Engberg: Harhalaukaus & Lloyd: Muistometsä- lyhyehkösti - dekkari

 

 Harhalaukaus on sarjan kolmas suomennettu osa ja Muistometsä on itsenäinen esikoistrilleri.

Molemmissa dekkareissa on aiheena kadonnut nuori.

Michael nojautui lähemmäs ikkunaa ja siristi silmiään. (...) Ja sitten Michael iski hätäkatkaisijan pohjaan.

Katrine Engberg: Harhalaukaus, 380 s. - 4. osa ja 3. suomennettu osa - suom. ilm. 2021 - Vådeskuld 2019 - suomennos: Pirkko Talvio-Jaatinen - kansi: Venla Koski - Otava ******* kirjaston kirja

Rikostutkijat Anette Werner ja Jeppe Kørner saavat pomoltaan tiedon: 

- Meille tuli ilmoitus kadonneesta nuoresta miehestä tai oikeammin pojasta. Viisitoistavuotiaasta. Nimi on Oscar Dreyer-Hoff.

Pojan oli luultu yöpyvän luokkatoverinsa luona, mutta näin ei ollut tapahtunut. Eikä poika ollut saapunut kotiin. Miksi murhaosasto on saanut ilmoituksen kadonneesta? Siksi, että perheelle oli jätetty kirje. Onko poika siis kidnapattu? Perhe on huomattavassa yhteiskunnallisessa asemassa ja heillä on nettihuutokauppakamari, Nordhjelm. Lisäksi perhe on saanut uhkauskirjeitä aiemminkin. 

 

Tutkimusten jatkuessa alkaa tuntua, että perheessä ja heidän liiketoimissaan on jotakin outoa. Anette on sitä mieltä, että Dreyer-Hoffit valehtelevat ja miksei lunnasvaatimusta ole kuulunut. Mitä Oscarille on tapahtunut?

Tarinassa on mukana myös jonkun verran tutkijoiden yksityiselämää. Anette ei ole enää äitiyslomalla, ja aviomies Svend hoitaa vajaan kahden vuoden ikäistä Gudrun-tytärtä. 

Edellisessä osassa, kun Anette oli äitiyslomalla, Jeppe sai parikseen Sara Saidanin, jolla on tunisialaiset sukujuuret. Sara on eronnut ja hänellä on kaksi tytärtä. Sara ja Jeppe ovat alkaneet tapailla, mutta näinköhän Jeppe sopeutuu elämään kolmen "naisen" kanssa? 

Tässäkin kirjassa, kuten edellisissäkin, mukana on seitsemänkymppinen Esther de Laurenti. Minulle ei ole vieläkään oikein selvinnyt miten Esther on tullut mukaan tarinoihin. Ehkä asia on selitetty  suomentamattomassa toisessa osassa. Laurent avustaa tässäkin osassa, mutta muuten jää aika ulkopuoliseksi. Laurentin kanssa asuu hänen kahdeksankymmentäviisivuotias ystävänsä Gregers. Seuraamme myös heidän elämäänsä. 

Etsinnöissä kohdataan myös linnakkeenhoitaja Mads Teigen, jolla taitaa olla joku salaisuus. Lisäksi mies tuntee vetoa erääseen kirjan hahmoon, eikä tunne ole yksipuolinen. 

Dekkari etenee turhan verkkaiseen tahtiin. Olen kirjannut ylös puolivälin kohdalla, että voisi jo alkaa tapahtua jotakin. Ja alkaakin  edetä, loppupuolella. Katoamisteeman lisäksi löytyy uusi tutkintahaara. Esther on nimittäin tehnyt löydön, jolla saattaa olla kytkös Dreyer-Hoff -perheeseen. 

Olen kahden edellisen suomennoksen kohdalla jo marmattanut nimien taivutuksista: Anetten, Jeppen ja Jocken (joka on kirjoitettu myös Jokken). Lisäksi kielioppia olisi voinut vielä hioa, tässäkin osassa, kuten kaikissa muissakin. Entä mikä on nojatuolin korvake?

- Hän yrittää nojata päätään nojatuolin korvakkeeseen. Googlettamalla korvake liittyy varaosiin ja moottoreihin: takavaihtajan kiinnityskorvake yms. 

Kyllä Harhalaukauksen luki, muttei sitten sen enempää.

++++++++
Tanskalainen kirjailija, näyttelijä ja entinen tanssija, koreografi
Katrine Engberg, synt. 1975 Kööpenhaminassa, jossa myös asuu.
Jeppe Kørner & Anette Werner-sarjaa on myyty 20 maahan.

*********
suomennetut teokset:
Jeppe Kørner & Anette Werner- (Kööpenhamina-) sarja:
1. osa Krokotiilinvartija 2019 - 3. osa Lasisiivet 2020 - 4. osa Harhalaukaus 2021

Tulossa: Isola 5. osa - ilmestyy toukokuussa 2022

ja sarjan suomentamaton: 2. osa / Blodmåne 2017 - Miksiköhän tätä ei ole suomennettu, vaan on hypätty Lasisiipiin? 

