Horst: Korpimaja & Gerhardsen: Tuhkimotytöt, 2. osa

 

Rikostutkija William Wisting sekä suurperheen isä, rikoskomisario Conny Sjöberg visaisten rikoksien parissa. 

Raha oli yleensä kaiken ahneuden, korruption ja vallan väärinkäytön alkujuuri. Edessä oleva tutkinta oli aivan toista tasoa kuin mihin hän oli tottunut, mutta lähtökohta oli mitä parhain.

Jørn Lier Horst: Korpimaja, 382 s. - 13. osa / 7.  suomennos Wisting -sarjaan - suom. ilm. 2021 - Det innersta rommet 2018 - suomennos: Päivi Kivelä -Otava ******* kirjaston kirja

Lopussa lista Horstin suomennetuista lastendekkarisarjoista 6-12 -vuotiaille.

Valtakunnansyyttäjä Johan Olav Lyngh on pyytänyt Wistingin puheilleen. Eräs eläkkeellä oleva poliitikko on kuollut ja hänen mökistään lukkojen takaa on löytynyt järkyttävä määrä rahaa. Valtakunnansyyttäjä haluaisi, että Wisting selvittäisi löydöksen alkuperän. Koska tutkimus on tehtävä hissukseen perustetaan salainen tutkimusryhmä, johon Wisting pyytää ensin mukaan taitavan rikospaikkatutkijan Espen Mortensenin sekä tyttärensä Linen. Line on nykyään vapaa toimittaja ja asuu kätevästi isänsä naapurissa. Isän ja tyttären yhteistyö sujuu hyvin, vaikka isän neuvominen hieman äsyttääkin. Line haluasi tehdä asiat tavallaan ja pyytää isäänsä luottamaan.

Rahojen alkuperä viittaa poliitikon menneisyyteen. Jotenkin kummasti samoihin aikoihin on myös tapahtunut yhtä sun toista eli asioita, jotka saattaisivat kuulua yhteen ja jotka ovat aikoinaan jääneet ratkaisematta. Ja sitten poliitikon mökki palaa poroksi. Onko majaan jäänyt vielä jotain tärkeätä, jota poliisi ei ole huomannut, vai mikä on palon sytyttämisen syy?

Valtakunnansyyttäjälle kulkeutuu vanha vihje, jossa pyydetään tutkimaan erään henkilön osuutta aikoinaan tapahtuneeseen katoamiseen. Onko vihje silloin tutkittu kunnolla vai onko se jostain syystä hautautunut tai tahallaan piilotettu arkiston uumeniin?

Rikokset alkavat selvitä ja roistotkin ymmärtävät pikkuhiljaa, että heidän jäljillään saatetaan olla. Kuka/ketkä ovat silloin vaarassa? 

En oikein päässyt tämän osan imuun. Alku eteni turhan leppoisaan tahtiin ja tuntui, että samoja asioita pyöriteltiin. Onneksi tarina alkoi lopulta kulkea ja asioihin alettiin saada tolkkua. 

Mietin myös kuinka eräs tutkimukseen osallistunut henkilö voi asua talossa, jonka ikkunat saa kätevästi ulkopuolelta auki? Tuskin tavallinen ihminenkään haluaisi asua niin hatarassa asumuksessa, en minä ainakaan. 

Horst toki hallitsee dekkarin kirjoittamisen taidon, mutta alkoiko kirjailijalla olla sarjan kirjoittamisväsymystä vai minulla sarjan lukemisväsymystä? Horstin kirjat alkavat nimittäin tuntua jotenkin sävyttömiltä. Tässä on pitkän sarjan kirjoittamisen/lukemisen vaara. On ehkä helpompaa kirjoittaa tuttua ja turvallista, ja lukijakin tietää mitä saa. Mutta, voisiko juuri tuolloin räjäyttää pankin eli kirjoittaa sarjaan jotain "uutta ja ihmeellistä"? 

Tarina? No, lukihan tuon ja luen myös viimeisen osan, mutta jos suomennetaan puuttuvia väliosia niin taidan jättää ne väliin. Wistingin tarinan seuraamista on myös hankaloittanut täysin epälooginen suomennosjärjestys. 

