Osallistun näillä kahdella teoksella kirjasomen naistenviikkohaasteeseen.
Kirjailijan nimi Leelo muistuttaa nimipäiväsankari Leenaa. Leelo on myös tarinoiden päähenkilö
Pitkälleni heittäytyessäni ajatukseni menivät aina äitiin ja aloin murehtia: eikö hän todellakaan voi mitenkään tulla kotiin? Vai luuleeeko hän, että olen edelleen tuhma lapsi? Leelo Tungal: Samenttia ja sahanpurua, 2. osa Pikku Toveri -trilogiaan - suom. ilm. 2023 - Samet ja saepuru 2005 - suomennos: Anja Salokannel - kansi: Elina Warsta - Storytelin äänikirja - kesto 7t 20 min. - lukija: Vilma Kinnunen - Storyside
Äänikirjan sisältökuvaus Kansallisen Kirjakaupan sivuilta:
"Pieni Leelo on joutunut eroon äidistään, kun mustat miehet ovat hakeneet tämän kotoa ja äiti on viety vankileirille. Isä yrittää ottaa selvää äidin kohtalosta, mutta tietoja on vaikea saada. Kirjeet tulevat takaisin ja selviää, että äidille pitää kirjoittaa venäjäksi. Hän ei myöskään itse saa kirjoittaa viron kielellä.
Toive siitä, että äiti palaisi kotiin ennen kuin Leelo aloittaa koulun, osoittautuu turhaksi. Isän on varustettava tytär koulutielle. Onneksi on Anne-täti, jonka neuvokkuus auttaa monissa tilanteissa. Anne-tädin kampaamossa Tallinnassa Leelo näkee ja kuulee paljon sellaista mistä ei kotona maa-seudulla puhuta. Täti vie tyttöä kaupunkihuvituksiin, kahviloihin ja sirkukseen. Myös Liilia-täti ja Maali-täti hoitavat tyttöä parhaansa mukaan ja kertovat suvun tarinoita. Silti ikävä tätien luota kotiin on polttava, siellä ovat isä, omat tavarat ja tutut koirat. Ja mielessä elää koko ajan ajatus, että ehkä äiti on jo tullut takaisin."
Tarinassa poistutaan myös pienesstä maaseutukodista ja lähdetään Tallinaan. Tätien myötä Leelo saa kuulla erilaisia elämänkohtaloita. Elämä ei tuohon aikaan ole ollut helppoa, mutta molemmat kirjat on kirjoitettu valoisasti huumoria unohtamatta - eikä ole unohdettu Tirsua eikä Vossua. (Tirsu on Leelon vasen jalka ja Vossu oikea.)
Lukija: molemmissa kirjoissa sama lukija. Hyvä.
+++++++++
Kirjailija, runoilija, kääntäjä ja prosaisti
Leelo Tungal, synt. 1947, on Viron arvotetuimpia lastenkirjailijoita ja runoilijoita.
Kuvasin kirjailijan lokakuussa 2022 Helsingin Kirjamessuilla.
******
Ilmestyneitä suomennoksia:
Toveri lapsi 2019 - Samettia ja sahanpuruja 2024 - Naisen käden kosketus 2024
Ensimmäinen runokirja ilmestyi vuonna 1966. Tungalin tuotannossa on 10 runokirjaa aikuisille ja 29 lapsille sekä 23 proosakirjaa lapsille ja nuorille
Linkki Toveri lapsi osa1/3
Isi oli oikeassa, kun hän sanoi, että yöt ovat kaupungissa kärsimysten aikaa. En minä maallakaan pitänyt ajasta ennen nukkumaanmenoa, ja vielä kauheampaa oli herätä yöllä - erityisen pelottava tunne tuli silloin, kun ikkunaverhojen väliin oli jäänyt rako, josta kajasti sinertävää kuunvaloa. Sellaisesta raosta voisi heti joku musta mies kurkkia sisään.
Leelo Tungal: Naisen käden kosketus - suom. ilm. - 3/3. osa Toveri lapsi -trilogiaan - Naisekäe puudutus 2018 - suomennos: Anja Salokannel - kansi: Elina Warsta - Storytelin äänikirja 2024 - kesto: 7t 55min. - lukija: Vilma Kinnunen - StorysideSisältökuvaus Storytelin sivuilta:
"Virolaisen menestyssarjan viimeinen osa. Kirjailijan omakohtaisiin muistoihin perustuva koskettava kuvaus pienen tytön elämästä Neuvosto-Eestissä 1950-luvun alussa.
Pikku-Leelo odottaa yhä äitiä kotiin. Isä yrittää
selvittää äidin kohtaloa ja järjestellä asioita. Kaiken aikaa ympärillä
pyörii herkullisesti kuvattu joukko avuliaita naapureita, tätejä ja setiä.
Lapsi havainnoi kaikkea näkemäänsä ja kuulemaansa tarkkaavaisesti,
pohdiskelee paljon - eikä tietenkään aina ymmärrä pitää ajatuksiaan
omana tietonaan, vaikka seinilläkin on korvat. Ja juuri kun tuntuu, että
äiti tuskin koskaan aikoo palata, jokin alkaa muuttua. "
......
Olen pitänyt kaikista kolmesta Leelo Tungalin kirjasta, mutta eniten Toveri lapsesta. Siinä on niin mahtavan hauskasti kuvattu elämää lapsen näkökulmasta. Lapsen, joka kuuntelee salaa, eikä muutenkaan ymmärrä kaikkea kuulemaansa.
Opettaja-äiti oli pidätetty, tuomittu ja lähetetty Siperiaan. Isä ja sukulaiset yrittävät parhaansa mukaan hoitaa pikku-Leeloa, joka koko ajan yrittää tulla kiltimmäksi ja kiltimmäksi. Leelo luulee, että äiti oli viety siksi koska Leelo on ollut tuhma.
Odotin koko ajan lukiessani, että Leelon äiti palaisi kotiin, mutta palasiko?
Lukija on molemmissa kirjoissa sama. Hyvä.
Ilmeisesti trilogian näitä kahta jälkimmäistä osaa ei ole saatavilla paperikirjoina.
Samantyylinen kirja on Māra Zālīten Viisi sormea, jossa 5-vuotias Laura kertoo lapsuusmuistojaan Latviassa 1950- ja 1960-luvuilla:
Viisi sormea
.......
Kirjasomen naistenviikkohaastetta luotsaa kymmenettä kertaaTuija. Kiitos!
Nimipäiviään viettävät tänään Leena, Matleena, Leeni ja Lenita. Lämpimät onnittellut!
Äänikirjapalvelun maksan itse.
Kommentit
Lähetä kommentti