Anders de la Motte: Ruostemetsä, 3. osa - #dekkariviikko 2026 3. päivä

 

He olivat kaivaneet esiin jotakin metsään kuuluvaa, se oli selvää. Mutta ei mitään S:n synkkää salaisuutta. Tämä oli jotain muuta, jotakin ikivanhaa, jonka rauhaa heidän ei olisi pitänyt rikkoa.
(Ote 1. luvusta 1973.)

#dekkariviikko kirjablogeissa 3. päivä:

Anders de la Motte: Ruostemetsä, 413 s. - 3. Kadonneet sielut - suom. ilm. 2026 - Rostskogen 2024 - suomennos: Aki Räsänen - kansi: Marcin Sɫociński - Into Kustannus

Sisältökuvaus kustaantajan sivuuilta:
"Etelä-Ruotsin tiheässä metsässä, vanhan turveladon uumenissa tehdään karmiva löytö. Kymmenen vuotta vanha murha on jäänyt ratkaisematta, mutta nyt uusi, hätkähdyttävä todiste ilmestyy yllättäen rikospaikalle: irtileikattu sormi.

Leo Askerin ja Kadonneiden sielujen osaston tulevaisuus näyttää vihdoin valoisammalta. Menneisyys ei kuitenkaan suostu jättämään Leoa rauhaan, ja kun kollega pyytää apua vanhan murhamysteerin selvittämisessä, Leo ei voi aavistaakaan, millaisen vyyhdin on avaamassa. Tutkimukset johtavat Ruostemetsän syvyyksiin, missä nykyaika kietoutuu ikivanhaan mytologiaan ja kadonneet sielut vaativat tulla kuulluiksi.

Jälleen kerran Asker kääntyy Martin Hillin puoleen ratkaistakseen arvoituksen, jolla on mytologiselta vaikuttavia yhteyksiä rautakaudelle. Mitä salaisuuksia Ruostemetsä kätkee sisäänsä?"
------

Pidin Keräilijästä, mutta Lasiprinssi ei ollut yhtä hyvä kuin edeltäjänsä. Jännityksellä tartuin Ruostemetsään. 

Pääosissa tälläkin kertaa Leo Asker ja Martin Hill.

On mielenkiintoista seurata, miten Leo Asker ryhtyy kampittamaan pomoaan, joka toivoo Leolta vain epäonnistumisia. Sen takia vanha Harmaatyttö -keissi annetaan Leolle. Joutuuko pomo pettymään?

1970-luvulla eräs henkilö oli kaivanut turvesuosta esiin varhaiselta viikinkiajalta peräisin olevan nuoren naisen suoruumiin, joka päätyi näytille paikkakunnan museoon. Vaatetuksensa vuoksi suoruumis sai nimekseen Harmaatyttö. Myöhemmin löytyi uusi ruumis, jossa oli samanlaisia tuntomerkkejä  kuin vanhassa suoruumiissa. 

Harmaatyttö on saanut omat lyhyet lukunsa:

- Ruostemetsä on täynnä ihmeellisiä olentoja. Hän tuntee melkein kaikki. Tietää, miltä ne kuulostavat, miten ne liikkuvat, mitä ja milloin syövät. Toiset ovat metsästäjiä, toiset saaliita.

Ruostmetsä on miljöönä pelottava. Sinne ei kukaan uskalla eikä saakaan mennä, sillä sanotaan, että jos joku menee metsään, ei tule sieltä takaisin.

Dekkarisssa on makuuni turhan pitkitetyt tarinat. Loppuratkaisut ovat kuitenkin jänniä ja koukuttavia ja ihan lopussa yllätys.

Henkilöhahmoista pidän. Rikoskomisario Leonore "Leo" Askerilla on poikkeuksellinen

menneisyys isänsä hoteissa. Per "Preppaaja" Asker oli aikoinaan tutkimusjohtajana suurehkossa sotatarvikeyrityksessä, mutta riitautui työnantajansa kanssa. Tuloksena oli vararikko ja äärimmäinen vainoharhaisuus. Peristä tuli preppaaja eli survivalisti ja isä opetti tyttärelleen paljon erilaisia selviytymistaitoja, joista on ollut hyötyä poliisin tehtävisissä.

