Gu Byeong-Mo: Nainen ja veitsi

 

Et kestä alalla kauan, jos annat tunteiden näkyä kasvoillasi. Ihan sama onko kyse raivosta, jännityksestä vai katumuksesta. Kaikkein tärkein on kyky sietää nöyryytyksiä, olethan nainen.

Gu Byeong-Mo: Nainen ja veitsi, 285 s. - suom. ilm. 2023 - alkup. ilm. 2013 - suomennos: Taru Salminen - kansi: Valeri Rangelov - Bazar

Kuusikymmentäviisivuotias Sarvikynsi asuu vanhan koiransa Turhakkeen kanssa. Sarvikynsi unohtaa välillä antaa lemmikilleen ruokaa ja vettä. Ulkoilunkin kanssa on vähän niin ja näin. Molemmat olivat jo iäkkäitä kohdatessaan, joten eivät erityisemmin osoita kiintymystä toisiaan kohtaan.

Näin onkin hyvä, sillä Sarvikynsi on ammatiltaan palkkamurhaaja, ollut jo neljäkymmentä vuotta. Siltä varalta ettei palaisi Sarvikynsi on opettanut Turhakkeelle miten aukijätetystä ikkunasta pääsee ulos, jos emäntä ei tulisi kotiin. Mutta onko oppi mennyt perille?
- "Katso tarkasti. Ikkuna on auki." (...) Tiskialtaan yläpuolella on ulosaukeava ikkuna, joka on sen verran raollaan, että Turhake pääsee tarvittaessa kiemurtelemaan siitä ulos.

Sarvikynsi on välitystoimiston perustajajäsen ja oli aloittanut tuholaistorjunnan eli palkkamurhaamisen silloin kun firmassa ei ollut muita tuholaisia. Nuorempana naista kutsuttiin vain Kynneksi, mutta se oli muuttunut Sarvikynneksi. 
- Nimi ei ollut ainoastaan hyökkäävä, vaan siihen sisältyi ennen kaikkea merkitys pedon kynsien ja sarvien suojaavuudesta.

Sarvikynsi on työuransa aikana hoitanut kaikenlaista tuholaistorjuntaa, firmojen johtajia, pettäviä puolisoita ja kaikenmaailman huijareita. Sarvikynsi on taitava työssään, eikä koskaan ole jäänyt kiinni eikä jättänyt johtolankoja. Naisen ulkonäkö pettää, sillä tämä "mummo" kiipeää seinien ulkopuolella ja taitaa itsepuolustuksen saloja. 

Palkkamurhaajatar ottaa keikkoja enää vain joka toinen kuukausi, sillä tietää, että parhaat päivät ovat ohitse. Samaa mieltä alkavat olla myös jotkut välitystoimiston  tuholaistorjujista. Haluavatkohan he eroon Sarvikynnestä?

Samaan aikaan kun Sarvikynsi pohtii omaa vointiaan ja asemaansa sekä muistelee, on jossain henkilö, joka etsii sukulaisensa tappajaa ja/tai murhan tilaajaa. 

Sitten Sarvikynsi saa tehtävän, jota uumoilee viimeksekseen. Ajatukset harhailevat ja myötätunto ja sääli valtaa mielen. Niinpä nainen tekee kohtalokkaan virheen. Johtaako se uran loppumiseen vai jopa johonkin vakavampaan?
............

Lukiessani viime syksynä dekkarin esittelyn Bazarin esitteestä päätin heti, että kirja on luettava. Ikääntynyt nainen palkkamurhaajana on kiinnostava, joskaan ei uusi keksintö. Luin viime keväänä Pierre Lemaitren Kyykäärmeen (linkki alla), jossa on myös ikääntynyt nainen palkkamurhaajana. Molemmilla on koira, mutta melkein siihen samankaltaisuudet loppuvatkin.

Tarina etenee näennäisen seesteisenä ja viipyilevänä ja kirjailija syventyy tarkasti selittämään erilaisia asioita kuten esimerkiksi sitä miten koira pääsisi ikkunasta ulos tai miten naiset työskentevät kynsistudiossa. Kunnes, kunnes päästään asiaan, sillä toki kirjassa on toimintaakin - ja huumoria.

Henkilöhahmona Sarvikynsi on mainio. Hän pohtii sulavasti tuholaistorjunnan ohella kaikenmoisia asioita kuten koiraansa, kynsiään, terveyttään ja nykyisiä & entisiä henkilösuhteita. Vaikka palkamurhaaja on kamala ammatti, niin jotenkin kirjailija on saanut päähenkilöstä sympaattisen. Tosin tarpeen vaatiessa naisesta löytyy tulta ja tappuraa.

Haluaisinpa muuten nähdä miten joku näppäilee kännykästään huulillaan hätänumeron. Minulla ainakin pitäisi olla aika iso näppis, että huuleni osuisivat oikeisiin numeroihin. 
Tarinassa on kännyjä, mutta on myös fakseja. Ehkä Etelä-Koreassa käytettiin vielä 2013.

Erikoinen ja erilainen dekkari, joka poikkeaa virkistävästi valtavirrasta. Kiitos Bazarille, että on ottanut kirjan valikoimiinsa. Jos Sarvikynnellä on terävä veitsi, niin kyllä Gu Byeong-Mo:kin kynä on ollut terässään tarinaa kirjoittaesaan. Lisää tällaista, kiitos!
Jos haluat lukea toisenlaisen dekkarin, niin tartu tähän!

Maailmassa ei ole mitään, mikä ei lopulta murenisi, ei vaikka ainekset olisivat kuinka yksinkertaisia ja rakenne kuinka vankka, sielut mukaan lukien. Niin kuin vanhenevat kehot kuihtuvat, kaikki esineet vaurioituvat, ja niiden normaali toiminta häiriintyy.

+++++
Kirjailija, 
Gu Byeong-Mo, synt. 1976 Soulissa, Etelä-Koreassa. Kirjailija on kirjoittanut paljon lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Nainen ja veitsi on ensimmäinen aikuisten romaani, ja se on kotimaassaan noussut ilmiöksi.

*******
Ilmestyneet suomennokset:
Nainen ja veitsi 2023

Linkki Lemaitren dekkariin: Kyykäärme

Kommentit

  1. Ehdottomasti menee lukulistalle! Nyt on ollut itsellä muutenkin kansainvälinen meininki kun on ollut japanilaista ja nigerialaista kirjailijaa ja vielä on pinossa kaksi muuta japanilaista. Eteläkorealaiselta kirjailijalta en varmaan ole koskaan lukenut mitään.

    VastaaPoista
  2. Ihan todella kiinnostava dekkarin aihe! Ootan, että tää tulee mulle varausjonosta.

    VastaaPoista
  3. Kommentoin tätä jo aiemmin, mutta meniköhän kommentti spämmilaatikkoon? Mahtavaa kuitenkin, että tä on suomennettu! Itse luin enkkuversion viime vuonna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No höh, taisi mennä taivaan tuuliin. Samaa mieltä. Hyvä, että on suomennettu.

      Poista

Lähetä kommentti