Jari Järvelä: Kosken kahta puolta - 200 s.- ilm. 2018 - kansi: Markko Taina - Tammi ******** kirjaston kirja
Pompin istualtani ylös ja alas, pyllyn alla kitisee ja naukuu. Tästä saisi hyvän trampoliinin, samanlaisen mitä näin keväällä sirkuksessa.
Jari, 7 vuotta, asuu Kouvolassa eikä osaa sanoa ärrää. Jarilla on isosisko, Kristiina, joka on kuitenkin niin paljon vanhempi ettei Jaria hyväksytä porukoihin.
Kristiina viihtyy serkkujen luona, ja koska poikaa taas harmittaa siskon lähtö, niin toivoo että tälle tulisi autossa huono olo ja että oksentaisi takapenkin täyteen.
Jarin molemmat isoisät ovat kuolleet, mutta pojalla on kaksi mummia, Sofia-mummi ja Voiton-mummi. Sofia-mummi on isän äiti ja Voiton-mummi, joka oikeasti on Aino-mummi on äidin äiti.
- Kutsun mummia Voiton-mummiksi, mun serkkuni on nimeltään Voitto. Se on ainoa lapsi, seuraavan nimi olis ollut Tappio. Voiton-mummi käskee mun sanoa itseään Jarin mummiksi, koska se on munkin mummi eikä vaan Voiton. En varmaan sano.
- En osaa sanoa ärrää enkä halua sanoa ääneen yhtään sanaa jossa on ärrä.
Kun multa kysytään mun nimeä, mä pyydän siskoa kertomaan. Sisko ei ole paikalla. Jos joku kysyy tänään mun nimeä, mun pitää sulautua seiniin ja kadota. Tai sitten sanon jonkin nimen jossa ei oo ärrää, sanon että mun nimi on Voitto.
Mummit asuvat samassa kaupungissa, mutta kosken eri puolilla. Voiton-mummi oli sisällissodassa punaisten puolella ja Sofia-mummi valkoisten. Mummit eivät tule toimeen keskenään, eivätkä suostu edes oleilemaan samassa huoneessa yhtäaikaa. Jari vieraileekin vuorotellen molempien mummiensa luona ja kuulee kummaltakin näiden sotamuistoja vuodelta 1918.
Voiton-mummi asuu Nälkälänmäellä, jonka nimi oli aiemmin Asemanmäki, mutta se muuttui kapinan jälkeen Nälkälänmäeksi. Kellään ei ollut ruokaa, eikä valkoiset antaneet.
- Mummi oli kapinan aikoihin vähän vanhempi kuin Jari nyt. (...) Mummi ei ollut silloin mummi vaan se oli pikkutyttö nimeltä Aino.
Eletään kesäpäivää vuonna 1977. Jari seuraa tarkasti ympäristöään, ja kuulee mummeiltaan joskus asioita, jotka eivät ole tarkoitettu pikkupojan korville.
- Muutun näkymättömäksi. Se on mun taito. Olen kuullut monta multa kiellettyä juttua ovenraoista, kamanoiden vierestä, oksanrei'istä, hormeista, verhon takaa. Nyt istun hiljaa nurkassa ja sulaudun huonekaluihin. Olen Näkymätön Poika.
Nälkälänmäen ja keskustan välillä kohisee koski. Jari on menossa sillan yli toisen mumminsa luokse.
Kuljen takaperin ja vilkutan. Voiton-mummi vispaa ison tuomipuun vieressä kättään niin kovaa, että taivas halkeaa siltä kohtaa kahtia.
- Mummi ei ole tullut mun kanssa kosken yli ikinä muuten kuin hautuumaalle. Siellä asuu sen mies Oskari, joka ajaa haudassa häkäpönttöä.
Sitten se lopettaa äkkiä. Me ollaan saavuttu sillan puoliväliin. Toisella puolen odottaa Sofia, mun toinen mummi. Mummit tuijottaa toisiaan yli kosken, kumpikaan ei nosta kättään.
Sofia-mummi asuu Sammonkadulla, omakotitalossa, jonka seinässä on messinkinen kyltti: mestaripiha. Se on ylin palkinto, jonka puutarhanhoidosta voi saada.
Sofia-mummi on tarkka, kaikesta.
- Saanko poimia kirsikoita? kysyn.
