Yöllä tuoksuu oleanterilta, makealta myrkyltä, jonka Amara yhdistää aina Roomaan. Hän seisoskelee muiden vierailulle tulleiden naisten kanssa ja katselee korkeista kaari-ikkunoista kuun valaisemaa kaupunkia helteisen päivän jäljiltä yhä lämpimän tuulen hyväillessä häntä.
Taustaa sarjan päähenkilölle ja lyhyesti osasta 1 ja 2. Voi jättää ne lukematta ja siirtyä suoraan joko kolmannen osan sisältöön tai vain arvioon.
Osa 1:
Nuori ja kaunis Amara on saanut elää turvatun lapsuuden, kunnes lääkäri-isä kuoli Amaran ollessa viidentoista. Äiti yritti elättää ainoaa lastaan monta vuotta. Rahaa oli niukalti, sillä isä ei hennonnut laskuttaa potilaitaan niin kun olisi pitänyt ja asiakkaat käyttivät isän höveliäisyyttä hyväkseen eivätkä maksaneet laskujaan. Näin Amaran niukat myötäjäiset hupenivat ja äiti möi tyttärensä kotiorjaksi.
Uusi isäntä ei kuitenkaan käyttänyt Amaraa kotiorjana vaan konkibiinina (=jalkavaimo, joka tarkoittaa suhdetta naimisissa olevaan mieheen, siten, että suhde on yleisesti tiedossa). Vaimo oli kuitenkin mustasukkainen ja isäntä joutui myymäään Amaran orjamarkkinoilla. Ostaja oli pahamaisen ilotalon (Sudenluola) sutenööri. Jaa näin alkoi Amaran elämä sarjan 1. osassa.
Nuori ja kaunis Amara on saanut elää turvatun lapsuuden, kunnes lääkäri-isä kuoli Amaran ollessa viidentoista. Äiti yritti elättää ainoaa lastaan monta vuotta. Rahaa oli niukalti, sillä isä ei hennonnut laskuttaa potilaitaan niin kun olisi pitänyt ja asiakkaat käyttivät isän höveliäisyyttä hyväkseen eivätkä maksaneet laskujaan. Näin Amaran niukat myötäjäiset hupenivat ja äiti möi tyttärensä kotiorjaksi.
Uusi isäntä ei kuitenkaan käyttänyt Amaraa kotiorjana vaan konkibiinina (=jalkavaimo, joka tarkoittaa suhdetta naimisissa olevaan mieheen, siten, että suhde on yleisesti tiedossa). Vaimo oli kuitenkin mustasukkainen ja isäntä joutui myymäään Amaran orjamarkkinoilla. Ostaja oli pahamaisen ilotalon (Sudenluola) sutenööri. Jaa näin alkoi Amaran elämä sarjan 1. osassa.
Toisessa osassa Amara elää Kultaisessa talossa. Rooman laivaston amaraaali Plinius oli pelastanut Amaran ilotalosta, mutta luovuttanut kaikki oikeutensa naimisissa olevalle Rufukselle, josta tulee Amaran suojelija ja rakastaja. Amara on nyt vapautettu orja, jalkavaimo.
Amara pääsee pois Kultaisesta talosta ja lähtee varakkaan Demetriuksen mukana Roomaan.
Yksi päähenkilöistä on Philos, joka on Rufuksen taloudenhoitaja ja työskentelee Kultaisessa talossa.
Osa 3:
Nyt, eli Rooma 79 jKr:
Arama asuu Roomassa, talossa, jonka omistaa yksi Rooman varakkaimmista miehistä. Amaran ei nykyään tarvitse edes nostaa peiliä kasvojensa eteen. Sitä varten ovat palvelijat.
- Palvelijattaria lennähtelee Amaran ympärillä kuin mehiläisiä kukissa, mutta häntä voidellaan makealla medellä sen sijaan, että sitä imettäisiin hänestä. (...) Demetrius on maksanut Irikselle ja Dafnelle pienen omaisuuden - naisille jotka keskittyvät vain siihen, että hänen rakastajattarensa näyttää kauniilta.
Kauas on tultu Sudenluolan tunkkaisesta ilotyttöajasta, mutta uudella elämällä on hintansa. Amara on joutunut jättämään Pompeijiin ystävänsä, entisen salarakastajansa sekä ennen kaikkea tyttärensä. Ainoa lohtu on, että kolmevuotias Rufina-tytär saa asua rakastavassa ilmapiirissä isänsä kanssa. Vain hyvin pieni lähipiiri tietää kuka Rufinan isä oikeasti on. Se on salaisuus, joka ei saa tulla ilmi, sillä suhteen paljastuminen tietäisi suuria ongelmia. Pelkona on vain, että Sudenluolan ilkeä isäntä paljastaa suhteen. Estääkseen tämän Amara on joutunut kuukausittain maksamaan hiljaisuudesta. Lisäksi Amara pelkää, että jonain päivänä Felix kävelisi jossain vastaan.
Vaikka Amara vihaa entistä isäntäänsä eli Sudenluolan omistajaa, on tämä kuitenkin opettanut kaikkea hyödyllistä. Amara on oppinut manipuloimaan ihmisiä sekä
- älä koskaan tule humalaan, mutta yritä varmistaa, että hyökkääjäsi tulee.
- älä koskaan tule humalaan, mutta yritä varmistaa, että hyökkääjäsi tulee.
Sitten tapahtuu jotakin, joka saa Demetriuksen lähettämään Amaran toistaiseksi pois Roomasta - turvaan varmuuden vuoksi. Mukaansa Amara ottaa rakastajaltaan saamat mittaamattoman kallit korut. Niistä voisi olla joskus jotain hyötyäkin.