Leo on työskennellyt toisinaan yhdessä nyt sairaslomalla olevan arkkitehtuurin professorin, urbexin asiantuntijan Martin Hillin kanssa.

- Urbex = tunkeutumista hylättättyihin rakennuksiin, jotka mahdollisesti ovat "pääsy kielletty"-kyltin takana. 

Leolla ja Martinilla on ollut taukoa tapaamisissa, mutta nyt uusi tapaus tuo heidät taas yhteen. Tällä kertaa tutkimuspaikkana on pelottava metsä, jossa on aikoinaan tehty ratkaisematon murha. 

Kirja etenee menneisyyden kautta sekä Harmaatytön, Leo Askerin ja Martin Hillin kertomana. Mytologiaa sisältävän kirjan voi lukea itsenäisenä tarinana, tai jos haluaa tietää lisää Martinista, Leonoresta ja tämän erikoisesta Per-Preppaaja- isästä, niin kannattaa lukea myös edelliset osat. 

Joskus joku lillukanvarsi alkaa häiritä, nyt kirjoitusvirhe tekstissä: Askerin työpaikan ensimmäinen sana kirjoitetaan koko ajan pienellä alkukirjaimella. Pitäisi olla Kadonneiden sielujen osasto, kuten takakannessa sekä alkuperäisessä tekstissä Avdelning...

E- ja äänikirjat ilmestyvät vasta 21.1.2027.
Nobel lausutaan lähes aina Suomessa väärin. Nyt olisi tulevalla lukijalla aikaa opetella lausumaan "Nobel" oikein, ei Nooobel vaan:

+++++++
Kirjailija, kv. turvallisuuskonsultti ja ent. poliisi
Anders de la Motte, synt. 1970 Billesholm, Ruotsi.
Kadonneet sielut -sarjaa on myyty yli 20 maahan. Aloitusosa, Keräilijä, oli yksi vuoden 2025 luetuimpia kirjoja täällä Suomessa.

*******
Ilmestyneet suomennokset:
Trilogia:
Peli 2013 - Lume 2014 - Kupla 2015 

Kadonneet sielut -sarja:
Keräilijä 2024 - Lasiprinssi 2025 - Ruostemetsä 2026

Keräilijä, 1. osa

(Bonuksena: Karin Fossum: Kuiskaaja)

Lasiprinssi, 2. osa

Kesäparatiisin murhat -sarja yhdessä Måns Nilssonin kanssa (cozy crimeä):
Kuolema asuntonäytössä 2022 - Antiikkikauppiaan murhat 2023 

Kuolema Caprilla 2025 (kirj. yhdessä Anette de la Motten kanssa).

Lomaparatiisin murhat  (yhdessä Anette de la Motten kanssa):

Kuolema Caprilla 2025 - Vehkeilyä Amalfin rannikolla 2026

.....

Tämänvuotista Dekkariviikko kirjablogeissa -tempausta vietetään 8.6.2026 - 14.6.2026. Tuona aikana ainakin 14 kirjablogia (ja ehkä kirjagrammaajiakin) osallistuu julkaisemalla dekkareita omissa blogeissaan ja /tai somessa - kuka enemmän, kuka vähemmän. 

Minun olisi tarkoitus julkaista joka päivä kirja (tai kaksi). Tuulevin lukublogi 'sta voi käydä katsomassa osallistuvat blogit. 

Jännittävää viikkoa!

Dekkariviikon linkkini kerään aina alimmaksi:

ma 8.6.2026 Kaarina Griffiths: Nummen peto, 4. osa

ti 9.6.2026 Tuomas Niskakangas, 1. osa

ke 10.6.2026 Anders de la Motte: Ruostemetsä, 3. osa

to 11.6.2026 ...