Tove Alsterdal: Vajoama, 2. osa

 

"Se kuulosti ihan eläimeltä tai joltain." Tommy Oja palasi taas portailta. "Kuulitko sinäkin?" hän kysyi. "Voi hitto, unohtuiko joltakulta kissa vai mitä?"

Tove Alsterdal: Vajoama, 354 s. - 2. osa Ådalen -sarjaan - suom.ilm. 2022 - Slukhäl 2021 - suomennos: Kari Koski - kansi: Mika Tuominen - Aula & Co

Malmbergetissä on ollut kaivosräjähdys ja Tommy Oja on lähtenyt paikalle tutkimaan taloja vakuutuskysymyksien takia. Paikan rakennuksia ollaan siirtämässä pois rautamalmikaivoksen alta. Tutkimusavukseen Oja saa nuoren sijaisen. 

Miehet alkavat yhdessä jäljittää outoa ääntä. Jotain löytyy:
- Hän kaivoi puhelinta taskustaan,  käsi vapisi, kun hän valitsi hälytyskeskuksen yksinkertaisen numeroyhdistelmän ja pyysi sekavasti sekä poliisin että ambulanssin Långa Radenille.

Poliisikonstaapeli Eira Sjödin on juuri  muistisairaan äitinsä luona järjestelemässä tämän muuttoa hoitokotiin kun puhelin pirisee. Soittaja on kokematon konstaapeli August Engelhardt. Kyseessä katoamistapaus. Henkilöä ei ole näkynyt kolmeen viikkoon ja läheiset ovat huolissaan. Poliisit saapuvat kadonneen kotiin;
- Myös olohuone oli tyhjä, sielläkin muutama lasi, pulloja ja  jättimäinen televisio. Makuuhuoneen ovi oli suljettu.

Seitsemänsadan kilometrin päässä, Jällivaaran Malmbergtissä, kulkee nainen kamera kaulassaan etsimässä kuvauspaikkoja. Tone Elvin löytää hilseilleen harmaan autiotalon, joka olisi juuri sopiva kuvauskohde. Röttelön ovi avautuu keveästi ja Tone astuu sisään. 

Vähän myöhemmin Tone sulkeutuu kotinsa pimiöön ja alkaa kehittää ottamiaan kuvia. Yksi otoksista näyttäisi olevan muuten täydellinen, mutta keskellä kuvaa on jotain häiritsevää. 
- Tone kiinnitti kuvan ja kuivasi sen nopeasti, sytytti valon ja otti luupin esiin. (...) Täplä alkoi muodostua suurennuslasin alla...

Eira, August ja vakavien rikosten tutkija George Georgsson eli GG tutkivat tapauksia, joita on tulossa lisääkin.
 
Tässä onkin varsinainen "soppa" ratkottavaksi, mutta hyvin Alsterdal selviää. 

Kramforsin poliisissa työskentelevä Eira Sjödin työskentelee normaalisti järjestyspoliisissa, mutta on nyt joutunut mukaan tutkimaan  vakavampia rikoksia. Eiralta oli kysytty aiemmin haluaisiko hakea vapaata sijaisen paikkaa Sundsvallista, jonne vakavien rikosten yksikkö on sijoitettu. Eira ei koskaan lähettänyt aloittamaansa hakemusta.

Eira vaikuttaa pätevältä poliisilta, niin töissä kuin yksityiselämässäänkin. Eira huolehtii ja on huolisssaan myös läheisistään - äidistä ja veljestä. Äidin muutto stressaa, sillä muistisairas äiti on mukana päättämässä mitä vanhainkotiin pitäisi ottaa mukaan ja mitä ei. Varsinaista söhellystä.
Veli puolestaan istuu vankilassa kärsimässä tuomiota rikoksesta, jota ei ole tehnyt. Miten Magnusta voisi auttaa?

Hyvä tarina ja mielestäni hiukka parempi kuin Juurakko. Olen myös lukenut toisenlaisia kommentteja, mutta minut Vajoama vakuutti. Mukavaa, että henkilöillä on suomalaisia nimiä. Ei ihme, sillä Tove Alsterdal osaa puhua hieman suomea, ja ymmärtäkin.

Alsterdalin kirjat eivät ole raakoja, sillä kirjailija ei pidä väkivallasta eikä true crimestä eikä siksi halua kuvailla mitään rajua. Alsterdal kirjoittaa mieluummin ihmisistä, jotka voivat kyllä tehdä ikäviä asioita, jos joutuvat liian ahtaalle, kertoo Alsterdal kirjamessuilla.

Pidän myös luontokuvauksista, jotka ovat tavallaan myös kirjan hahmoja. Lapin kylmyys on saatu hyvin mukaa. 
- Metsä kietoutui hänen ympärilleen. Mullan ja kylläisen luonnon tuoksut, kuoleman, joka seuraa elämää ja nousee uudelleen. Korppi lehahti ilmaan, liiteli korkealla taivaalla ja sai seurakseen toisenkin. 

Kirja jää osin auki, tosin ei cliffhanger-tyylisesti. Kolmatta osaa saamme odotella. Se ei ilmesty ainakaan ensi vuonna. Kirjailija haluaa kypsytellä tarinaa kaikessa rauhassa. Toivottavasti edes vuonna 2024.

Hänen ei tarvinnut tehdä enää mitään eikä ymmärtää enää enempää. Kaikkea ei voinut selittää.

+++++++
Kirjailija, toimittaja, dramaturgi, käsikirjoittaja, oopperalibristi
Tove Alsterdal, synt. 1960 Malmössä. Asuu Tukholmassa.

Kuvasin kirjailijan Turun Kirjamessuilla 2022.

*******
Suomennetut teokset:
Kadonneet 2012 - Haudattu hiljaisuudessa 2013 

Ådalen -sarja:
Juurakko 2021 - Vajoama 2022

Juurakko on saanut Ruotsin dekkaripalkinnon vuonna 2020 ja Lasiavainpalkinnon v. 2021. 

Ennen Juurakkoa on ilmestynyt kolme suomentamatonta dekkaria: Låt mig ta din hand 2014, Vänd dig inte om 2016 ja Blindtunnel 2019


Linkki aloitusosaan: Juurakko, 1. osa
(Bonuksena Connellyn Yön liekit)

Kirja kustantajalta, kiitos!

Kommentit

  1. Kovasti kehuttu Juurakko jäi minulta kyllä kesken. Ei se nyt huonokaan ollut, mutta jokin kertomistavassa tms. ei voittanut minua puolelleen. Saa nähdä, tuleeko yritettyä joskus uudelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten tiedämme, aina ei tarvitse pitää. Vajoama on minusta parempi, kuten kirjoitin.

      Poista

Lähetä kommentti