Huomio:
Jos olet aloittamassa sarjaa, niin kannattaa katsoa kirjoituksen lopusta alkuperäinen osajärjestys, eikä lukea suomennosjärjestyksen mukaan. Jos siis luet suomeksi, niin aloita Hylkiöistä.

Tämä on kyllä mystisin sarjan suomennosjärjestys, jonka tiedän. Ensin aloitetaan keskeltä sarjaa, seitsemännestä osasta, sitten ilmestyy kolme seuraavaa (8, 9 ja 10) ja sen jälkeen teos, joka alkuperäisesti on kuudes osa. Pohdin jossain vaiheessa, että ilmestyykö seuraavaksi viides vai yhdestoista suomennos? Vai ihan vallan joku muu, esim. ensimmäinen osa? Ei ilmestynyt kumpikaan, vaan se "vallan muu" eli nyt hypättiin osan 11 yli ja ilmestyi 12. osa. Eli kuudennesta osasta kahdenteentoista. Huhhuh!

Kustantamon vaihdolla on saattanut olla osuutta, Sitruunasta → Otavaan. Sitruuna ilmoitti aikoinaan ettei aio suomennuttaa alkupään kirjoja, mutta Otava onkin tullut toisenlaisiin aatoksiin.
Niin tai näin, hyvä kun suomennetaan, mutta tämä sekava järjestys kyllä kieputtaa lukijaa.

+++++++++
Kirjailija, entinen rikostutkija
Jørn Lier Horst, synt. 1970 Porsgrunnissa, Norjassa. Asuu Stavernissa.

***********
Ilmestyneitä teoksia:
William Wisting -sarja: suomennosjärjestys ja (alapuolella) alkuperäinen ilmestymisjärjestys:
Suljettu talveksi 2015  - Ajokoirat 2016 - Luolamies 2017 - Tulikoe 2018 - Hylkiöt 2019 - Koodi 2020
Korpimaja 2021

Linkkejä edellisiin osiin, kuudes suomennos 2020 (12. osa Koodi

Suomennettu 2018 (osa 10Tulikoe

Suomennettu 2019 (osa 6)Hylkiöt

Sarjan osat (suluissa suomennokset)
1. Nøkkelvitnet 2004 (Avaintodistaja 2022)
2. Felicia forsvant 2005 (Kadonnut Felicia 2022)
3. Når havet stilner 2006  (Hiljainen meri 2023)
4. Den eneste ene 2007 (Yksi ja ainoa 2023)
5. Natmannen 2009 (Yömies 3/2024)
6. Bunnfall 2010  (Hylkiöt 2019)
7. Vinterstengt  2011  (Suljettu talveksi 2015)  
8. Jakthundene 2012  (Ajokoirat 2016 + pehmeäkantinen 6/2024)   
9. Hulemannen 2013  (Luolamies 2017)
10. Blindgang 2015  (Tulikoe 2018) 
11. Når der mørkner 2016 (Pimeä laskeutuu 2022)
12. Katharina-kodet 2017  (Koodi 2020)
13. Det innerste  rommet  2018 (Korpimaja 2021)
14. Illvilje 2019 (Pahan otteessa 2023)
15. Sak 1569 2020 (Tapaus 1569 6/2024)
16. Grenseløs 2021
17. Forræderen (2023)

Tulossa: 4. osa Yksi ja ainoa - ilm lokakuu 2023 ja 14. osa Pahan otteessa ilm. kesäkuu 2023

Muita suomennettuja teoksia:
Clue-sarja (salapoliisisarja  9- 12-vuotiaille): Salamanterin salaisuus 2015, 1. osa - Kultaisen kellon arvoitus 2019,  2. osa - 3. Vedenalainen arvoitus 2020  - 4. osa Hautausmaan arvoitus 2021 - 5. osa Purjeveneen arvoitus ilm. syyskuu 2021

Etsiväkaksikko-sarja (salapoliisisarja 6- 9 vuotiaille): Operaatio myrskypilvi 2018 - Operaatio Varjomies 2018 - Operaatio Auringonlasku 2019 - Operaatio Narsissi 2019

Lisäksi kirjailijalla on lukematon määrä suomentamattomia nuorten rikosromaaneja, salapoliisikirjoja lapsille sekä muita julkaisuja mm. teatteriin.
..................

