Puti. Kissan nimi oli Puti. Kun huudettiin sitä parvekkeen kaiteen yli, sen nimi muuttui Tipuksi. PuutiPuutiPutiPutiTipuTipuTipuTipuTipu Tipuu. Se sai pentuja, jotka me hukutettiin kaikki paitsi yhtä.
Susanna Alakoski: Sikalat, 283 s. - suom. ilm. 2022 - Svinlägorna 2006 - suomennos: Katriiina Huttunen - kansi: Malin Lillewarg - Storytelin äänikirja - kesto: 6t 45 min. - lukija: Anniina Piiparinen - WSOY
Alakoski on kirjoittanut pari lastenkirjaa, nimet ilmestyneissä suomennoksissa alhaalla.
Sisältökuvaus Kirjasammon sivuilta:
"Sikalat kuvaa suomalaisen siirtolaisperheen elämää Ruotsin Ystadissa 1960- ja 70-lukujen taitteessa. Mustan huumorin sävyttämän, rankan mutta toiveikkaan tarinan päähenkilö ja kertoja on kahdeksanvuotias Leena, jonka perheelle muutto uuteen asuntoon uudessa kotimaassa on iso asia. Asuinalue on virallisesti nimeltään Fridhem (”Rauhala”), mutta pian lähinnä työläisperheiden ja siirtolaisten asuttamia vuokrataloja aletaan kutsua Sikaloiksi – sosiaalitoimistossa.
Moilasen perheen suuressa, uutuuttaan kiiltelevässä ja nykyaikaisessa asunnossa on kaikki ihmeelliseltä tuntuvat mukavuudet. Kylpyamme ja peilikaappi. Pesuallas ja kuivatuskaappi. Hanasta tulee kuumaa vettä. On sisävessa. Vähitellen onni murentuu, ja perhe voi yhä huonommin. Työttömyys, alkoholi ja henkinen tai fyysinen väkivalta alkavat hallita paitsi Leenan myös hänen kahden parhaan kaverinsa Åsen ja Riittan perheiden elämää. Henkilöihinsä myötätuntoisesti ja lämpimästi suhtautuva, ahdistaviakin aineksia sisältävä romaani on kuitenkin vapauttava kasvu- ja selviytymistarina."
Onpa hyvä kirja kaikessa raadollisuudessaan ja koskettavuudessaan. Aina on surullista kun lapset, etenkin tässä kirjassa Leena, joutuvat huolehtimaan perheestä vanhempien juodessa ja tapellessa. Toisinaan tulee hyviäkin hetkiä, mutta Leena tuntee merkit milloin juominen taas alkaa. Surullista on myös, että kun koulu tekee huoli-ilmoituksen Leenasta, niin sossu suhtuu vähettelevästi. Leena hakee ja soittaa itsekin apua, niin poliisilta kuin ambulanssimiehiltäkin. Yhteiskunta kohauttelee hartioitaan.
Lapsi kertojana tekee tarinasta vielä koskettavamman ja vahvemman.
Tarinassa on runsaasti kiroilua, kuten voi olettaa humalaisten ja tappelevien suusta tulevan. Jostain syystä minua ei kiroilu tässä kirjassa häirinnyt.
Katriina Huttunen on taas tehnyt hyvän suomennoksen.
Suosittelen.
Lukija ok.
++++++
Kirjailija, tutkija
Susanna Alakoski, synt. 1962 Vaasassa ja asuu Tukholmassa. Suomenruotsalaisuudestaaan huolimatta kirjailija kirjoittaa kirjansa ruotsiksi.
Kirja on saanut arvostetun August-palkinnon ja romaanista on tehty elokuva nimeltään Sovinto.
*****
Ilmestyneitä suomennoksia:
Hyvää vankilaa toivoo Jenna 2010 - Sikalat 2022 (Ensimmäinen versio kirjasta ilmestyi 2007)
Pumpulienkeli- sarja:
Pumpulienkeli 2022 - Lontoon tyttö 2022 - Tyttärentytär 2024
Alakoski on kirjoittanut myös muutamia lastenkirjoja. Allaolevat löysin suomennettuina.
Päivän Harri 2011 - Kultakala 2012 -
.........
Äänikirjasovelluksen maksan itse.
Kommentit
Lähetä kommentti