Ilma oli täysin tyyni, jostain Messukylän takaa noussut aurinko alkoi jo lämmittää selkää ja tuntui kuin pääsiäisaamun rauhaa ei voisi särkeä mikään. Kunnes jotain kuului äkillinen pamaus.
Siipirikkoiset on Dekkariviikon neljäs (4/7) teos. Huomista dekkaria sanotaan kansainväliseksi trillerisensaatioksi.
Koskinen on viettämässä vapaapäiväänsä kun puhelin soi. Järjestyspoliisin kenttäjohtaja Lepola komentaa Iidesjärven rantaan, josta on löytynyt ruumis. Koskinen yrittää vängätä lähtöä vastaan, sillä ei ole päivystysvuorossa.
Koskinen on viettämässä vapaapäiväänsä kun puhelin soi. Järjestyspoliisin kenttäjohtaja Lepola komentaa Iidesjärven rantaan, josta on löytynyt ruumis. Koskinen yrittää vängätä lähtöä vastaan, sillä ei ole päivystysvuorossa.
- Tiedän.
- Miksi sitten soitit?
- No kun tän ammutun tyypin taskussa oli paperilappu, jossa on sun nimi ja osoite.
Kropan henkilöllisyyskin on tiedossa, sillä taskussa oli ollut lompakko ja lompakossa ajokortti. Paikalle rientänyt Koskinen tunnistaa henkilön, joka on ollut rahoitusyhtiössä töissä. Miehet olivat tavanneet viimeksi pari vuotta sitten, jolloin heppua oli epäilty muutamista rikoksista. Koskista jää vaivaamaan mitä asiaa miehellä oli mahtanut olla ja oliko tämä ollut matkalla jopa Koskisen kotiin? Hyvässä vai pahassa?
Ulla Lundelin ja Anni Kanninen lähtevät käymään uhrin vaimon luona.
- Ymmärrän että tämä on vaikea hetki vastata. Mitä jos kertoisit ihan omaan tahtiin miehestäsi, hänen ystävä- ja tuttavapiiristään ja siitä mitä hän teki sunnuntaiaamuna Tampereella.
Poliisit saavat tietää, että mies oli puhunut vaimolleen neljästä henkilöstä, mutta vaimo ei muista heidän nimiään. Nyt poliisin pitäisi selvittää keitä nämä neljä ovat ja onko heillä jotain tekemistä rikoksen kanssa. Tutkimuksissa oli ilmennyt jo aiemmin jotain, joka viittasi talousrikoksiin, niinpä talousrikosyksikköä on informoitu henkilöistä ja kysytty tulisiko siellä jotain mieleen.
Rikososastolla on vielä avoinna pari vuotta sitten kadonneiden henkilöiden tutkinnat. Ulla Lundelin oli aikoinaan ottanut etsimisen ja auttamisen sydämenasiakseen eikä ole vieläkään unohtanut tapauksia. Kun sitten kadonneista tulee uutta tietoa alkaa Ulla tutkia, joskus jopa esimiehen vastustuksesta huolimatta. Onko Ulla silti oikeilla jäljillä?
Nuori tyttö tapaa metsässä aran pojan, joka kertoo nukkuneensa yön metsässä. Tyttö kiinnostuu pojasta, joka ei kuitenkaan halua paljastaa miksi pakoilee metsässä. Poika on väsynyt ja näyttää palelevan kovasti ja tyttö päättää viedä pojan kotiinsa lämmittelemään. Poika ei ole ensin halukas tulemaan, mutta lähtee kun kuulee, että tyttö asuu talossa yksin. Mutta oliko sittenkään järkevää tuoda tuntematonta kotiinsa?
- Pelokkuus voi olla pelkkää teatteria ja ruipelo vartalo treenattu tappamaan.
Miten tyttö ja poika liittyvät tarinaan?
Seppo Jokisen Koskinen-kirjat niittävät suosiota vuodesta toiseen. Jokisen uutuusdekkari on yleensä aina varauslistojen kärjessä. Niin nytkin. Tämän päivän (10.6.) lehdessä Siipirikkoiset ensimmäisenä listalla (1797).
En ihmettele suosion suuruutta. Dekkarit on kirjoitettu hyvin, niissä ei ole tarpeetonta kiroilua ja tuttujen henkilöiden yksityiselämä etenee jouheasti kirjasta toiseen. Sarja kannattaa lukea järjestyksessä - jos siis henkilöhahmojen yksityiselämän seuraaminen kiinnostaa. Koskinen on ajan saatossa muuttanut, kärsinyt parisuhdeongelmista, mutta myös saanut onnea ja rakkautta.