Tällä matkalla Amara saisi nähdä tyttärensä - ja entisen rakastajansa. Mahtaako tytär enää tunnistaa äitiään.
Amara saapuu Campaniaan ja menee asumaan ystäviensä Julianin ja Livian luokse, jossa myös tytär asuu isänsä kanssa. Amara tapaa myös ystäviäään, kuten Britannican, jonka kanssa Amara oli työskennellyt Sudenluolassa. Nykyään nainen taistelee miehiä vastaan gladiaattorina - ja voittaa. Britannica on luvannut, että Rufina on turvassa niin kauan kuin gladiaattori on elossa.
Sitten luonto suuttuu ja Vesuvius alkaa purkautua uhaten peittää alleen koko kaupungin. Ne jotka ehtivät tai haluvat lähtevät evakkoon. Pompeijiin jääneistä monet kuolivat koteihinsa kun talot romahtivat. Jotkut hautuivaat tuhkaan tai tukehtuivat tulikuumiin laavavyöryihin. Kammottavia kohtaloita.
Miten mahtaa Amaran tarina tästä jatkua. Siitä en enää kerro.
Sen sijaan kerron, että romaani loppuu vuoteen 81 jKr.
3. osan sisältö loppuu tähän.
Miten mahtaa Amaran tarina tästä jatkua. Siitä en enää kerro.
Sen sijaan kerron, että romaani loppuu vuoteen 81 jKr.
3. osan sisältö loppuu tähän.
Pidän ensimmäisestä osasta, mutta toista osaa pidän hieman laahaavana ja tapahtumaköyhänä. Kolmannessa osassa sitten mennään eikä meinata. Koko trilogian ajan toivoin eniten, että Amara selviäisi ja saisi hyvän elämän. Kävikö näin? Sitä en myöskään paljasta.
Kirjailija on hienosti sekoittanut fiktiota ja hieman faktaa. Kuinka joku osaakin niin hyvin asettua kauas menneisyyteen kuin 70 ja 80 jKr ja kertoa paikoista ja henkilöistä uskottavasti ja todentuntuisesti. Taustatyötä on varmaan ollut hyvin paljon.
Romaani on täynnä yllättäviä tapahtumia.
Jokaisessa osassa on eri suomentaja, mutten huomannut tyylieroja muuta kuin sen, ettei tässä osassa (kuten ei Sudenluolassakaan) hoettu erästä tiettyä v-alkuista kirosanaa, jota inhoan yli kaiken. Kiitos siitä Juha Ahokkaalle ja Laura Beckille (1. osa)
Yksi nimivirhe on jäänyt kirjaan. Sivulla 46 lukee Amanda kun pitäisi olla Amara.
Summa summarum, pidän trilogiasta ja vaikka 2. osa olikin hieman lattea, niin se pohjustaa hyvin kolmannen osan tarinaa. Hyvin kirjoitettua tekstiä ja mielenkiintoinen pala historiaa.
Toistan tämänkin osan kohdalla, että vaikka päähenkilö on työskennellyt ilotalossa niin tarinassa ei ole yksityiskohtaisia seksikuvauksia. Joten sitä ei tarvitse pelätä, jos historiallinen aihe muuten kiinnostaa. Suosittelen, mutta kirjat pitää lukea järjestyksessä, jotta pysyy Amaran elämässä mukana ja jonkinlainen jännite pysyy yllä.
Täällä rakkaus on viisas
SEINÄKIRJOITUS HERCULANEUMISSA
P.S. Portunuksen temppeli tai Fortuna Viriliksen temppeli on antiikin temppeli Roomassa ja kuuluu parhaiten säilyneisiin roomalaisiin temppeleihin.
Portunus oli avainten, ovien, karjan ja viljavarantojen jumala ja Fortuna Virilis miehisen onnen jumala.
Fortuna on roomalaisessa mytologiassa onnen ja sattuman jumalatar. Fortuna saatettiin asettaa näytille side silmillään ja sokeana esittämässä elämän ja onnen oikukkuutta.
Fortunaa lepyttelivät ennen kaikkea naiset.
(Lähde: Wikipedia)
(Lähde: Wikipedia)
P.P.S. Vesuviuksen purkaus 79 jKr tuhosi Campaniassa Rooman valtakunnan kaupungit Pompejin, Herculaneumin ja muita lähistön pikkukaupunkeja ja kyliä, kun pitkään hiljaisena pysynyt Vesuviuksen tulivuori purkautui rajusti.
Purkaus on maailmanhistorian tunnetuin, koska se säilöi Pompejin ja Herculaneumin 1700 vuodeksi. Esiin kaivetut kaupungit ovat merkittävä arkeologinen ja geologinen tutkimuskohde. (Lähde: Wikipedia)
+++++++
Kirjailija, toimittaja, juontaja
Eloide Harper
Kirjailija on opiskellut antiikin runoutta Oxfordin yliopistossa ja on siitä lähtien ollut kiinnostunut antiikin Kreikkaan ja Roomaan liittyvistä asioista.
******
Ilmestyneet suomennokset:
Sudenluola 2023 - Kultaisen oven talo 2023 - Fortunan temppeli 2024
Ennen trilogiaa Harper on kirjoittanut muutaman kirjan - ei suomennettu.
Linkit edellisiin osiin:
Kultaisen oven talo 2/3
--------
Kustantajalle kiitos kirjasta!
Kommentit
Lähetä kommentti