"Syväsukellus meren kiehtoviin, ikiaikaisiin arvoituksiin.
- Meri on ihmisenkin alkukoti, joka ei lakkaa vetämästä meitä puoleensa. Viihdyttävät tarinat valottavat merten saloja historian henkilöiden, tieteen löydösten ja filosofisten pohdintojen kautta.
- Kuinka ihminen oppi navigoimaan merellä? Purjehtiko Magalhães todella ensimmäisenä maailman ympäri? Minkälainen vaikutus kaskelotilla oli valistuksen aikaan? Kuinka skotlantilainen leipuri Robert Dick muutti käsitystämme elämän synnystä? Mistä voimme oikeasti tietää, kuinka syvä meri on?
- Meren kutsu jatkaa Patrik Svenssonin esikoisteoksen Ankeriaan testamentin jalanjäljissä: se kertoo ihmisistä, jotka ovat tutkineet ja kartoittaneet merta, yrittäneet ymmärtää syvyyksiä ja alistaa ne valtaansa. Mikä on se muinainen voima, joka on saanut meidät kautta aikojen etsiytymään avomerelle? Kaiken ytimessä on ihmisen kyltymätön uteliaisuus."
--------
Olin aluksi hieman hämmennyksissääni, siitä missä on kirjan meri. Olin hätäinen, kyllä se sieltä tulee. Ensin on vain hieman historiaa 1400-luvun loppupuoleta, ja on löytöretkeilijöitä, kuten vuonna 1480 syntynyt portugalilainen Fernão de Magalhães ja hänen henkilökohtainen orjansa Enrique de Malacca sekä tietyisti Kolumbus.
Pian päästääkin kaskelotteihin, joita sanotaan valaiden valaiksi. Se on tarunomaisin ja mielikuvituksellisin kaikista suurista merinisäkkäistä. Kaskelotti ei kuitenkaan ole maapallon kookkain asukas, vaan se on sinivalas. Uros voi kasvaa parikymmenmetriseksi ja painaa jopa viisikymmentä tonnia. Kirjassa on paljon tietoa eri valaslajeista ja niiden pyydystämisestä aikojen alusta nykypäiviin.
- Valaanpyyntialuksen harppuunamiehelle 1700- ja 1800-luvuilla kaskelotti oli varmasti miehuuskoe, josta sekä uneksittiin että pelättiin.
(Valaanpyynnin kansainvälinen sääntely alkoi jo 1931, ja nykyisin pyyntiä rajoittavat monet kansaiväliset ja alueelliset sopimukset - Lähde: Wikipedia.)
Entä mitä on kaskelotista peräisin oleva ambra, tuo tuotteista kaikkein arvokkain? Ambran käyttötarkoituksia on ollut lukuisia. Kiinalaiset ovat varhaisina aikoina käytäneet ambraa lemmenrohtona, egyptiläiset polttivat suitsukkeina. Mikä mahtaa olla ambran tärkein käyttötarkoitus? Sekin teoksesta selviää.
Onko ihminen uhka merelle? Nippelitietona, että joka toinen kala, väärän kokoinen tai lajinen, heitetään takaisin mereen. Arvoidaan, että ihmiset tappavat nykyään vuodessa kahdesta kolmeen biljoonaa kalaa. Jokaista maapallon ihmistä kohden lähes yhden kalan päivässä. Hurjaa!
Hyvä esimerkki on myös tässä. Valtavia trooleja vedetään merenpohjan poikki niin, että niihin tarttuu lähes kaikki mitä tielle osuu - kalojen lisäksi mm. simpukoita, ostereita, leviä ja meduusoja. Kirjailija sijoittaa esimerkkinsä maalle:
- Kuvitellaan, että metsästäisimme hirviä vetämällä valtavia, kilometrien pituisia verkkoja metsän läpi niin, että jokainen puu, pensas ja sieni revittäisiin juurineen irti ja jokainen peura, jänis, kettu tai orava pyydytettäisiin ja tapettaisiin yhdellä ja samalla kerralla.
