Kerran kauan sitten veljekset oli riuhtaistu pois tästä paikasta, mutta nyt heidän on ollut pakko palata takaisin tänne, missä kaikki liittyy yhteen, missä ei ole mitään yksittäisiä tapahtumia eikä mikään ole yhteydestä irrallaan.
Kaksi ensimmäistä Schulmanin suomennettua teosta ovat enemmän tai vähemmän tosipohjaisia ja kolmas, Eloonjääneet, on fiktiivinen teos, johon on poimittu joitain aineksia Schumanin perhepiiristä.
Alex Schulman oli saanut tietää isoveljensä eronneen ja tajunnut kuinka harvoin veljekset ovat pitäneet yhteyttä ja kuinka vähän tiesivät toisistaan aikuisina. Tältä pohjalta Schulman alkoi rakentaa tarinaa.
Unohda minut -kirjassa käsiteltiin alkoholismia. Millaista oli elää alkoholistiäidin lapsena.
Polta nämä kirjeet puolestaan kertoo Alexin hallitsemattomasta kiukusta, joka saattaa johtua äidin puolen suvun kaaoksesta. Kirjassa kerrotaan isovanhempien tarina ja siihen liittyvä kolmiodraama, jonka taitaa tietää koko Ruotsi.
Eloonjääneet kertoo kolmesta veljeksestä: Nilsistä, Benjaminista ja Pierrestä, jotka palaavat perheen kesämökille ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen. Mökillä oli aikanaan tapahtunut jotain sellaista, jonka takia kukaan ei ollut halunnut mennä huvilalle. Nyt tultiin koska äiti oli kuollut ja toivonut, että tuhka siroteltaisiin mökin rantavesiin.
Veljekset ovat aikuisina erkaantuneet toisistaan eikä paluu lapsuuden huvilalle ole helppo. Tarina etenee kahdessa tasossa, menneisyydessä ja nykyisyydessä, joka poikkeuksellisesti kerrotaan toisin päin kuin yleensä: ensin nykyhetki klo 23.59 -> klo 22.00 -> klo 20.00 jne.
Menneisyydessä eletään yhtä kesää aikana, jolloin pojat ovat olleet suht pieniä, Pierre on seitsemän, Benjamin yhdeksän ja Nils kolmentoista. Pojat yrittävät pitää yhtä siinä kun isä ja äiti touhuavat omiaan. Alkoholin nauttiminen kuuluu osana vanhempien kesänviettoon. Pojat uivat, pelavat jalkapalloa tai korttia ja usein peli päättyi riitaan.
- Panokset kovenivat entisestään kun isä usutti heitä toisiaan vastaan ja teki selväksi, että halusi tietää kuka heistä oli paras milloin missäkin lajissa.
Eräänkin kerran isä usuttaa veljekset uintikilpailuun. Pitäisi kiertää poiju, joka osoittautuikin olevan yllättävän kaukana. Lisäksi vesi oli kylmää ja voimat alkoivat hiipua. Nils ei tiedä miten jaksaisi uida poijulta takaisin ja Pierreä pelottaa. Toisiaan kannustaen pojat pääsevät rantaan. Mitä tekee isä, jonka piti valvoa uimista ja toimia ajanottajana? Isä oli mennyt sisään.
Kirjoissaan Schulman on kirjoittanut lähes koko lähisuvustaan, joten mietinkin, että saisi riittää. Onneksi Eloonjääneet on fiktiota, vaikka veljeksistä ja perheestä kertookin. Kuinka surullista miten vanhemmat suhtautuvat toisiinsa ja lapsiinsa. Isä yrittää osallistua poikien touhuihin, mutta usein hommat jäävät kesken.
Perheen koirakin oli pelokas, vältteli isää eikä halunnut leikkiä lasten kanssa. Mollyn mielipaikka oli äidin syli. Lapset tunsivat mustasukkaisuutta, sillä äiti tuntui hellivän enemmän koiraa kuin poikiaan.
Veljekset olivat myös hämillään äidin antamista rangastuksista. Yleensä joutui menemään kylmän saunan ylälauteelle tai pahemmassa tapauksessa maakellariin miettimään tekosiaan. Itse piti päättää milloin oli aika tulla pois, ei äiti tullut hakemaan.
- Äidin kasvatus oli ankaraa ja sääntöihin perustuvaa mutta samalla myös säännötöntä.
