Maria Broberg: Veden varjot - kauno dekkarimaustein - esikoisteos

 


Sinä aamuna kaikki oli muuttunut, ja silti kaikki näytti tismalleen samalta kuin aina ennenkin ja siltä miltä tulisi näyttämään seuraavat neljäkymmentä vuotta. 

Maria Broberg: Veden varjot, 283 s. - suom. ilm. 2021 - Bakvatten 2020 - suomennos: Tiina Sjelvgren - kannen suunnittelu: Sara R. Acedo - Atena ******** kirjaston kirja

Tarina alkaa kun Håkan muistelee velipuoltaan, pikkuista Nilasta. Nilas oli kadonnut ja löytynyt vuosikymmenien jälkeen. (Löytyminen ei ole spoilaus.) 
Nilasin katoaminen 1960-luvulla yhdisti kylän tiettyjä ihmisiä ja erotti toisia. Nilasta ei etsinnöistä huolimatta tuolloin löydetty. 

Palataan ajassa taaksepäin, vuoteen 1948 jolloin Assar oli seitsemäntoistavuotias teinipoika. Assar olisi halunnut opiskella, mutta siihen ei ollut rahaa. Niin Assar jää paikkakunnalle auttamaan sairasta isäänsä. Ollessaan erään kerran maalaiskaupassa nuorukainen näkee naisen, johon ihastuu välittömästi. Assar tajuaa kuka nainen on: vastikään seudulle muuttanut naapurinrouva. Margareta on paljon Assaria vanhempi ja on ollut naimisissa itseään iäkkäämmän Hebben kanssa jo lähes kaksikymmentävuotta.

Vuosi 1956 -->
Sitten on Margaretan poika Håkan. Hebbe piti huolta pikku-Håkanista. Äiti ei jostain syystä pitänyt siitä, että Hebbe vietti niin paljon aikaa poikapuolensa kanssa. Hebbe ei ollut omassa kodissaan saanut oppia ja halusi sen takia jakaa tietoa. Håkan pitää Hebbeä isänään ja kuinka suuri suru onkaan kun Hebbe kuolee. 
- Håkan huusi, vielä pitkään Hebben kuoleman jälkeen hän huusi ja karjui läpi arjen ilman Hebbeä.

Äiti ottaa myöhemmin avukseen saamelaisen miehen, ja pian tämä on äidin sängyssä. Ja sitten syntyy Nilas.
Mies on poronhoitaja, muttei voinut pitää poroja siellä missä Håkanin perhe nyt asuu. Niinpä mies tulee ja menee omien mielihalujensa mukaan.

Kun pikkupojan ruumis vihdoin löytyy paljastuu mitä Nilakselle lopulta oli tapahtunut. 

Tarina kattaa kuusikymmentä vuotta ja luvut on nimetty vuoden ja henkilön mukaan, esim. Assar 1948. 
Lopuksi ollaan vuodessa 2008, jossa mukaan tulee uusi kertoja (en paljasta kuka). Henkilö saa tietää jotakin menneisyydestä, muttei voi mennä siitä huutelemaan turuille eikä toreille. Kertoja joutuu odottamaan, että asiat aukenevat jollain tavalla. 

Uskomattoman hyvä esikoisteos tämä Veden varjot. Pidin tarinasta ja  henkilöhahmoista (vaikka eivät mukavia olekaan) sekä kielestä. Tarina on tiivis, ei mitään ylimääräistä, mutta silti kerronta etenee ja henkilöille sattuu ja tapahtuu. Jotkut tapahtumat ja tunteet on kuvattu todella hienosti. Hebben ja Håkanin ja Håkanin ja Nilasin väliset suhteet ovat kirjan parasta antia. 
- Hebbe tiesi paljon metsästä ja sen asukeista. Hän näytti Håkanille paikat, mistä löytyi hyviä polttopuita tuleville talville. Hän näytti muurahaiskeot, tervalaaksot ja kaivamansa joet. (...) Sinä kesänä Håkan oppi kalastamaan. Hebbe otti usein mukaan pienemmän vavan ja vieheitä Håkanille. (...) Vasta myöhemmin Håkan ymmärsi, ettei hän noilla retkillä oppinut niinkään kalastuksesta vaan yhdessä tekemisestä.

Tarina sijoittuu Sorseleen, joka sijaitsee Västerbottenin pohjoisosassa. 

Kirjassa käsitellään myös koulukiusaamista, jonka keskiössä ovat Håkan ja hänen koulukaverinsa. 

Romaani on surullinen tarina kyläläisistä, joilla on oman elämänsä kanssa vaikeuksia sekä kaikenlaisia ihmissuhdeongelmia. Elämä ei ole helppoa, tulee tehdyiksi vääriä valintoja. On toivoa ja sen hiipumista. Surullisesta aiheestaan huolimatta tarina vetää puoleensa.

Pienenä miinuksena: välillä oli hieman seuraamisvaikeuksia ja mietin mistä se mahtoi johtua. Olisiko vastaus niin yksinkertainen kun hän-pronominin käyttö eli en aina tiennyt kuka kulloinkin puhuu.

Kirjan liepeessä sanotaan mm: "Loistelias esikoisteos." (Svenska Dagbladet) ja "Todella vaikuttava." (Expressen). En yleensä kiinnitä kehuihin huomiota ja usein olen jopa eri mieltä, mutta tällä kertaa ei voi muuta kuin olla samaa mieltä! Yksi tämän vuoden parhaimmista teoksista. Toivottavasti pian tulee lisää. 

Tarinasta tulee mieleen hieman samantyylinen kirja, nimittäin Nina Wähän Perintö joka on Tornionjokilaaksoon sijoittuva sukutarina, jossa on myöskin kuolema eräänä teemana. Tapahtumapaikatkin ovat suht lähellä toisiaan.
Lukekaa ihmeessä tämäkin!

He istuivat hetken hiljaa ja katselivat edessä avautuvaa maisemaa: hohtavaa vettä ja joen toisella puolen levittäytyviä kirkkaanvihreitä peltoja.

+++++++
Kirjailija, kulttuuritoimittaja, tiedottaja, kunnallispoliitikko
Maria Broberg synt. 1977 Piitimessä (ruots. Piteå), joka sijaitsee Norrbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa.

*******
Ilmestyneet teokset:
Veden varjot 2021
Kirja on vuonna 2020 valittu monessa lehdessä vuoden parhaimpien kirjojen joukkoon ja teosta on myyty Ruotsissa yli 20 000 kapppaletta.

Kommentit

  1. Vastaukset
    1. Ehdottomasti kannattaa. Niin hyvä esikoiskirja ettei sitä esikoiseksi arvaisi.

      Poista

Lähetä kommentti