Meri peittää yli 70% maapallosta, 1950-luvulta lähtien kalakannat ovat vähentyneet yli 70%, jotkut jopa yli 90% . Ph-arvot ovat dramaattisesti muuttuneet ja kaikki merenalainen katoaa pikkuhiljaa. Millainen on merenpohja ja miten sitä alettiin tutkia?
Kirjassa kerrotaan Robert Dickin elämästä. Dick oli epäonninen leipuri, joka syntyi 1811 Tullbodyn pikkukaupungissa Keski-Skotlannissa. Lahjakas poika tylsistyi koulussa eikä viihtynyt kotona äitipuolen sätittävänä. Niinpä Robert vietti aikansa luonnossa.
- Robert Dickin ollessa kolmetoistavuotias hänen oli lähdettävä kotoa. Hänen isänsä oli aiemmin aikonut lähettää pojan opiskelemaan, mutta antoi nyt periksi vaimonsa vaatimuksille.
Poika päätyi leipuriksi, mutta Robertista tuli lopulta geologi ja luonnontieteilijä
Myös Rachel Carson (1907-1964) on päässyt teokseen. Rachel oli yhdysvaltalainen biologi, joka näki meren ensimmäisen kerran kaksikymmentäyksivuotiaana ja rakastui. Rachelia sanotaan meren elämäkerran kirjoittajaksi. Rachel on kirjoittanut merestä kolme kirjaa ja vietti suurimman osan elämästään yrittäen ymmärtää merta. Miehet eivät aikoinaan uskoneet että nainen voisi kirjoittaa tällaisia kirjoja.
- Hän ei keksinyt muuta vertausta kuin musiikin. Tyrskyjen jatkuva pauhu, synkronoidun rytmin paisuminen ja nousu. Kuin Beethovenia. Ennen kaikkea musikaalinen kokemus.
-------
Pidän todella paljon tästä teoksesta! Hyvin kerrottua mielenkiintoista tekstiä, jonka kanssa ei edes mieleltään vaeltavan kuuntelijan (minä) seuraaminen herpaannu. Tämä täytyy hankkia paperiversiona, sillä kirjaa voi lukea osissa.
Normaalisti kuuntelemissani äänikirjoissa on vain lyhyt arvio ja sisältö, mutta tämä teos tuntui niin mielenkiintoiselta, että oli pakko kurkata hieman myös e-kirjan puolelle. Kirjailija on tehnyt valtavan taustatyön, josta on osoituksena lopussa oleva pitkä lähdeluettelo.
Teoksessa on niin paljon kaikkea, jota ei voi lähteä tässä purkamaan. Siispä lue tai kuuntele itse, vahva suositus!
Mielestäni tämä on oiva lahjakirja, ihan kenelle vain - vaikka itselle.
Lopussa kirjailija sanoo mm. näin:" Jostain syystä olen aina tuntenut vetoa mereen. Olen nähnyt unia merestä, "siitä, johon ei jää jälkiä". Minua ovat kiehtoneet merestä kertovat kirjat ja elokuvat, sen syvyyksissä piilevät olennot ja ihmiset, jotka ovat yrittäneet valloittaa sen."
Hyvä suomennos.
Lukija: Onneksi teoksen lukee Jukka Pitkänen, joten kuuntelukokemus on kaikin puolin huippu!
Ja jos jollain on vielä Ankeriaan testamentti lukematta, niin hopi hopi lukemaan. Lukemisen jälkeen tiedät paljon, paljon enemmän ankeriaista.
++++++
Kirjailija, toimittaja
Patrik Svensson, synt. 1972 Kvidinge, Ruotsi. Asuu Malmössä
******
Ilmestyneet teokset:
Ankeriaan testamentti 2020 - Meren kutsu - Tarinoista ihmisen uteliaisuudesta 2023
Linkki: Ankeriaan testamentti Kirja herätti huomiota jo ilmestyessään ja on myyty 33 maahan.
........
Mitä jos voisimme puhua eläinten kanssa?
