissa on jotain joka viehättää: osaksi huumori ja dialogin letkeys. Ja kyllä lukija aina lopussa palkitaan kärsivällisyydestä ja näin kävi Koston jumalattaressakin. Nautin myös Evan ja Gunnarin välisestä rakastettavasta naljailusta. 

Uskovainen Gunnar Barbarotti on hahmona sellainen, jolle ei sovi kiiruhtaminen. Mies pohtii paljon (joskus vähän liikaakin) ja kysyy apua välillä korkeammilta voimilta:
- Gunnar oikeasti puhuu Jumalan ja äidin kanssa. Aina jossain sivummalla, mutta olen kuullut monta kertaa. Yleensä se haluaa neuvoja, ja vaikuttaa siltä kuin... Kun se myös saisi niitä. Joskus Jumalalta, joskus äidiltä.

Hidassoutuisuudestaan huolimatta pidin tästäkin Nesserin dekkarista. 

++++++++
Kirjailija ja entinen äidinkielen ja englannin opettaja
Håkan Nesser, synt. 1950 Kumla / Ruotsi. Asunut New Yorkissa ja Isossa-Britanniassa ja nyt ilmeisesti taas Ruotsissa.
Nesser lienee tunnetuin komisario Van Veeteren-sarjastaan, jonka tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen Maardamin kaupunkiin. Toinen suosittu sarja kertoo italialaisruotsalaisesta komisario Gunnar Barbarottista, joka niin ikään asuu kuvitteellisessa kaupungissa, Kymlingenissä.

**********
Suomennetut kirjat:
Gunnar Barbarotti-sarja: Sukujuhlat  2011 -  Kokonaan toinen juttu 2012 -  Herra Roosin tarina 2013 -  Yksinäiset 2014 -  Pikku-Burman teurastajatar 2015 - Koston jumalatar 2021

Van Veeteren-sarja: Toden ja ilveen verkko 1993 - Kaalbringenin kurkunleikkaaja 2000 - Kotiinpaluu 2001 - Syntymämerkki 2002 - Komisario ja hiljaisuus 2003 - Münsterin juttu 2004 - Carambole 2006 - Ewa Morenon juttu 2007 - Pääsky, kissa, ruusu, kuolema 2008 - Tapaus G - murha menneisyydestä 2009

Barbarotti + Van Veeteren:
Vasenkätisten seura 2020

Linkki edelliseen teokseen: Vasenkätisten seura

Muut: Kim Novak ei uinut Genetsaretin järvessä 2005 - Carmine Streetin sokeat   -2016 - Taivas Lontoon yllä 2017 - Elävät ja kuolleet Winsfordissa 2018  - Café Intrigo 2019

En malta olla laittamatta linkkiä myös aivan huikeaan novellikokoelmaan: Café Intrigo  
Tämä, jos mikä on mielestäni parasta Nesseriä.

Lisäksi lukuisia muita suomentamattomia romaaneja.

........................

Hän olisi halunnut repiä irti mustan hihan, joka peitti satakielitatuoinnin. Linnun, joka häätäisi pimeyden pois. Kun hänen äitinsä oli kuollut, mummi oli antanut hänelle pienen ikkunakoristeen, jossa oli satakieli puussa. Mummi sanoi, että se auttaisi painajaisiin, koska se lauloi öisin.

Johanna Mo: Yölaulaja, 396 s. - suom. ilm. 2021 - 1. osa Saarimurhat -sarjaan - Nattsångaren 2020 - suomennos: Kristiina Vaara - kannen suunnittelu: Maria Sundberg - Like Kustannus *******kirjaston kirja

Dekkarin päähenkilö Hanna Duncker on muuttanut Tukholmasta lapsuutensa maisemiin Öölantiin. Hanna oli myynyt Tukholman asuntonsa ja ostanut pienen, hieman rähjäisen talon sekä hankkinut uuden työpaikan rikostutkijana Kalmarin poliisilaitoksella.

Kristoffer-veli oli lähtenyt Lontooseen ja asuu siellä perheensä kanssa. Välit veljeen ovat hyiset. Hanna on tehnyt feikkiprofiilin faceen, jotta voisi seurata veljensä ja tämän pikkutytön elämää. 

Äiti on kuollut ja nykyään isäkin. Mummi elää, mutta hänellä on muistihäiriö. Sisarusten elämää on varjostanut isän rikos. Lars oli tuomittu murhasta eikä pienen paikkakunnan yhteisö halua unohtaa tapausta, ei vaikka aikaa on kulunut. Niinpä kaikki eivät pidä siitä, että Hanna palaa Öölantiin. 

Hannan ensimmäinen tutkinta saa menneisyyden esille, sillä paikkakunnalta on löytynyt ruumis. Menehtynyt on sukua Hannan lukioaikaiselle hyvälle Rebecka-ystävälle. Hanna ei ole ollut lähtönsä jälkeen missään tekemisissä ystävänsä kanssa, eikä ero aikanaan tapahtunut leppoisissa merkeissä. Ikävien uutisten vieminen Rebeckalle ei ole helppo tehtävä. 

Hanna saa parikseen Erik Lindgrenin, jonka Suyriya-vaimo on kotoisia Mumbaista. Erikiä vaivaa Hannan umpimielisyys ja mies yrittää saada Hannaa avautumaan. Erikiä kiinnostaa myös Hannan isän tapaus, mutta aina kun Erik yrittää kysyä asiasta Hanna sulkeutuu. 

Teos rakentuu nykyajasta sekä takaumista, joissa seurataan kuolleen henkilön viimeisen päivän tapahtumia. Surmatulla oli salaisuuksia, ja niitä on myös Rebeckalla. 

Heti muutaman sivun jälkeen tuli tunne, että tässäpä saattaisi olla kelpo dekkari. Enkä ollut väärässä. Tarina etenee vaivattomasti, henkilöhahmot ovat hyviä ja sopivasti erilaisia. Hanna elää koko ajan varpaillaan, sillä hänelle isän tekemä rikos on asia, joka ei jätä rauhaan. Lisäksi utelevat ihmiset ärsyttävät Hannaa: "Oletko sen murhaaja-Larsin tytär?" Niinpä Hanna elää kuplassaan, johon ei haluaisi päästää ketään, ei edes työpariaan. Erik on hyvä Hannan persoonan tasapainottaja, sillä mies on avoin, seurallinen ja puhelias. 

Tarinassa käsitellään myös nuoria ja heidän ongelmiaan: oman itsensä löytämistä, kiusaamista ja huumeiden kokeilua. 

Kirjan lopussa jää muutamia asioita auki. Ne selvinnevät seuraavassa osassa - ehkä. 
Tarinassa ei varsinaisesti ole mitään uutta eikä ihmeellistä, perusdekkari, mutta hyvin kirjoitettu tarina. Minä pidin. 

Kirjan kansi on kiva ja erityisen ilahtuneeksi minut saa se, että toisessa osassa jatketaan samaa teemaa. Yölinnussa on silta ja lintu ja toisessa osassa on silta ja lilja. Toivottavasti tulevassa suomennoksessa pidetään tämä alkuperäinen kaunis pinkkimusta kansi.

++++++++
Kirjailija, kääntäjä, kirjallisuuskriitikko
Johanna Mo, synt. 1976 Kalmarissa. 

********
Ilmestyneet suomennokset: Yölaulaja 2021 
Toinen osa Skuggliljan on ilmestynyt 2021. Ehkäpä saamme suomennoksen vuoden päästä.

Lisäksi kirjailijalta on ilmestynyt suomentamattomia dekkareita.