Patrik Svensson - Ankeriaan testamentti - tietokirja

Ankerias on kala, joka rikkoo koko kalan määritelmää. Ehkä se ei edes tiedä olevansa kala.

Patrik Svensson: Ankeriaan testamentti: Pojasta, isästä ja maailman arvoituksellisimmasta kalasta, 265 s. - suom. ilm. 2020 - Ålevangeliet. Berättelsen om världens mest gåtfulla fisk 2019 - suomennos: Maija Kauhanen- alkuperäispäällys: Eva Wilson - Tammi ******** Kirja kustantajalta, kiitos!

Tämä tietokirja on faktaa ankeriaasta ja sen kulttuurihistoriasta sekä myös kirjailijan lapsuusmuistoja isän kanssa käydyistä kalaretkistä.

Svenssonin kiinnostus ankeriaisiin alkoi seitsemänvuotiaana pikkupoikana, kun isä opetti kalastamaan ankeriaita.
- Isä valmisti siimat ottamalla ensin puupalan, jonka pään hän veisti teräväksi. Hän leikkasi pätkän paksua nailonlankaa, neljä-viisimetrisen, ja solmi toisen pään puupalaan. 
Painot isä teki sulasta lyijystä ja
- paino sidottiin lankaan muutaman kymmenen sentin kohdalle, ja langan loppupäähän laitettiin suurehko yksihaarakoukku. Puupala iskettiin maahan, ja koukku matoineen lojui joen pohjassa. 

Näitä matosiimoja oli kymmenkunta kymmenen metrin päässä toisistaan. Siimat laitettiin yötä vasten ja sitten ajettiin kotiin. Aamulla viiden jälkeen isä herätti ja he lähtivät katsomaan oliko saalista tullut.

Ankerias on kiehtonut ihmistä aikojen alusta, sillä jo 300-luvulla eKr. Aristoles on selvitellyt kalan alkuperää. Aristoleen jälkeen kalaa ovat tutkineet monet, monet ansioituneet tutkijat, joista yksi tunnetuimpia oli Sigmund Freud. Yhdeksäntoistavuotias Freud alkoi 1800-luvulla tutkia miten ankeriaat lisääntyivät. Vuoden tutkittuaan Freud luovutti, sillä ei löytänyt ankeriaan koiraspuolista lisääntymiselintä. Freud tutki yli neljäsataa ankeriasta, eikä yksikään niistä ollut todistettavasti koiras.
- Ankerias piti häntä pilkkanaan, ja ehkä tällä oli vaikutuksensa sille, että Freud siirtyi psykoanalyysin pariin.

Edelleen 1900-luvulla tutkittiin samaa lisääntymisasiaa.

Paitsi että ankerias on ollut tutkimuskohde, se on ollut muutakin, kuten ruokaa. Isossa-Britanniassa lasiankeriaasta tehtiin munakasta, Italiassa syötiin mieluiten tomaattikastikkeessa keitettynä. Nyt kun kalasta on tullut uhanalaisempi laji, on siitä tullut yhä halutumpi ja hienostuneempi herkku.
- Baskimaassa pieni 250 gramman annos saattaa huippusesongin aikana maksaa kuusi-seitsemänkymmentä euroa.

Ankerias on ollut myös vallankäytön väline, sillä kalaa sai pyytää vain ostamalla ankeriaanpyyntioikeuksia.
- Kirkko ja aatelisto saattoivat vuokrata oikeuksia eteenpäin kalastajille ja pientilallisille.
Kalastajat maksoivat oikeudet usein pyyntikauden lopulla luontoissuorituksina eli ankeriaina. Niinpä ankerias on toiminut tavallaan myös rahayksikkönä.

Ammoisista ajoista alkaen ankerias on ollut erityinen. Muinaisessa Egyptissä ankeriasta pidettiin voimallisena demonina. Mahtava luolajumala Atum liitetään myös ankeriaaseen ja eräässä kuvassa Atumilla näkyy olevan pitkä ja kapea vartalo luonnollisen näköisine suomuinen eli ihmisen pää ja ankeriaan vartalo.

