Kaksi huikeata teosta.Munankuoren sirpaleet leijuivat alas ja niistä muodostui maa. Hänen toinen materiaalinsa olivat kyyneleet. Hän itki ikäväänsä ja yksinäisyyttään ja hänen kyyneleensä täyttivät maapallon meret ja järvet ja kaikki sen joet. Hänen kolmas materiaalinsa oli luu. Hän käytti selkärankaansa saarten tekemiseen. Vuorijonoja syntyi sinne missä hänen nikamansa sattui kohoamaan kyynellammikosta...
(Ote 1. luvun alusta, jossa *) Ta'aroa kertoo maailman synnynstä.)
Richars Powers: Alkumeri, 431 s. - suom. ilm. 2025 - Playground -2024 - suomentaja: Antero Tiittula - Storytelin äänikirja - kesto: 16 t 11 min. - lukija: Jukka Pitkänen - Gummerus Sisältökuvas kustantajn sivuilta:
"
Ikipuut-kirjailijan häikäisevä uutuus kysyy, voiko valtameret pelastaa ihmisen ahneudelta?
Pulitzer-palkitun Richard Powersin Alkumeri valittiin Yhdysvalloissa vuoden 2024 parhaiden kirjojen joukkoon, ja se oli moninkertainen palkintoehdokas sekä myyntimenestys.
Aviopari Rafi ja Ina kasvattavat adoptiolapsiaan pienessä saariyhteisössä. 92-vuotias pioneerisukeltaja Evelyne kokoaa kirjaa, joka "pysäyttää ihmiskunnan edistyksen”. Kuuluisan teknologianero Toddin uraauurtavat tekoälykokeilut hätkähdyttävät kansainvälisesti. Nelikon kohtalot kietoutuvat yhteen Makatean pienellä korallisaarella Ranskan Polynesiassa.
Saaren fosfaattiesiintymät auttoivat aikoinaan ruokkimaan maailmaa, mutta historian arvet näkyvät edelleen. Riittääkö mikään suojelemaan valtameriä ihmisen ahneudelta?
Syvästi vaikuttava romaani kertoo merien mahdista ja kauneudesta, ihmisen jättämistä peruuttamattomista jäljistä sekä teknologian vääjäämättömältä vaikuttavasta voittokulusta."
------
Teosta on vaikea sijoittaa suoraan mihinkään katergoriaan, sillä siinä on erilaisia elementtejä, kuten ekofiktiota, tiedettä ja teknologiaa yhdistettynä proosaan.
Alku etenee hieman nihkeästi, ennen kuin tarinan rakenne selviää. Lisäksi luulin nimen perusteella, että teos olisi ns. merikirja, jossa meri olisi pääasiallisena elementtinä. Teoksessa on paljon muutakin, mutta meri pääsee kyllä tarinassa suureen rooliin.
Kirja kertoo myös muutamista henkilöistä lapsesta aikuisuuteen. Ehkä alkuperäinen nimi Playground olisi ollut parempi, etenkin kun se esiintyy myös tarinassa.
Tummaihoisen ja vaaleaihoisen pojan ja myöhemmin aikuisten miesten välinen ystävyys on yksi kantavista teemoista. Tumma Rafi harrastaa runoutta ja haluaa ansaita ammattinsa runoilla. Toddia puolestaan kiinnostaa koodailu, pelit ja myöhemmin tekoäly. Evelyne päättää ja haluaa tehdä uraa meribiologian parissa ja kohtaa aluksi vastustusta sukupuolensa vuoksi.
On Evelynen isän ansioita, että tytär rakastui mereen. Isä nimittäin pakotti pikku-Evelynen sukeltamaan heittämällä tämän altaaseen, jossa tyttö tajusi kuinka huikea elementti vesi oikeastaan on.
Mitä pidemmälle kuuntelin tätä kirjaa, sitä enemmän kuuntelu alkoi harmittaa koska eteen tuli monia kohtia, joita olisin halunnut kerrata. Olisi ollut kiva kirjoittaa kirjasta enemmän, mutta kun e- tai paperikirjaa ei ollut tähän hätään saatavilla, niin tulee vain miniarvio. Kirjasta ei ole e-kirjaversiota (ainakaan vielä.)
En ole lukenut Powersin edellistä menestysteosta: Ikipuut, mutta Alkumeren perusteella tekee kyllä mieli tutustua siihenkin.
Joka tapauksessa Alkumeri on hieno teos, jota voin vilpittömästi suositella.
Hieno kansi ja hyvä suomennos!
Lukija: Hienoa, että teos on saanut arvoisensa loistavan lukijan Jukka Pitkäsen. Kiitos siitä!
P.S. Ta'aroa on Ranskan Polynesian Seurasaarten mytologiassa esiintyvä ylin luolajumala, joka loi maailman omasta ruumiistaan.
+++++
Kirjailija, ent. tietokoneohjelmoija ja luovan kirjoittamisen opettaja
Richard Powers, synt. 1957 Illinoisissa. Asuu Great Smoky Mountains -vuoristossa Yhdysvaltojen kaakkoisosassa.
Alkumeri valittiin Yhdysvalloissa vuoden 2024 parhaiden kirjojen joukkoon ja se oli monikertainen palkintoehdokas ja myyntimenestys.