Linkki ensimmäiseen osaan: Krokotiilinvartija

ja kolmanteen osaan: Lasisiivet

(Bonuksena Ahnhemin: X tapaa kuolla.)

..............................

Tämä on minun syytäni. Kokonaan minun syytäni. Se on liikaa. Lamppuni kalahtaa lattialle ja sammuu. Pimeys nielaisee kaiken. En enää tiedä, kuka olen, mikä on totta ja mikä ei.

Sam Lloyd: Muistometsä, 399 s. - suom. ilm. 2021 - esikoistrilleri - The Memory Wood 2020 - suomennos: Antti Saarilahti - kansi: Jo Thomson /TW - Otava ******** kirjaston kirja

Kaksitoistavuotias Elias on keksinyt lähimetsälle nimen Muistometsä, jonka toisella puolella on Sormiluujärvi. Sekään ei ole oikea nimi. Elias asuu mamman ja papan kanssa syrjäisessä mökissä, jolta on viiden minuutin kävelymatka Muistometsään. 

Elias löytää eräästä metsän mökistä vangitun nuoren tytön. Pojalla ei ole koskaan ollut ystävää, joten Elias on innoissaan. Poika tietää kuka tytön on siepannut, muttei kerro tytöstä kenellekään, sillä haluaa pitää ystävänsä. 

Kolmetoistavuotias älykäs Elissa on saapunut pelaamaan shakkia Marshall Courtiin, jossa pidetään Englannin nuorten grand prix-turnaus. Lounastauon jälkeen Elissa lainaa äidiltä autonavaimen ja lähtee viemään eväsrasiaansa takaisin autoon. Neljäs ottelu on tuota pikaa alkamassa, mutta Elissa ei palaakaan takaisin. 

Elissan katoamista alkaa tutkia rikosylikomisario Mairéad MacCullagh, jolla on omat yksityiselämäongelmansa, jotka välillä haittaavat työntekoa.

Elias käy katsomassa kellarin tyttöä aina silloin tällöin. Elias ei aluksi näytä kasvojaan, joten tyttö ei tiedä minkä ikäinen ja näköinen poika on. Tyttöä ihmetyttää ettei Elias tiedä mikä on netti tai älykännykkä tai mitä sovellukset ovat. Tämä käy ilmi kun tyttö lupaa opettaa pojalle kännykkäshakkia.  Olisiko tässä ratkaisu pakenemiseen? Voisiko Eliasta höynäyttää? Miten käy? Onnistuuko tyttö?

Poliisien osuudet ovat kirjassa hyvin pienet. Niin vähäiset, että mietin, että Mairéadin ongelmat olisi hyvin voinut jättää kokonaan pois. Poliisin terveydentilaa kuvaillaan turhan usein ja seikkaperäisesti. Mairéadin Scott-puolisokin mainitaan vain pari kertaa. 

En oikeastaan kaivannut tiivistystä, mutta harvoin törmää dekkariin, jossa kuvaillaan näin yksityiskohtaisesti monia eri asioita. Poliisin terveydentilan lisäksi mm. kellaria sivukaupalla ja myös liian monien henkilöiden vaatetusta - turhaan.

- Hänellä on turkoosi villapaita, sinapinkeltaiset vakosamettihousut ja karamelliomenanpunaiset kengät.

Tarinaa kerrotaan Elissan, Eliaksen ja Mairéadin kantilta, ja eniten Elissaa ja Eliasta. Kannessa luvataan "huikaisevan hyytävää" ja "täydellisen yllättävää". Suhtaudun tällaisiin kehuihin aina suurella epäluulolla, koska harvoin pitävät paikkansa. Tällä kertaa voin osittain olla samaa mieltä, sillä ainakin tarina on yllättävä. 

Todellisia tapahtumia kirjassa on aika vähän, mutten niitä kaivannutkaan, sillä seurasin niin intensiivisesti pojan ja tytön välistä "peliä". Loppu oli hieman sekava ja välillä meni todellisuus ja kuvitelmat sekaisin. Lopun selkeyttäminen olisi saanut minut pitämään dekkarista enemmän.

Muistometsä on kuitenkin hieman erilainen dekkari, jonka tarina on ovela eikä kovin tavanomainen. Niinpä kiinnostaa lukea seuraavakin osa (jos se suomennetaan). 

P.S. Kuvassani oleva teksti "chillaa" liittyy tarinaan. 

+++++++

Sam Lloyd, synt. ?? Asuu Surreyssä. 

********

Ilmestyneet teokset:

Muistometsä 2021

Kirjailijalta ilmestyy heinäkuussa 2021 The Rising Tide - Tuleekohan suomennos ensi vuonna? Luin kirjan esittelyn ja vaikuttaa mielenkiintoiselta tarinalta. 

Huomio! Kirjablogeissa vietetään dekkariviikkoa 7. - 13.6.2021. Julkaisen viikon aikana seitsemän dekkaria: kotimaisia ja käännösdekkareita sekä esikoisteoksia.