Ankerias ei esiinnyt taiteessa eikä kirjallisuudessa kovin usein, mutta jos esiintyy, niin se on epämiellyttävä hahmo. Peltirumpu-kirjassa ankeriaalla on tärkeä rooli, jossa se sekä ennustaa murhenäytelmää että laukaisee sen. Muissakin tunnetuissa kirjoissa ankerias on mukana, kuten Boris Vianin Päivien kuohu (1947) ja Graham Swiftin Veden maa (1983), jossa ankeriaalla oli oikeastaan tähtirooli.

Mutta mikä tämä salaperäinen, limainen kala oikeastaan on?
Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji, joka syntyy Sargassomeressä. Se kykenee vaeltamaan kaikenlaisissa olosuhteissa jopa viisikymmentä kilometriä päivässä ja tuhansia kilometrejä väsymättä. Kelta-ankerias on erakko. Se saalistaa enimmäkseen öisin ja syö mm. matoja, sammakoita, rapuja, kaloja, jopa pieniä hiiriä. Se voi elää jopa viisikymmentä vuotta yhdessä ja samassa paikassa.

Ankeriasta sanotaan maailman salaperäisimmäksi kalaksi osoittain myös siksi ettei kukaan ole koskaan nähnyt elävää ankeriasta Sargassomerellä, jossa ankeriaan sanotaan syntyvän.
Ankerias elää yksinäisyydessä Euroopassa ja jossain vaiheessa joku ajaa sen menemään Sargassomerelle, jonne on tosi pitkä ja vaarallinen matka. Suuri osa matkalaisista kuolee matkalla, eikä ikinä saavuta päämääräänsä. Miksi ankeriaan on matkattava juuri Sargassomerelle? Ja miksi kala ei lisäänny vankeudessa?

95 prosenttia maailman ankeriaskannasta on kadonnut viimeisen neljäkymmenen vuoden aikana. Onko ankerias lopulta kuolemassa sukupuuttoon?

Teos jakautuu kahteen osaan, jossa  vuorottelee ei-fiktiivinen tieto ankeriaasta lajina ja ankeriaan kultturihistoriasta. Faktatieto on mielenkiintoista, ja veikkaan, että suurimalle osalle lukijoista ihan uutta. Faktan väleissä on omaeläkerrallista kerrontaa kirjailijasta, hänen isästään ja heidän kalastusretkistään. Nämä tarinat keventävät mukavasti tieto- ja historiaosuuksia.

Pidän tästä tavasta kirjoittaa tietokirjoja, sillä faktan yhdistäminen johonkin keveämpään helpottaa kummasti lukemista. Hieman samantyylisiä tietokirjoja ovat olleet mm. Mika Mäkeläisen Kimlandia ja Morten Strøksnesin Merikirja. Näistä löytyy blogista arvio.

Muistan ankeriaan lapsuudesta, jolloin sitä kalastettiin pitkälläsiimalla. Minusta, pikkutytöstä, oli aina jännittävää kun aikuiset kertoivat että jos ankeriasta kalauttaa päähän ja ripustaa sitten kala-aitan naulaan, niin mahdollisesti se ei kohta enää roiku naulassa. Pohdin, että miten kuollut kala voi kadota. Senpä vuoksi kävin monta kertaa tarkistamassa vieläkö ankeriaat roikkuivat seinällä.
Lapselle ankerias oli vähän pelottava luikerressaan kalliolla, jonne ne pyydyksistä heitettiin. Kala muistutti minusta liikaa kyykäärmeitä, joita saarilla vilisi. En myöskään koskaan pitänyt ankeriaan rasvaisesta mausta. Nyt en enää edes muista, milloin olen viimeksi maistanut ankeriasta ja tämän kirjan luettuani en edes halua. Sen sijaan haluaisin tietää vastauksen ankerias-kysymykseen, joka liittyy Sargassomereen.
Mielenkiintoinen kirja, kannattaa lukea!

++++++++
Kirjailija, toimittaja
Patrik Svensson, synt 1972 Kvidinge, Ruotsi. Asuu Malmössä

*********
Ilmestyneet teokset:
Ankeriaan testamentti 2020

Teos sai Ruotsissa 2019 tietokirjallisuuden August-palkinnon.
Kirja herätti huomiota heti ilmestyessään ja on tähän mennessä myyty 33 maahan.

Kommentit