Tom Mustill: Kuinka puhua valasta - Tutkimusmatka eläinten viestinnän tulevaisuuteen, 300 s. - suom. ilm. 2022 - How to Speak Whale - suomennos: Teija Hartikainen - Storytelin äänikirja - kesto: 9 t 30 min. - lukija Markus Niemi - Aula & Co
Sisältötiedot kustantajan sivulta:
-"Tom Mustill oli melomassa ystävänsä kanssa Kalifornian rannikolla syksyllä 2015, kun vedestä aivan heidän edestään ponkaisi ylös ryhävalas. Tom ehti jo ajatella kuolevansa, mutta sitten valtava nisäkäs laskeutuikin veteen sivuttain niin, että vain sen evä kolhaisi Mustillin kanoottia painaen sen upoksiin. Rantaan selvittyään Tom ei voinut uskoa, mitä oli juuri tapahtunut – oliko valtava nisäkäs väistänyt häntä ja näin pelastanut hänen henkensä?
Tästä dramaattisesta kohtaamisesta sai alkunsa Mustillin tutkimusmatka ihmisten ja valaiden välisiin kohtaamisiin ympäri maailmaa. Hän kuljettaa tarinaa ihmisten ja valaiden yhteisestä historiasta 1600-luvun hollantilaisten luonnontieteilijöiden kokemuksista 1800-luvun valaanpyynnin kautta aina tähän päivään saakka: nykyhetkeen, jossa eri alojen tutkijat yhdessä selvittävät uusimman teknologian ja tekoälyn avulla valaiden ja muiden eläinten erilaisia tapoja kommunikoida ja viestiä.
Mustill osoittaa, miten lähellä me olemme jo sitä, että ihmiset ja eläimet voisivat todella kommunikoida keskenään. Virtuoosimaisesti laulavat, sosiaaliset ja älykkäät valaat valtavine nisäkkään aivoineen ovat todennäköisin uusi keskustelukumppanimme."
----------
Nimi on aavistuksen harhaanjohtava, sillä teos ei kerro vain valaista - tosin hyvin paljon niistäkin. Mukana on iso määrä eri eläimiä, joiden kykyä kommuniokoida Mustill mielenkiintoisesti selvittää.
Sisältötekstissä kerrotaan kaikki tarvittava.
Jos vertaan näitä kahta tietokirjaa, joissa ainakin vesi on yhteinen elementti, niin minusta Svensson vetää pidemmän korren. Svenssonin tapa kertoa asioista on mielenkiintoisempi, kun taas Mustillin kirjoitustyyli on ammattimaisempi. Paikoitellen joistakin asioista kerrotaan turhan yksityiskohtaisesti - ainakin näin ei-biologin kantilta.
Video, jossa valas hyppää Mustillin kanootin päälle on kyllä hurjan näköinen. Video löytyy googlettamalla: Tom Mustill whale accident
+++++++
Kirjailija, biologi, elokuvantekijä, luontodokumentaristi
Tom Mustill keskittyy työssään erityisesti tarinoihin ihmisten ja eläinten kohtaamisista. Hän on työskennellyt muun muassa David Attenborough’n ja Greta Thunbergin kanssa. Mustillin elokuvia on esitetty esimerkiksi YK:ssa ja Glasgow’n ilmastokokouksen avajaisissa ja verkossa niillä on kymmeniä miljoonia katselukertoja. Mustill asuu Lontoossa vaimonsa Annien ja tyttärensä Stellan kanssa.
(Lähde: Aula & Co)
*******
Ilmestyneet teokset:
Kuinka puhua valasta - Tutkimusmatka eläinten viestinnän tulevaisuuteen 2022
Lukija on hyvä ääneltään ja lukutyyliltään, mutta minua ärsyttää hänen tapansa lausua kaikki englanninkieliset paikannimet ja ihmisten nimet "liian hienosti". Voisiko esim. Toronton ja Kolumbian lausua ihan suomalaisittain. Toisinaan nimistä ei saa edes selvää.
P.S. Molempien kirjojen taustakuvat: Las Palmasin suuri akvaario Poema del Mar Aquarium.
.........
Äänikirjapalvelun maksan itse.
Kommentit
Lähetä kommentti