Mustapukuinen kiristi otetta takin kauluksesta, käänsi pään parempaan asentoon ja tähtäsi hetken seuraavaa iskua.
(Ote 1. luvusta.)
(Ote 1. luvusta.)
Ensimmäinen luku alkaa sen verran rankasti, että se täräyttää myös lukijaansa. Siinä mustapukuinen henkilö hyökkää rajusti lenkkeilijän kimppuun eikä päällekarkaus jää ainoaksi.
Kukaan ei tiedä kuka tämä mustapukuinen hyökkäjä on ja mitkä mahtavat olla tekojen motiivit. Hyökkäykset jatkuvat...
Tapauksia alkaa tutkia komisario Héðinn Vernharðsson, joka on eräs Islannin parhaimmista ja kokeneimmista poliiseista. Myöhemmin, jostain syystä tutkinta otetaan Héðinniltä pois ja annetaan onnettomalle "Hobotille" eli Magnúkselle, jolla on peukalo keskellä kämmentä. Lempinimi juontaa miehen lyhyestä varresta. Magnús on ainoastaan vastannut talousrikoksista eikä miehellä ole mitään kokemusta väkivaltarikoksista eikä rikospaikkatutkinnasta.
Poliisijohdolla oli olevinaan syynsä miksi Héðinn siirrettiin syrjään.
Emil Ƥorsteinsson ja Magnea Ísaksdóttir Kroníkan verkkolehdestä haluavat kirjoittaa tapauksesta, mutta heillä on työssään vaikeuksia. Yksi lehden kolmesta päätoimittajasta ja omistajasta alkaa haitata tutkinnasta kirjoittamista. Pálmi Ragnassonilla ei ollut kokemusta lehtityöstä, mutta rahaa ja valtaa hänellä on. Päätoimittajan titteli oli ollut kauan nimellinen, mutta viime vuosina mies oli alkanut sekaantua asioihin,
- Pahuksen kuolaava marakatti, Emil ajatteli eikä suinkaan ensimmäistä kertaa.
Emil ja Magnea haluasivat esteistä huolimattta kirjoittaa pahoinpitelyistä, mutta mitä tuumaa Pálmi:
- Mitä sekoilua nuo päällekarkaukset ovat olevinaan? (...) Ei siinä ole mitään uutisoitavaa. (...) Ne ovat ihan tavallisia tappeluita. Me emme maksa sinulle siitä, että jahtaat mielikuvitusaaveita - ja haamuja. Millainen typerys kävisi muka ihmisten kimppuun siellä sun täällä?
Mikään ei auttanut. Ei vaikka poliisi oli sitä mieltä, että tapauksest liittyivät yhteen.
Pahoinpitelyt alkavat raaistua ja nyt odotetaan vain mihin kaikki johtaa. Tekijä/tekijät pitää saada kiinni mahdollisimman pian.
Tarina jakautuu kahteen osaan, joissa toisessa eletään nykyisyyttä ja toisessa menneisyyttä alkaen vuodesta 1993. Mjóifjöðurin poikakoti oli alunperin nimeltään Kirkon kristillinen kasvatuskoti.
- Koti oli perustettu 1940-luvulla turvapaikaksi sairauksista, etenkin tuberkuloosista toipuville pojille. (...) Sittemmin kodin tehtävä ja nimi vaihtuivat ja sinne lähetettiin niin kutsuttuja ongelmanuoria.
Kirkko hoiti kotia ja vuosien mittaan nuorien määrä väheni ja heitä hoitivat vain pappi ja keittäjä.
-------
Huh, olipas tarina. Dekkarissa on paljon väkivaltaa sekä sen kuvailuja, joten en suosittele teosta herkemmille lukijoille. Tapahtumat on kirjoitettu niin hyvin, että paatuneempaakin lukijaa alkaa hirvittää. Olisin tiivistänyt tarinaa, sillä monet tapahtumat alkavat tuntua toistolta. Ja tietysti olisin vähentänyt väkivallan määrää, sillä kyllä asiat olisivat tulleet selväksi vähemmälläkin.
Jollei ajatella väkivaltaa, niin tarina on jännittävä ja jopa yllättävä, mikä on aina positiivista.
Kirjan perussajatuksina lienevät rakkaus ja sen myötä kosto.
Ainakin Islannissa kirjaa arvostetaan, sillä Isoveli palkittiin Islannissa 2022 parhaana dekkarina ja oli myös ehdolla v. 2023 Lasiavain-palkinnon saajaksi.
Olisi kiva, jos toinenkin osa suomennettaisiin, mutta toivottavasti siinä on vähemmän väkivaltaa. Ehkä siinä osassa saisimme myös paremmin tutustua komisarioon. En panisi hanttiin jos Emil Ƥorsteinsson ja Magnea Ísaksdóttirkin olisivat mukana, sillä he vaikuttavat olevan mukavia hahmoja. Sen sijaan Pálmi Ragnassonia ei tulisi ikävä eikä erästä henkilöä poliisin johdossa.
Olisi kiva, jos toinenkin osa suomennettaisiin, mutta toivottavasti siinä on vähemmän väkivaltaa. Ehkä siinä osassa saisimme myös paremmin tutustua komisarioon. En panisi hanttiin jos Emil Ƥorsteinsson ja Magnea Ísaksdóttirkin olisivat mukana, sillä he vaikuttavat olevan mukavia hahmoja. Sen sijaan Pálmi Ragnassonia ei tulisi ikävä eikä erästä henkilöä poliisin johdossa.
Puut kellastuivat ja punertuvat, aurinko kultasi pudonneet lehdet, ja kolea tuuli temmelsi niissä. Kansalaiset tunsivat ylevyyttä ja hartautta tuon näyn edessä. Ilma oli kirkaampaa ja yliaistillisen energian kyllästämää. Se hiipi ihmisten sieluihin.
++++++
Kirjailija, juristi, ent. journalisti
Skúli Sigurdsson, synt. 1985 ja asuu Islannissa.
Kirjailijalta on ilmestynyt v. 2023 toinen kirja The Man from São Paolo, jonka pääosassa on komisario Héðinn Vernharðsson.
****** Ilmestyneet suomennokset: Isoveli 2024
****** Ilmestyneet suomennokset: Isoveli 2024
Kommentit
Lähetä kommentti