Tässä osassa Kalle ja Kamilla yllättävät! Jos joku ei tunne heitä, niin kirjoista selviää.
Minusta Siipirikkoiset on yksi sarjan parhaimmista kirjoista. Tuntui, että tapahtumia ja erilaisia teemoja oli normaalia enemmän, silti lukija ei putoa kärryiltä. Olen myös iloinen, että uuden poliisin Karri "Kurja" Kurjenahon kohtelu on muuttunut asialliseksi. Edellisessä kirjassa työtoverit eivät olleet kovin mukavia miehelle, mutta ymmärrän jos Jokinen haluaa välillä luoda jotain rosoakin.
Arvasin joitain juttuja, muttei haitannut. Koskaan ei voi olla varma ovatko sittenkin hämyjä.
Tälläkin kertaa mukana on oikeita tapahtumia, kuten Tampereen ratikka, ihmisten tervehtimiset nyrkein tai kyynärpäin ja poliisit manaamassa maskeja. Miten epäillyt nyt voi tunnistaa.
Leppoisia, hyvin kirjoitettuja ja huumoria sisältäviä dekkareita ja extraplussaa annan tietysti Tampereesta, kotikaupungistani.
Ja, ai että nautin, kun kirjassa ei ollut yhtään "alkaa tekemään"-muotoa, eikä kiroilua (muutamaa perhanaa ei lasketa).
Monta sarjaa olen jo valmis lopettamaan, ja olen lopettanutkin, mutta niin kauan kuin Jokinen kirjoittaa Koskisesta aion lukea teokset. Koskisen eläkkeelle lähtöä on pohdittu, mutta Jokinen on luvannut, että vaikka Koskinen jäisi joskus eläkkeelle niin aina tapahtuu jotain, joka saa miehen palaamaan sorvin äärelle. Hyvä!
Mahtavaa, että vihdoin saamme Koskisen tarinan myös tv-sarjaksi. Minulla ei ole maksukanavia (eikä tule), sen vuoksi toivon hartaasti, että sarja tulee joskus myös maksuttomalle kanavalle.
Kevätilmat ovat salakavalia, olivat Amurin entisajan äidit paasanneet pennuilleen, ja toisinaan villahousupakko oli venynyt vappuun asti. Paljon oli vanhan kansan viisautta kadonnut vuosikymmenten varrella.
+++++++++
Kirjailija:
Seppo Jokinen, synt. 1949 Tampereella, rikoskirjailija ja ent. tietotekniikkakeskuksen työntekijä.
Koskinen ja Jokinen harrastavat molemmat pyöräilyä, kalastusta ja metsässä vaeltelua.
***********
Ilmestyneet teokset:
Koskinen-sarja:
Koskinen ja siimamies 1996 - Koskinen ja raadonsyöjä 1997 - Koskinen ja pudotuspeli 1998 - Koskinen ja taikashow 1999 - Koskinen ja kreikkalainen kolmio 2000 - Hukan enkelit 2001 - Piripolkka 2002 - Vilpittömässä mielessä 2003 - Suurta pahaa 2004 - Sana sanaa vastaan 2005 - Hiirileikki 2006 - Viha on paha vieras 2007 - Kuka sellaista tekisi 2008 - Lyöty mies 2009 - Räätälöity ratkaisu 2010 - Ajomies 2011 - Hervantalainen 2012 - Vihan sukua 2013 - Mustat sydämet 2014 - Kuolevaksi julistettu 2015 - Rahtari 2016 - Vakaasti harkiten 2017 - Lyödyn laki 2018 - Rottasankari 2019 - Pisara veressä 2020 - Siipirikkoiset 2021
Tulossa: 27. osa Pahasti tehty ilmestyy keväällä 2022, lähellä äitienpäivää.
Linkki edelliseen teokseen Pisara veressä
Bonuksena Jari Salosen Kaikki me kuolemme kerran
:::::::::::::
Kirjablogistien kirjaviikkoa emännöi tänä vuonna Niina Kirjakissa -blogista.
Kirjakaupat nostavat esiin kesän lukusuosikkeihin kuuluvaa rikoskirjallisuutta viettämällä kahdeksatta valtakunnallista Dekkariviikkoa.
#dekkariviikko
Kommentit
Lähetä kommentti