"Voit kertoa, jos haluat," hän kuiskasi. Ja hän kertoi. Sanat lensivät hänen suustaan kun sädetikun kipinät, ne loistivat häikäisevinä hetken, sammuivat, katosivat ja niiden tilalle tuli uusia sanoja.

Carin Gerhardsen: Tuhkimotytöt, 348 s. - 2. osa Hammarby -sarjaan - suom. ilm. 2021 -  Mamma, pappa, barn 2009 - suomennos: Maija Ylönen - kansi: Taittopalvelu Yliveto Oy - Minerva Crime *******kirjaston kirja

Rikostutkija Petra Westman on lenkillä ja tekee löydön. Petra kutsuu apuvoimia paikalle ja jää myös itse tutkimaan maastoa ja törmää yllättäen ruumiiseen. 

Sitten Viking Linen laivalta löytyy surmattu henkilö. 
Hammarbyn poliisilla, rikoskomisario Connie Sjöbergilla ja rikostutkijoilla, Petra Westmanilla ja Jamal Hamadilla, on taas kädet täynnä töitä.
Mitä Petra löysi? Kuka kuollut on? Mitä Viking Amorellalla on mahtanut tapahtua? 

Toisaalla kolmevuotias odottaa äitiään kotiin. Lapsi pohtii onko äiti halunnut muuttaa pois ja jättää lapsen yksin. Ja miksei kukaan kaipaa pikkuista? Kolmevuotiaan tuntoja ja tekemisiä seurataan omissa luvuissaan.

Kaksikymmentäneljävuotias Jocke asuu kotona isän ja äidin kanssa. Huonosti käyttäytyvä isä on pestannut pojan hoitamaan sairasta äitiä. Jocke on vähän reppana, mutta on onnessaan löytäessään tyttöystävän. Tosin tyttö on aika nuori, vasta kuusitoistavuotias. Onko suhteella tulevaisuutta?

Alun prologi on vuodelta 1964 ja sitten  siirrytään vuoteen 2007. 

Dekkari on kirjoitettu 2009, mutta ajan kulun huomaa oikeastaan vain muutamasta asiasta: videovuokraamoista sekä ehkä myös siitä ettei seksuaalinen häirintä työpaikoilla ole nykypäivänä (Me too) niin yleistä kuin joskus ennen tai ainakin siihen puututaan herkemmin. 

Kirjan teemat eivät ole helppoja, ja niitä on tänäkin päivänä. Nuorten surkeat kotiolot, ja millaisia nuorista saattaa tulla kun eivät ole saaneet kotoa minkäänlaista tukea. Lisäksi seksuaalisesti ällösti käyttäytyviä miehiä on ollut kautta aikojen ja on edelleen.
Kolmevuotiaan kohtalo jännitti koko kirjan ajan. Erään naisen puolesta taas harmitti, miten välinpitämättömästi poliisi suhtautui naisen tekemiin tärkeisiin ilmoituksiin. Lämmitti mieltä, että nainen oli siitä huolimatta sisukas. 

Kirjassa jää eräs juonihaara auki, joten seuraavakin teos on luettava. Hammarby -sarja on kahdeksanosainen, joten luettavaa riittää. 

Pidin myös itsenäisestä dekkarista, Musta jää, johon linkki alla.

Kannattaa lukea ensin Piparkakkutalo, josa haluaa päästä mukaan päähenkilöiden yksityiselämään. 

++++++++
Kirjailija, matemaatikko
Carin Gerhardsen, synt. 1962 Katrineholmin maakunnassa Ruotsissa. Ensimmäisen kirjansa kirjailija julkaisi jo vuonna 1992.

Ilmestyneet suomennokset:
Musta jää 2019 

Linkki: Musta jää  

Hammarby-sarja:
Piparkakkutalo  1/8 2020 - Tuhkimotytöt 2/8 2021 

Linkki ensimmäiseen osaan: Piparkakkutalo

Kommentit