Ei ihme, että lapset olivat ihmeissään. Ja myöhemminkin kun pojat olivat vanhempia, he muistavat vanhempien riidat, käsikähmät ja ovien paiskomiset.
- He istuivat komeron lattialla sylitysten, Pierre itki ja Benjamin piti käsiään veljen korvilla ja kuiskasi:"Älä kuuntele."
He olivat yhdessä.
Lopulta pojat oppivat veistelemään vanhempien kustannuksella: "Kyllä sinä olet kömpelö" Tai kun äiti yritti välttää kahnauksia: "Minä menen nukkumaan."
Vanhemmat eivät hallinneet vanhemmuuttaan, eivätkä osanneet pitää jälkikasvusta riittävästi huolta. Benjamin katselee suutuksissaan Pierreä koulun pihalla. Kaikilla muilla lapsilla oli lämpimästi päällä ja tumput kädessä. Pierrellä oli ohut takki, ei päähinettä eikä käsineitä kädessä.
- Mikseivät äiti ja isä olleet hankkineet Pierrelle lämpimämpää takkia? Miksei hänellä ollut myssyä ja lapasia?
Tarina on pelkistetty, eletään siinä ja nyt. Schulman hallitsee hienosti perhesuhteiden kuvaamisen, joka aiheuttaa sen, että teksti on paikoin niin vahvaa, että se hyppää mieleen ja iholle. Tulee suru poikien puolesta ja raivo vanhempien käytöksestä. Schulman kuvaa hienosti veljesten nuoruusaikoja ja kuinka pojat pitävät yhtä, esim. isän järjestämässä uintikilpailussa, jossa olisi voinut käydä huonosti.
Vaikka Eloonjääneiden sävy on haikea, niin onneksi lämpöäkin löytyy. Benjamin nousee tarinan tarkkailijaksi ja kertojaksi, joka aikuisena pohtii omaa käyttäytymistään. Mitä lapsuudessa on tapahtunut? Ja kun kirjassa päästään loppuun, niin selviää miksi veljekset ovat voineet niin huonosti.
Loppu lävähti silmille, sillä en ollut osannut odottaa sellaista tapahtumaa...
Hieno ja kauniisti kirjoitettu kirja, joka herättää myötätuntoa. Pidin kyllä tarinasta, mutta positiivista on, että kirjailija on päättänyt luopua oman perheensä ja sukunsa asioista kirjoittamisen. Seuraava kirja on sukukronikka, joten nähtäväksi jää tuleeko siihen hieman iloisempia asioita ja aiheita. Toivottavasti!
On vielä varhaista, mutta jo lämmintä. Taivas on sininen, mutta idässä pilkottaa meri ja tummat pilvet ovat kerääntyneet sen ylle. Ilma on hiostavaa kuin hirmumyrskyn edellä.
+++++++++
Kirjailija, toimittaja, kolumnisti
Alex Schulman, synt. 1976 Trelleborgin kunnassa Ruotsissa. Asuu Tukholmassa. Schulman kirjoittaa kolumneja Expresseniin ja vetää yhdessä kirjailija Sigge Eklundin kanssa yhtä Ruotsin suosituimmista podcasteista, jolla on 750 000 kuuntelijaa. Schulman kuuluu aatelissukuun.
*********
Suomennetut teokset:
Unohda minut 2017 - Polta nämä kirjeet 2020 - Eloonjääneet 2021
Alex Schulman, synt. 1976 Trelleborgin kunnassa Ruotsissa. Asuu Tukholmassa. Schulman kirjoittaa kolumneja Expresseniin ja vetää yhdessä kirjailija Sigge Eklundin kanssa yhtä Ruotsin suosituimmista podcasteista, jolla on 750 000 kuuntelijaa. Schulman kuuluu aatelissukuun.
*********
Suomennetut teokset:
Unohda minut 2017 - Polta nämä kirjeet 2020 - Eloonjääneet 2021
Tulossa: Työn alla on sukukronikka. Se on fiktiivinen, koska kirjailijan mielestä oma elämä on jo ammennettu tyhjiin.
Edit: Uusi Romaani ilmestyy syyskuussa 2022
Edit: Uusi Romaani ilmestyy syyskuussa 2022
Linkki edelliseen teokseen: Polta nämä kirjeet
Suomalaiset kirjablogit äänestivät kirjan vuoden 2020 parhaaksi käännösromaaniksi.
Netistä löytyy muutamia suomentamattomia teoksia.
Netistä löytyy muutamia suomentamattomia teoksia.
Kommentit
Lähetä kommentti