- Fem, Sofia vastaa.
Alapihalla kasvaa omenapuita ja marjapensaita enemmä kuin olen millään pihalla nähnyt...
Aina jos haluan maistaa niitä, mun pitää mennä kysymään Sofialta montako terttua saan ottaa.
Sofia-mummi kertoo Jarille omaa sota-ajan tarinaansa, valkoisten tarinaa.
- Sofia asui saaressa, nimeltä Kristallipalatsi. Sen isän nimi oli Charles ja äiti Fanny. Ne kävi sunnuntaisin mäellä kirkossa. Siellä järjestettiin kaksi eri jumalanpalvelusta, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Sofia kävi ruotsikielisessä.
On sattumaa, että lukupinosta on valikoitunut peräkkäisiksi luettaviksi tämä kirja ja Pasi Pekkolan Huomenna kevät palaa, joissa molemmissa kerrotaan vuoden 1918 tapahtumista lapsen näkökulmasta. Tarinat ovat onneksi erilaisia. Ja molemmat ovat tosi hyviä.
Järvelän omat mummit olivat sisällissodassa eri puolilla, joten monilla yksityiskohdilla on todellisuuspohja. Itse romaani on fiktiota.
7-vuotias Jari on kertoja ja niinpä tarinassa on paikoin humoristisiakin yksityiskohtia joissa pikkupoika tuumii kaikenlaisia asioita. Kirjan kieli on rikasta ja kaunista ja aiheen käsittely taidokasta. Pidin, pidin ja pidin.
Jari Järvelä kuuluu ehdottomasti siihen kastiin, joka hallitsee kirjallisuuden eri genret. TämäKIN kirja kuuluu ehdottomasti vuoden parhaimpiin lukemiini kaunokirjallisiin teoksiin.
sää yksin olit
pyykkilahressa
sitten tuuli repi
lakanat kiviin
ollaan vaan
latoja koskenrannassa
ei mitään
toivota pahaa
P.S. Nälkälänmäki sijaitsee Vammalan rautatieaseman pohjoispuolella, ja on nykyään tiiviisti rakennettu pientaloalue, jossa lähes 300 asukasta. Ennen asukkaat olivat työväestöä ja pienyrittäjiä, mm- suutareita, ompelijoita, autoilijoita ja puualan yrittäjiä.
(Lähde: www.sastamalankylat.fi >Nalkalanmaki
+++++++++++
Pari sanaa kirjailijasta ja tuotannosta:
Jari Järvelä (synt. 1966 Helsingissä) on entinen opettaja, joka vuonna 1996 ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. Kirjailija asuu Kotkassa meren ja joen välissä. Järvelä pitää punkmusiikista ja 1400-luvun renesanssitauluista. Harrastuksiin kuuluvat karate, viinit, omapäinen kulttuurimatkailu ja trekkaus.Yksi lapsuuden haaveista täyttyi vuonna 2016, kun mies lähti kolmeksi viikoksi Peruun ja vaeltamaan ylös Andeille.
(Lähde: Jari Järvelän kotisivut)
Kirjailija on saanut useita palkintoja ja Lentäjän poika oli vuoden 1999 Finlandia-palkintoehdokas. Järvelän esikoisdekkari, Tyttö ja pommi, puolestaan sai Suomen dekkariseuran myöntämän Vuoden esikoisdekkari -kunniakirjan 2015.
************
Ilmestyneitä teoksia:
Romaanit:
66 luuta 1998 - Lentäjän poika 1999 - Veden paino 2001 - Pieni taivas 2004 - Kansallismaisema 2006 - Romeo ja Julia 2007 - Mistä on mustat tytöt tehty 2009 - Zombie 2010 - Parempi maailma 2012 - Särkyvää 2014 - Kosken kahta puolta 2018 - Edit: Klik 2020 - Ole oman elämäsi sensei - Mustan vyön tie hyvään elämään (elämäntaitokirja) 2021
Jari, 7 vuotta, asuu Kouvolassa eikä osaa sanoa ärrää. Jarilla on isosisko, Kristiina, joka on kuitenkin niin paljon vanhempi ettei Jaria hyväksytä porukoihin.
Kristiina viihtyy serkkujen luona, ja koska poikaa taas harmittaa siskon lähtö, niin toivoo että tälle tulisi autossa huono olo ja että oksentaisi takapenkin täyteen.
