Rakas päiväkirja, on vuosi 1923, olen kymmenvuotias. Isäni omistaa terveysvesitehtaan. Minulla on kolme sisarusta, kaikki minua vanhempia ja isompia...
...Minä olen ainoa meistä, joka ei kasva... Iris on varreltaan vain 128 cm, eikä tytön ennusteta elävän kuin maksimissaan viisitoistavuotiaaksi. Toisin kävi. Kirja kertoo historian tapahtumista ja henkilöistä naisvalokuvaajan silmin, klik!
Signe Brander tulee eräänä päivänä kartanoon taikalaatikkonsa kanssa. Signe kiertää maata ottamassa valokuvia vauraista kartanoista. Pikkutyttö kiinnostuu valokuvaamisesta, josta tulee tärkeä asia hänen elämäänsä. Iris oli ollut valmis kuolemaan jo kymmenvuotiaana ja perhekin oli uumoillut ettei Iris eläisi kovin vanhaksi.
Perhe heivaa yksitoistavuotiaan kuopuksen kauas ulkomaille, Taivaansineen "parantumaan". Himmelblau on tuberkuloosiparantola, jonka parvekkella tervekeuhkoinen Iris makaa joka päivä suu ammollaan keuhkosairaiden rinnalla. Suun pitää olla auki, jotta tervehdyttävä auringonvalo pääsisi suuonteloiden kautta suoraan sisään sairaisiin keuhkoihin. Iris oli parantolassa ainoa potilas, joka ei sairastanut keuhkotautia.
Vanhempien mielestä Iris tervehtyisi parhaiten vuorten keskellä. Parantuisi mistä, lyhytkasvuisuudestako.
- Isä kertoi, että hänen on vaikea tehdä kunnollisia afäärejä minun takiani. Sopimuskumppanit ajattelevat, että tuon heillekin huonoa onnea. Niin kuin rutto.
Oletuksista huolimatta Iris ei siis kuolekaan nuorena, ja kun saa ensimmäisen kameransa, se on menoa. Valokuvaaminen kuljettaa Iristä ympäri maailmaa ja kohtaamaan erilaisia ihmisiä.
Kolmekymmentäluvulla Iris tekee automatkaa toisten taiteilijoiden kanssa: Henri Cartier-Bressonin, miehen jota pidetään myöhemmin maailman parhaana valokuvaajana, Leonor Finin (taidemaalari) ja André Pieyre de Mandiaguesin (kirjailija). Iris tuntee myös valokuvaajia, saksalaissyntyisen Gerda Taron ja unkarilaissyntyisen sotavalokuvaajan Robert Capan. Kannattaa googlata näitä valokuvaajia, sillä heillä on ollut mielenkiintoinen elämä. Taro kuoli vain 26-vuotiaana. Kuvia olisi ollut kiva laittaa, mutten tohtinut kun en tiedä tekijänoikeuksista. Etenkin Taron kuvat ovat hienoja.
Iris tapaa myös mm. Picasson, Edith Piafin, Matissen, Marilyn Monroen ja monia muita historian kuuluisuuksia, joita pääsee valokuvaamaan. Myös Normandian maihinnousua ja Espanjan sisällisotaa, Niagaran putoksia ja monia muita paikkoja ja tilanteita tulee kuvatuiksi.
Ikävä puoli oli että valokuvaajakollegat ottivat kiitokset vastaan Iriksen kuvista sekä omivat nimiinsä tämän ottamia valokuvia. Miksei Iris noussut barrikadeille?
Tarina seuraa Iristä läpi elämän, pikkutytöstä vanhukseksi asti, lähes koko 1900-luvun ajan.
Kirjaa varatessani en tiennyt mitä tuleman pitää. Senpä vuoksi olin aluksi vähän ihmeissäni, kunnes pääsin jyvälle. Silti paikoitellen olin vähän sekaisin, yksityiskohtia on aika paljon. Osa henkilöistä oli sellaisia joista en ollut kuullutkaan, joten ei kun googlaamaan. Kiinnosti myös tietää mikä tarinassa on totta ja mikä keksittyä. Myönnän, etten googlailuista huolimatta aina tiennyt. Joka tapauksessa Järvelä on tehnyt kattavan taustatyön kirjaa varten.
Eniten pidin kirjan alusta, jossa Iris ja Signe kohtaavat. Myös Iriksen Taivaansini-aika oli mielenkiintoinen.
Järvelä on taas osoittanut olevansa monipuolinen kirjailija, joka taipuu kirjallisuuden moniin lajeihin. Klik on tästä hyvä osoitus.
Klik oli ehdolla Runeberg-kirjallisuuspalkinnon saajaksi, muttei tällä kertaa voittanut. 5.2.2021 voittajaksi valittiin Marisha Rasi-Koskisen teos REC. Onnittelut!
