Milka Hakkarainen: Jos multaa kaivannet, 3. osa

 

Kuului terävä kahahdus. Lapio kirposi hämäräheikin kourista, sen varsi osui hautakiven reunaan. Sitten hahmo olikin jo jaloillaan ja lähti pakenemaan.
(Ote 1. luvusta.)

Milka Hakkarainen: Jos multaa kaivannet,  336 s.  - 3. osa Peranto & Riemunen -sarjaan ilm. 2025 - Myllylahti

Jani Peranato ei enää toimi Tukholman poliisissa vaan on nyt pienessä kylässä vartijana. Eräällä kierroksella Jani havaitsee öisellä hautausmaalla valoa ja kun se ei ole kadonnut kahden tunnin kuluttuakaan, niin Jani päättää käydä vilkaisemassa. Joku on kaivamassa hautaa, mutta lähtee livohkaan Janin saapuessa.

Jania alkaa kiinnostaa haudan nuori henkilö. Kuka hän oli ollut ja miksi joku oli häpäissyt haudan? 
Hautakivessä ei ole sukunimeä, joten Jani käy seurakuntavirastossa kyselemässä, mutta sielläkään ei ole tarvittavia tietoja. Mahtaisikohan Suomiseuran nykyinen puheenjohtaja tietää tai vaikkapa edellinen, joka sattuu olemaan Janin äiti?  Suomiseura on näet maksanut haudan hoidon. Kinkkinen tilanne, sillä välit sukuun ovat väljähtyneet. Perhekuviot olivat rikkoutuneet jo silloin kun Jani lähti poliisikouluun, eikä äiti liioin kaivannut ainoaa poikaansa . 

Rosa Riemunen on ryhtynyt päätoimiseksi kirjalijaksi, mutta toisen teoksen saama kritiikki saa mielen matalaksi. Olisiko hänestä kirjailijaksi, Rosa pohtii. Kun päätoimittaja Uolevi tarjoaa lyhyttä pestiä Uutissuomessa, ottaa Rosa työn mielellään vastaan.
Päätyykö toimittaja taas tekemään juttua Skutskärin Kuukkeli-nimesen eläkeläiskerhon tapaamisesta? Ei toki, vaan päätoimittajalla on toisenlainen tehtävä:
- Karolinskan surullisetkuuluisat suomalaispääkallot pääsevät vihdoin kaipaamansa kotimaan multaan, ja instituutilla järjestetään lehdistötilaisuus.

Rosa matkustaa Tuhkolmaan. 
- Kaikki 82 pääkalloa on huolellisesti luetteloitu ja pakattu arvokkaasti niiden viimeistä matkaa varten. Voitte tutustua listoihin käytävän toisella puolella sijatsevassa tutkimustilassa.

Sinne siis. Pöydillä on riveissä pahvilaatikoita, joiden kyljissä on tekstiä, joka viittaa paikkakuntiin, joilta luut olivat peräisin. Yksi laatikoista vaikuttaa paksummalta kuin muut, joten Rosa avaa laatikon ja yllättyy. Laatikossa on pääpallon lisäksi muutakin. Tätä pitää ehdottomasti tutkia lisää.
Rosa Riemunen tuumii, että nyt hänellä on varmaan edessään jymyjuttu, mutta mistä syystä kaikialla on esteitä?

Nihkeätä on Janillakin ja siksi hän päättää yhdistää voimansa Rosan kanssa. Tuottaako se tulosta?

Perusdekkari, cozy crime-tyyliin. Sujuvasti kirjoitettu tarina, jossa on yksi aika ajankohtainen teema. Vuonna 2024 Ruotsista palautettiin Suomeen 150 vuoden jälkeen 45 pääkalloa. Kallot oli kaivettu haudoistaan ja viety Ruotsiin rotututkimuksiin 1870-luvulla. Kallot haudattiin Pälkäneen kirkkomaahan. 

Koska edellinen osa on ilmestynyt vuonna 2022, niin olisin kaivannut kertausta muutamiin asioihin, Ei voida olettaa, että lukijat muistavat tapahtumia kolmen vuoden takaa. Esimerkiksi: miksi Rosa oli lähtenyt Ruotsiin ja miten oli päätynyt toimittajasta kirjailijaksi. Toinen asia, jota olisi voinut kerrata: miksi Jani oli lähtenyt poliisin toimesta Tukholmasta ja miten oli päätynyt pienelle paikkakunnalle vartijaksi? Miten Jani ja Rosa olivat tutustuneet ja millainen suhde heillä oli aikoinaan ollut? 

Opin myös uusia sanoja, kuten fiikka ja päläs. Tiedätkö sinä mitä ne tarkoittavat?
Googlasin, fiikka tarkoittaa tässä yhteydessä kahvittelua eli seurustelua kahvin ja leivonnaisten äärellä. Kotuksen mukaan 'päläs' on pohjoisen murresana, ja se on mitä ilmeisimmin lainaa saamen kielestä. Päläs tarkoittanee päästä pälkähästä sekä myös suksen jalansijaa.Tarvitaanko tällaisia sanoja?  Minusta ei, jollei niitä selitetä.


Aina ei tarvita mittavaa määrää ruumiita, jotta dekkarin parissa viihtyy. Leppoisa ja nopealukuinen kirja. Kannattaa lukea ensin kaksi edellistä osaa, niin ei tarvitse pohtia mihin asioihin tässä osassa viitataan.

Kirjasta on myös e- ja äänikirjaversiot. Lukijana Katariina Kuisma-Syrjä, kesto 9 t 10 min.

++++++
Kirjailija, kääntäjä, toimittaja
Milka Hakkarainen on kotoisin Raaseporista ja asuu Ruotsin Skutskärissä.

******
Ilmestyneet teokset:
Peranto & Riemunen:
Ei verta rantaa rakkaampaa 2021 -  Maa kauhein isien 2022 - Jos multaa kaivannet 2025


Muut:
Hiidenjumi 2023 - Vieno Helzeniuksen täytyy kuolla 2024

Ei verta rantaa rakkaampaa valittiin ilmestymisvuotensa parhaaksi esikoisdekkariksi.

Its. dekkari: Hiidenjumi
(Bonuksena: Eppu Nuotio: Hopeamedaljonki)


.....
Kustantajalle kiitos kirjasta!

Kommentit