Jarin molemmat isoisät ovat kuolleet, mutta pojalla on kaksi mummia, Sofia-mummi ja Voiton-mummi. Sofia-mummi on isän äiti ja Voiton-mummi, joka oikeasti on Aino-mummi on äidin äiti.
- Kutsun mummia Voiton-mummiksi, mun serkkuni on nimeltään Voitto. Se on ainoa lapsi, seuraavan nimi olis ollut Tappio. Voiton-mummi käskee mun sanoa itseään Jarin mummiksi, koska se on munkin mummi eikä vaan Voiton. En varmaan sano.
- En osaa sanoa ärrää enkä halua sanoa ääneen yhtään sanaa jossa on ärrä.
Kun multa kysytään mun nimeä, mä pyydän siskoa kertomaan. Sisko ei ole paikalla. Jos joku kysyy tänään mun nimeä, mun pitää sulautua seiniin ja kadota. Tai sitten sanon jonkin nimen jossa ei oo ärrää, sanon että mun nimi on Voitto.
Mummit asuvat samassa kaupungissa, mutta kosken eri puolilla. Voiton-mummi oli sisällissodassa punaisten puolella ja Sofia-mummi valkoisten. Mummit eivät tule toimeen keskenään, eivätkä suostu edes oleilemaan samassa huoneessa yhtäaikaa. Jari vieraileekin vuorotellen molempien mummiensa luona ja kuulee kummaltakin näiden sotamuistoja vuodelta 1918.
Voiton-mummi asuu Nälkälänmäellä, jonka nimi oli aiemmin Asemanmäki, mutta se muuttui kapinan jälkeen Nälkälänmäeksi. Kellään ei ollut ruokaa, eikä valkoiset antaneet.
- Mummi oli kapinan aikoihin vähän vanhempi kuin Jari nyt. (...) Mummi ei ollut silloin mummi vaan se oli pikkutyttö nimeltä Aino.
Eletään kesäpäivää vuonna 1977. Jari seuraa tarkasti ympäristöään, ja kuulee mummeiltaan joskus asioita, jotka eivät ole tarkoitettu pikkupojan korville.
- Muutun näkymättömäksi. Se on mun taito. Olen kuullut monta multa kiellettyä juttua ovenraoista, kamanoiden vierestä, oksanrei'istä, hormeista, verhon takaa. Nyt istun hiljaa nurkassa ja sulaudun huonekaluihin. Olen Näkymätön Poika.
Nälkälänmäen ja keskustan välillä kohisee koski. Jari on menossa sillan yli toisen mumminsa luokse.
Kuljen takaperin ja vilkutan. Voiton-mummi vispaa ison tuomipuun vieressä kättään niin kovaa, että taivas halkeaa siltä kohtaa kahtia.
- Mummi ei ole tullut mun kanssa kosken yli ikinä muuten kuin hautuumaalle. Siellä asuu sen mies Oskari, joka ajaa haudassa häkäpönttöä.
Sitten se lopettaa äkkiä. Me ollaan saavuttu sillan puoliväliin. Toisella puolen odottaa Sofia, mun toinen mummi. Mummit tuijottaa toisiaan yli kosken, kumpikaan ei nosta kättään.
Sofia-mummi asuu Sammonkadulla, omakotitalossa, jonka seinässä on messinkinen kyltti: mestaripiha. Se on ylin palkinto, jonka puutarhanhoidosta voi saada.
Sofia-mummi on tarkka, kaikesta.
- Saanko poimia kirsikoita? kysyn.
- Fem, Sofia vastaa.
Alapihalla kasvaa omenapuita ja marjapensaita enemmä kuin olen millään pihalla nähnyt...
Aina jos haluan maistaa niitä, mun pitää mennä kysymään Sofialta montako terttua saan ottaa.
Sofia-mummi kertoo Jarille omaa sota-ajan tarinaansa, valkoisten tarinaa.
- Sofia asui saaressa, nimeltä Kristallipalatsi. Sen isän nimi oli Charles ja äiti Fanny. Ne kävi sunnuntaisin mäellä kirkossa. Siellä järjestettiin kaksi eri jumalanpalvelusta, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Sofia kävi ruotsikielisessä.