Voitte lukea kirjasta lisää mm. seuraavista blogeista: Tuijata - Kulttuuri kukoistaa - Luettua elämää - Kirja vieköön
Älä koskaan kulje niin lujaa, ettei suojelusenkelisi pysy perässä.
++++++++
Kirjailija, ent. opettaja
Jari Järvelä, synt. 1966 Helsingissä, asuu Kotkassa.
************
Ilmestyneitä teoksia:
Romaanit:
66 luuta 1998 - Lentäjän poika 1999 - Veden paino 2001 - Pieni taivas 2004 - Kansallismaisema 2006 - Romeo ja Julia 2007 - Mistä on mustat tytöt tehty 2009 - Zombie 2010 - Parempi maailma 2012 - Särkyvää 2014 - Kosken kahta puolta 2018 - Klik 2020 - Ole oman elämäsi sensei - Mustan vyön tie hyvään elämään (elämäntaitokirja) 2021
Jännitysromaanit:
Tyttö ja pommi 2014 - Tyttö ja rotta 2015 - Tyttö ja seinä 2016 - Se ken tulee viimeiseksi 2017
Lisäksi Järvelällä on lukuisa määrä muutakin: novellikokoelmia, näytelmiä, kuunnelmia ja kaksi oopperalibrettoa. Jos nämä kiinnostavat, niin netistä löytyy.
Ilmestyneitä teoksia:
Romaanit:
66 luuta 1998 - Lentäjän poika 1999 - Veden paino 2001 - Pieni taivas 2004 - Kansallismaisema 2006 - Romeo ja Julia 2007 - Mistä on mustat tytöt tehty 2009 - Zombie 2010 - Parempi maailma 2012 - Särkyvää 2014 - Kosken kahta puolta 2018 - Klik 2020 - Ole oman elämäsi sensei - Mustan vyön tie hyvään elämään (elämäntaitokirja) 2021
Jännitysromaanit:
Tyttö ja pommi 2014 - Tyttö ja rotta 2015 - Tyttö ja seinä 2016 - Se ken tulee viimeiseksi 2017
Lisäksi Järvelällä on lukuisa määrä muutakin: novellikokoelmia, näytelmiä, kuunnelmia ja kaksi oopperalibrettoa. Jos nämä kiinnostavat, niin netistä löytyy.
Tulossa: Teon alla romaani, joka ilmestyy syyskuussa 2021.
Linkki edelliseen romaaniin Kosken kahta puolta
................................................
Runebergin päivä 5.2.
Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg (1804 - 1877) oli paitsi runoilija myös opettaja, toimittaja, pappi ja professori.
Runebergista tuli jo eläessään "Suomen ensimmäinen suurmies". Runebergin päivää juhlittiin aina 5. helmikuuta hänen 50-vuotissyntymäpäivästään lähtien. Myöhemmin Porvoon teinit alkoivat käydä laulamassa Runebergin ikkunan alla tämän syntymäpäivänä.
Runebergin puoliso oli kirjailija Fredrika (os. Tengström) 1807 -1879.
Yleisen käsityksen mukaan runebergintortun olisi kehittänyt Fredrika Runeberg. Fredrika teki omanlaisensa tortun, mutta kenen on alkuperäinen resepti? Epäillään, että olisi porvoolaisen kondiittorimestari Lars Henrik Asteniuksen 1840-luvulla luoma torttu.
(Lähde: Wikipedia)
Runeberg-kirjallisuuspalkinto on sanomalehti Uusimaan, Porvoon kaupungin, Suomen Kirjailijaliiton, Suomen arvostelijainliiton ja Finlands Svenska Författareföreningenin kirjallisuuspalkinto, joka on perustettu vuonna 1987. Palkintosumma on 20 000 euroa, jonka maksavat sanomalehti Uusimaa ja Porvoon kaupunki.
Valitsijaraati nosti 246 teoksesta kahdeksan kirjaa tavoittelemaan kirjallisuuspalkintoa:
Ehdokkaat vuonna 2021:
- Seija Ahava: Nainen joka rakasti hyönteisiä (Gummerus)
- Ann-Luise Bertell: Heiman (Förlaget)
- Ulrika Hansson: Jaktlaget (Schildts & Söderströms)
- Jari Järvelä: Klik (Tammi)
- Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa (WSOY)
- Maria Peura: Kantajat (Otava)
- Marisha Rasi-Koskinen: REC (S&S)
- Kristiina Wallin: Meduusameri (runokokoelma, Tammi)
Poikkeusolojen takia julkistamistilaisuutta ei järjestetty. Raadin ja kilpailijoiden puheenvuorot julkaistaan videotallenteella osoitteella: www.uusimaa.fi
(Lähde Yle uutiset 10.12.2020)
Kommentit
Lähetä kommentti