Nina Wähä: Babetta 330 s. - suom. ilm. + ruotsinkielinen alkuteos 2023 - suomennos: Sanna Manninen - alkup. kansi: Marlene Diemar - WSOY
Hän kutsuu ja minä tulen. Niin se on. On aina ollut. Hän pyytää, ja minä teen kuten hän haluaa.
- Tule tänne.
- Tullaan, tullaan. Kyllä minä tulen.
Lou ja Katja ovat olleet ystäviä lapsesta alkaen. Sitten yhdeksäntoistavuotiaasta Lousta tulee kuuluisa kansainvälinen filmitähti ja kaikki muuttuu.
Kirjan nimi viittaa elokuvaan, joka sijoittuu 1800-luvulle. Leffa kertoo palvelustyttö Babettan ja nuoren kreivi István Széchenyin rakkaustarinan. Lou esitti elokuvassa Babettaa.
Tytöt ovat päässeet ylioppilaiksi teatterilinjalta ja Katja on luullut, että nyt maailma avautuisi ja elämä alkaisi, mutta Katja on väärässä.
Toisaalta, Lou on aina ollut erilainen ja roolit ovat olleet tarkoin määritellyt. Lou voi esimerkiksi tupsahtaa paikalle mitään ilmoittamatta, mutta Katja ei ikinä voisi.
Katja on Katja, mutta Louise Bergströmistä tulee Lou Faucher. Sukunimi oli äidin. Pitäähän filmitähdellä olla raflaavampi nimi.
Lou on omanlaisensa: ei ikinä vastaa puhelimeen, viesteihin eikä sähköposteihin ja kaiken täytyy tapahtua juuri hänen ehdoillaan. Katja on jo niin tottunut ystävänsä oikkuihin ettei välitä niistä, vaan alistuu.
Molemmat ovat haaveilleet näyttelijäntyöstä, mutta vain Lou saavuttaa päämääränsä tuosta noin ja Katja sen sijaan opiskelee ja nyt kolmekymmentäneljävuotiaana on hakenut väitöskirjatutkijan paikkaa, mutta saako sen? Tai haluaako edes vastaanottaa paikkaa?
Kun taas Loun kutsu kävi, Katja matkusti Etelä-Ranskaan ja päätyy upeaan huvilaan, jonka omistaa Louta kolmekymmentäviisi vuotta vanhempi elokuva-alan kuvaaja Renaud. Talossa asuminen on kuin olisi hotellissa. Vain nappia painamalla ruoka tai drinkki kannetaan eteen. Kylpyhuone on Carraran marmoria, kultainen suihkusuutin on sademetsäsuihku, josta Katja ei ole koskaan kuullutkaan.
Talossa on kaksi palvelijaa, taloudenhoitaja Ermelinda sekä nuori puutarhuri Romea, joka opiskelee hammaslääkäriksi.
Viihtyykö Lou Renaudin kanssa vain tämän kuuluisuuden ja rahojen takia? Renaud ei enää tee töitä.
- Mutta hän on perustanut säätiön muutaman tuttunsa kanssa, he kaikki ovat entisiä elokuvatyöläisiä tai jalkapalloilijoita. He jakavat apurahoja ja järjestävät päivällisiä, käyvät toisinaan varainhankintatilaisuuksissa.
Miten mahtaa Katjan Ranskan loma sujua tuossa hulppeassa talossa? Riittääkö altaalla makoilu ja ystävättären ihailu? Katja on kyllä iloinen ystävänsä puolesta ja tämän menestyksestä, mutta on hieman myös kateellinen.
Lou tapaa rikkaita ja menestyneitä ihmisiä. Miehiä, joilla on käsipuolessaan huomattavasti nuorempia laihoja naisia. Tai jos naiset eivät ole nuoria, niin he ovat kiristettyjä ja kantavat kalliita koruja.
- Kukaan ei kuitenkaan vedä vertoja Loulle. (...) Hän säteilee.
Lou oli aina vetänyt ihmisiä puoleensa kuin magneetti ja Katja on asemaansa alistunut perässäkulkija, varjossa eläjä. Mutta kauanko Katja jaksaa olla taka-alalla?
Katjan loma loppuu aikanaan. Mitä sitten seuraa?
---------
Kirjan koko alkupuoli on minusta melko tylsää kerrontaa rikkaista ihmisistä. Mitään ei tapahdu, vaan maataan uima-altaalla, juodaa drinkkejä ja syödään kaviaaria ja muitaa herkkuja.
Päähenkilöistä, Katjasta, Lousta ja Renaudista, en pitänyt. Kukin on omalla tavallaan ärsyttävä. Etenkin Katjan alistuminen Loun sormien napsahduksiin sapetti. Aikuinen ihminen, joka vuodesta toiseen suostuu moiseen.
Puolivälissä olin keskeyttää, mutta koska Wähän edellinen teos on niin hyvä, niin pakottauduin jatkamaan. Jospa loppupuolella olisi joku jännä koukku. Loppupuoli onkin yllättävä ja tapahtumia on enemmän ja lopulta tulee todellinen ylläri: kaksi erilaista loppua.
Nina Wähän Perintö kuului vuonna 2020 parhaimmistooni, joten odotin Babetalta paljon - ja petyin. Ehkä kirja olisi sopiva elokuvafriikeille, jollainen minä en ole. Siispä eri elokuvien sisältökuvauksia, analyyseja, arvosteluita jne (etenkin Babetan) on aivan liikaa. Mikä niiden tarkoitus on, se ei oikein selvinnyt minulle.
Babetta-nimistä elokuvaa ei ole olemassa.
Kirjaa kuvataan näin: elokuvallinen romaani naisten välisestä ystävyydestä, kateudesta ja vallankäytöstä.
++++++++
Kirjailija, ent. näyttelijä ja laulaja
Nina Wähä, synt. 1979 Tukholmassa, jossa myös asuu. Kirjailijan äiti on kotoisin Tornionjokilaaksosta, jossa Wähä vietti lapsuuden kesiään ja oppi meänkielen.
Linkki: Perintö
Suosittelen Perintöä. Minulla se oli yksi vuoden 2020 parhaimmista.
Kommentit
Lähetä kommentti