Ikipuut -kirjasta Powers sai v. 2019 Pulitzer -palkinnon.
*****
Ilmestyneet suomennokset:
Laulut joita lauloimme 2008 - Muistin kaiku 2009 - Suopeus 2011 - Ikipuut 2021 - Hämmästys 2022 - Alkumeri 2025
.....
Hän halusi tappaa miehen itse ja nähdä tämän kuolevan. Enää ei ollut olennasta, saiko tilaisuuden tappaa vai oliko pakko tappaa. Hän tahtoi tappaa.(Sanoo Simo Häihä rintamalla.)
Olivier Norek: Talven soturit, romaani Simo Häyhästä, 415 2. - sotaromaani - suom. ilm. 2025 - Les guerriers de l'hiver 2024 - suomennos: Susanna Tuomi-Giddings - Storytelin äänikirja - kesto: 11t 34 min. - lukija: Jukka Pitkänen - Otava
Sisältökuvaus kustantajan sivuilta:
"Koko maailman valloittanut ranskalainen menestysromaani Suomen talvisodasta ja sen suuresta sankarista, Simo Häyhästä.Keskellä hyistä ja viiltävää talven kylmyyttä syttyy sota. Taistelujen ja kuoleman keskellä syntyy myös legenda, tarina ”valkoisesta kuolemasta”, nuoresta miehestä jonka ylivertaiset ampumataidot pelastavat kansakuntamme varmalta tuholta.
Historiallisesti tarkka ja kerronnaltaan järisyttävän hieno romaani kertoo Simo Häyhän matkan nuoresta, huolettomasta pojasta maailman tunnetuimmaksi tarkka-ampujaksi.
Talven soturit on jylhä, koskettava, unohtumaton ja pelottavan ajankohtainen tarina pienestä kansasta suuren vihollisen edessä."
.....
Itselleni yllättävä kirjavalinta, sillä en lue/kuuntele sotakirjoja. Olin kuullut muutamia kehuja kirjasta, joten päätin (genrestä huolimatta) tarkastaa itse pitävätkö lausumat minusta paikkansa. Sotakirja on sotakirja, joten väkivallalta ei voi välttyä. Sen vastapainoksi kirjailija kertoo hieman myös eri henkilöiden yksityiselämästä.
Simo Häyhä on tietysti tuttu nimi ja olikin mielenkiintoista tutustua mieheen tarkemmin. Se vain on erikoista, että seikkaperäisemmän tutustumisen mahdollisti ranskalainen kirjailija. Miten ihmeessä ranskalainen kirjailija oli saanut päähänsä kirjoittaa Suomen talvisodasta ja tarkka-ampuja Simo Häyhästä (joka on kyllä kiinnostava henkilö)?
10 vuotta sitten Norek kuuli Simo Häyhästä ja päätti joskus kirjoittaa hänestä. Netistä löysin tietoa siitä miten kirjan kirjoittaminen lopulta sai alkunsa:
"Alkusysäys oli se, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022. Tämän takia Norek alkoi tutkia Venäjän aiemmin aloittamia hyökkäysotia ja löysi talvisodan, josta kiinnostui koska talvisodasta ei ole ranskaksi juurikaan tietoa saatavilla. Hän halusi tietää millaiset olivat olosuhteet ja miten suomalaiset taistelivat suurta Neuvostoliittoa vastaan 40 asteen pakkasessa."
Norek halusi tulla Suomeen kokemaan itse maan talvisen kylmyyden. Ajanjakso, jolloin kirjailija oli Suomessa (30.11/2022–6.3/2023), vastaa kuukausiltaan talvisodan kestoa - sota käytiin 1939 – 1940.
Tapahtumat ja henkilöt ovat todellisia. Osa dialogista on löytynyt monista eri lähteistä.
En ole lukenut suomalaisten kirjoittamia sotakirjoja, joten en osaa verrata. Eikä kyllä tarvitsekaan. Norekilla on kiinnostava tapa kirjoittaa.
Simo Häyhä, jonka Puna-armeijan sotilaat nimesivät Valkoiseksi kuolemaksi, syntyi 1905 ja kuoli 2002. Häntä pidetään yhtenä kaikkien aikojen tehokkaimmista tarkka-ampujista. Miehen sanotaan ampuneen kolmen kuukauden aikana 542 puna-armeijan sotilasta (Häyhän omissa muistiinpanoissa n. 500)
Höyhä haavoittui hieman ennen sodan loppumista.
Hieno suomennos, jossa osa dialogista on käännetty murteelle.
Informatiivinen romaani. Sota on raakaa, mutta väkivaltaa on kuvailtu maltillisesti. Kiitos ranskaiselle kirjailijalle, joka tällä tarinalla osaltaan jakaa tietoa siitä miten pieni Suomi pärjäsi taidoillaan ja neuvokkuudellaan suurta Neuvostoliittoa vastaan.
Lukija hyvä.
+++++
Kirjailija, ent. poliisi
Olivier Norek, synt. 1975 Toulouse, Ranska.
*****
Ilmestyneet suomennokset:
Talven soturit 2025
Kirjailijalta on ilmestynyt kymmenkunta suomentamatonta teosta.
-----
Äänikirjapalvelun maksan itse.
Kommentit
Lähetä kommentti