On sattumaa, että lukupinosta on valikoitunut peräkkäisiksi luettaviksi tämä kirja ja Pasi Pekkolan Huomenna kevät palaa, joissa molemmissa kerrotaan vuoden 1918 tapahtumista lapsen näkökulmasta. Tarinat ovat onneksi erilaisia. Ja molemmat ovat tosi hyviä.
Järvelän omat mummit olivat sisällissodassa eri puolilla, joten monilla yksityiskohdilla on todellisuuspohja. Itse romaani on fiktiota.
7-vuotias Jari on kertoja ja niinpä tarinassa on paikoin humoristisiakin yksityiskohtia joissa pikkupoika tuumii kaikenlaisia asioita. Kirjan kieli on rikasta ja kaunista ja aiheen käsittely taidokasta. Pidin, pidin ja pidin.
Jari Järvelä kuuluu ehdottomasti siihen kastiin, joka hallitsee kirjallisuuden eri genret. TämäKIN kirja kuuluu ehdottomasti vuoden parhaimpiin lukemiini kaunokirjallisiin teoksiin.
sää yksin olit
pyykkilahressa
sitten tuuli repi
lakanat kiviin
ollaan vaan
latoja koskenrannassa
ei mitään
toivota pahaa
P.S. Nälkälänmäki sijaitsee Vammalan rautatieaseman pohjoispuolella, ja on nykyään tiiviisti rakennettu pientaloalue, jossa lähes 300 asukasta. Ennen asukkaat olivat työväestöä ja pienyrittäjiä, mm- suutareita, ompelijoita, autoilijoita ja puualan yrittäjiä.
(Lähde: www.sastamalankylat.fi >Nalkalanmaki
+++++++++++
Pari sanaa kirjailijasta ja tuotannosta:
Jari Järvelä (synt. 1966 Helsingissä) on entinen opettaja, joka vuonna 1996 ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. Kirjailija asuu Kotkassa meren ja joen välissä. Järvelä pitää punkmusiikista ja 1400-luvun renesanssitauluista. Harrastuksiin kuuluvat karate, viinit, omapäinen kulttuurimatkailu ja trekkaus.Yksi lapsuuden haaveista täyttyi vuonna 2016, kun mies lähti kolmeksi viikoksi Peruun ja vaeltamaan ylös Andeille.
(Lähde: Jari Järvelän kotisivut)
Kirjailija on saanut useita palkintoja ja Lentäjän poika oli vuoden 1999 Finlandia-palkintoehdokas. Järvelän esikoisdekkari, Tyttö ja pommi, puolestaan sai Suomen dekkariseuran myöntämän Vuoden esikoisdekkari -kunniakirjan 2015.
************
Ilmestyneitä teoksia:
Romaanit:
66 luuta 1998 - Lentäjän poika 1999 - Veden paino 2001 - Pieni taivas 2004 - Kansallismaisema 2006 - Romeo ja Julia 2007 - Mistä on mustat tytöt tehty 2009 - Zombie 2010 - Parempi maailma 2012 - Särkyvää 2014 - Kosken kahta puolta 2018 - Edit: Klik 2020 - Ole oman elämäsi sensei - Mustan vyön tie hyvään elämään (elämäntaitokirja) 2021
Klik on ehdolla Runeberg-kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Voittaja julistetaan 5.2.2021
Jännitysromaanit:
Tyttö ja pommi 2014 - Tyttö ja rotta 2015 - Tyttö ja seinä 2016 - Se ken tulee viimeiseksi 2017
Lisäksi Järvelällä on lukuisa määrä muutakin: novellikokoelmia, näytelmiä, kuunnelmia ja kaksi oopperalibrettoa. Jos nämä kiinnostavat, niin netistä löytyy.
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Jännitysromaanit:
Tyttö ja pommi 2014 - Tyttö ja rotta 2015 - Tyttö ja seinä 2016 - Se ken tulee viimeiseksi 2017
Lisäksi Järvelällä on lukuisa määrä muutakin: novellikokoelmia, näytelmiä, kuunnelmia ja kaksi oopperalibrettoa. Jos nämä kiinnostavat, niin netistä löytyy.
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
kirjarouvanelamaa.blogspot.com
Etusivulla linkit facebookiin, instaan ja twitteriin.
Kommentit
Lähetä kommentti