Betty hymyili taas itsekseen. Tammi ikkunan ulkopuolella. Hän oli nähnyt tammia vain koulun lukukirjassa. Ohikiitävän hetken vatsassa tuntui huolen vihlaisu. Miten ihmeessä hän selviäisi kokonaisen huushollin hoitamisesta Tukholmassa, hänhän oli vasta seitsemäntoistavuotias.
Katarina Widholm: Viaton sydän lyö, 459 s. - osa 1 /4 - ilm. 2024 - kansi: Miroslav Sokcic - Räkna hjärtslag - suomennos: Anna Heroja - Storytelin äänikirja - kesto: 14 t 38 min. - lukija: Sanna Majuri - Gummerus
Äänikirjan sisältö kustantajan sivuilta:
"On vuosi 1937, ja 17-vuotias Betty lähtee pikkukaupungista kotiapulaiseksi Tukholmaan. Junamatkalla kirjoja rakastava Betty tapaa hienostuneen nuoren miehen Martinin, joka opettaa kirjallisuutta, ja heidän välilleen syntyy side. Tukholmassa tohtoriperhe Molanderien hienostokodissa riittää työtä, mutta iltaisin Betty käy Martinin kanssa kirjeenvaihtoa. Sitten Martin katoaa ja Bettyn maailma mullistuu."
Ai että pidin, vaikka ensin ajattelin, että onkohan turhan siirappinen. Ei ollut, ainakaan minulle. Tarina sijoittuu hyvin aikaansa, 1930-luvulle ja Widholm on tehnyt taustatyönsä. Lisäksi koko ajan tapahtuu, joten mielenkiinto pysyy yllä.
Tarina loppuu sellaiseen kohtaan, että seuraavakin osa on pakko lukea. Toivottavasti ilmestyy pian, sillä netissä taisi olla alkuperäiskielellä jo kaksi seuraavaa osaa. Niitä odotellessa.
Lukija: Pidin.
+++++
Kirjailija
Katarina Widholm, asuu Hudiksvalissa. Viaton sydän on kirjailijan ensimmäinen aikuistenromaani, ja sen oikeudet on myyty useille kielialueille.
******
Ilmestyneet suomennokset:
Betty -sarja:
Viaton sydän lyö 2024
------
Ānneli Jordahl: Karhunkaatajan tyttäret, 398 s. - suom. ilm. 2023 - Björnjägarens döttrar 2022 - suomennos: Jaana Nikula - kansi: Jussi Karjalainen - Storytelin äänikirja - kesto: 11t 50 min. - lukija: Krista Kosonen - Johnny Kniga
Äänikirjan esittely kustantajan sivuilta:
"Nykyaikaan sijoittuva kertomus seitsemästä villinä kasvaneesta sisaresta Suomessa.
Karhunkaatajan tyttäret on suuri tarina vihasta ja surusta, rakkaudesta ja ilosta, yksinäisyydestä ja yhteisöllisyydestä sekä sisarusten välisestä kilpailusta, keskinäisestä huolenpidosta ja hallitsevan isän opeista.
-Pahamaineisen karhunkaatajan seitsemästä tyttärestä juorutaan edelleen. Elivätkö he todella omillaan erämaassa? Sanotaan, että he viettivät koko elämänsä metsästäen ja painien, paitsi silloin, kun olivat umpihumalassa. Joskus heitä nähtiin torilla myymässä karhunnahkoja.
- Miksi he eivät koskaan käyneet koulua? Miksi he halusivat asua eristyksissä kaukana lähimmästä kaupungista? Miksi heidän käytöksensä oli niin karkeaa?
- Ruotsalainen Anneli Jordahl on siirtänyt Aleksis Kiven klassikosta inspiroituneen kertomuksensa nykypäivään ja nimettömiin paikkoihin Suomessa. Seitsemän villin sisaren tarina oli August-palkintoehdokkaana vuonna 2022."
Jostain syystä minulla on mennyt tämä kirja kokonaan tutkan ohi, kunnes ystäväni suositteli.
Kesti turhan kauan, että pääsin tarinaan kiinni. Mietin etteivätkö metsän tytöt muuta tee kuin juovat itsensä humalaan. Ja miksi isä halusi eristää tyttärensä metsän uumeniin, johon ei lukemisen, kirjoittamisen eivätkä muutkaan taidot kiirineet.
Idea on hauska. Kas kun kukaan muu ei ole aiemmin tätä keksinyt - joku suomalainen vaikka. Seitsemän veljestä -kirjan tunnelmaa tavoittellaan, joskin tyttäristä on tehnyt paljon roisimpia ja väkivaltasempia. Eläessään aina äkäinen Louhi-äiti saattoi suuttuessaan mätkiä tyttäriään halolla naamaan. Ei siis ihme, että isä on suositumpi.
Ideastaan huolimatta tämä ei ollut minun kirjani. Minusta tarina oli liian pitkä ja tuntui, että kuunnellessa jäi vain mieleen reuhaaminen ja roisi puhe.
Olisiko dialogissa voinut käyttää jotain muuta sanaa kuin "sanoi".
Lukija hyvä
+++++++
Kirjailija
Ānneli Jordahl, synt. 1960 Ruotsissa. Kirjailija on kiinnostunut Suomesta, kielestämme ja kirjallisuudestamme.
*******
Ilmestyneet suomennokset:
Karhunkaatajan tyttäret 2023
Lisäksi aiemmin ilmestyneitä, suomentamattomia, romaaneja on neljä.
--------
Äänikirjapalvelun maksan itse.
Kommentit
Lähetä kommentti