Tarina alkaa kun Mungo on lähdössä miehistymään, kuten äiti asian ilmaisi. Äiti kuvittelee tekevänsä hyvänkin teon lähettäessään Mungon kalastusreissulle kahden suht tuntumattoman miehen seurassa. Nuorempi on komeahko parikymppinen tatuoitu Gallowgate. Vanhempi mies on Pyhä Christo, jolla on Mungon ihmetykseksi puku päällä. Puku kalastusreissulla, hm. Miehet olivat äidin tuttuja AA-kerhosta. Äiti ei olisi laittanut poikaansa näiden miesten matkaan jos olisi tiennyt heidän rikostaustansa.
Ensin matka tuntuu Mungosta mukavalta, sillä hän ei ollut ikänään nähnyt laaksoa, järveä, metsää eikä linnanraunioita. Kuinka tällaisen kokemuksen jälkeen voisi palata kotiin, jäädä lähiöön ja olla pyrkimättä pois. Aika pian Mungolle kuitenkin selviää, että haluaisi ehdottomasti pois. Heti! Mutta ei ole rahaa eikä aavistustakaan olinpaikasta. Ollaan keskellä ei mitään eli neljän eri bussimatkan päässä. Mitä tapahtui?
Mungo Hamilton on viisitoistavuotias nuorukainen, joka asuu isosiskonsa Jodien ja alkoholisoituneen äitinsä Maureenin kanssa. Äiti tunnetaan paremmin nimellä Mou Mou ja AA:ssa Mato-Maureenina tai Monday-Thursday Maureenina. Kotona äidillä on myös toinen nimi, Variksenpelätti, sillä äidillä on kaksi erilaista persoonaa, jotka vaihtelevat sen mukaan paljonko alkoholia äiti on nauttinut.
Äitiä näkyy kotona kovin vähän. Hän saattaa häipyä viikoiksi lapsilleen mitään ilmoittamatta. Mou Mou viihtyy mieluummin miesystävänsä kanssa tai jossain. Kukaan ei tiedä missä.
Jo yhdeksäntoistavuotiaana äidillä oli kolme lasta, eikä isästä ollut tietoakaan.
Mungo on pehmeä, Mungo on kiltti, Mungo on myös hieman sinisilmäinen ja Mungo oli lapsista ainoa, joka piti äidin puolta.
- Yrittäisit muistaa kaikki hyvät jutut. Ei se oo pelkästään paha. (...) Se on hauska, ei aina tarkoituksella, mutta onhan se. Se ei kanna kaunaa eikä vello ikävissä asioissa. Se ei melkeen ikinä nalkuta.
Kun taas Jodie oli toista mieltä:
- Sikamainen, saastaläjä, suunnilleenrapajuoppo, sietämättömänitsekäs.
Isosisko Jodie on perheen ainoa järkevä ihminen, joka äidin juomisen ja poissaolojen takia käytännössä kasvattaa ja hoitaa Mungoa. Jodiella on unelmana päästä Glasgow'n yliopistoon. Isoveli Hamishille yliopisto oli tarkoittanut muuta, sillä Ha-Ha hankkii elantonsa huumeilla ja yliopisto tarkoittaa uusia oppilaita, joille myydä. Tosin huumepusseissa oli usein seassa muutakin, kuten tupakkaa ja Mou Moun vanhettunuttta kastikejauhetta.
Ha-Ha asuu nuoren tyttöystävänsä ja yhteisen lapsen kanssa. Hamish on protestanttisen Billy Boys -jengin pomo. Jengi ottaa väkivaltaisesti yhteen vihollisensa eli katolisen Royston Bhoys jengin kanssa. Silloin tulee rumaa jälkeä
James Jamieson on hieman Mungoa vanhempi katolinen poika. Jamesin äiti on kuollut ja keikkatyöläisenä isä on pitkiä aikoja poissa. Vähäisistä vapaapäivistä osan lohkaisee muualla asuva naisystävä. Jamesin pelastus on kyyhkyslakka, jonne Mungo löytää tiensä ja jossa James kertoo kyyhkysistä. Pikkuhiljaa pojat alkavat tuntea vetoa toisiinsa ja kyyhkyslakasta tulee turvapaikka, jossa pojat saavat olla rauhassa.
Protestanttinen Mungo ja katolilainen James väkivaltaisessa Glasgow'ssa. Noissa ympyröissä ei tule kuuloonkaan, että eri uskonnoista lähtöisin olevat henkilöt olisivat tekemisissä toistensa kanssa - muuten kuin väkivaltaisesti. Niinpä tuttavuus ja etenkin rakkaus on salattava paitsi isoveljeltä myös koko lähitienoolta, sillä muuten kävisi huonosti. Rakastuneet pojat haaveksivat paosta ja yhteisestä elämästä jossakin, missä uskonnolla ja homoseksuaalisuudessa ei olisi väliä.
Miten Mungon ja Jamesin lopulta käy? Sitä en paljasta.
Tarina sijoittuu 1990-luvun alkuun ja etenee kahdella eri janalla, joilla on ajallisesti eroa viisi kuukautta. Mungon ja miesten kalastusreissu on seurausta tarinan aiemmista tapahtumista, joiden takia äiti päätti lähettää Mungon näiden kahden miehen matkaan.
Riipaiseva tarina kaikkineen. Kaksi tabua: kahden työväenluokan pojan välinen rakkaus ja heidän eri uskontonsa, joka jakaa ihmiset totaalisesti kahteen leiriin.
Ajattelin alunperin, että poikien suhde olisi isommassa roolissa, muttei ollut. Ihan hyvä näin.
Stuartin hahmot ovat tässäkin kirjassa (myös Shuggie Bain) niin eläviä, niin voimallisia, että heikkoa tekee. Kaikki henkilöt ja heidän tekemisensä kuvaillaan loistavasti ja riipaisevasti. Ja vaikka tarina on osin rankka, niin mukana on myös rakkautta, toisesta ihmisestä välittämistä ja perheenjäsenistä huolehtimista. Loppu saattaa yllättää.
Pidin hieman enemmän Shuggie Bainista, muttei Nuori Mungo paljoa häviä. Samanlaista vahvaa kerrontaa molemmissa ja samanlaiset riipaisevat tarinat. Pieni varoituksen sana, kirjassa on muutama aika raju kohta.
Lue toinen, lue molemmat!
Vähän ihmetytti miksi Nuoressa Mungossa ja Shuggie Bainissä on niin paljon yhtäläisyyksiä. On köyhien työläisten Glasgow, on kolme lasta, kaksi poikaa ja yksi tyttö. On isättömyys ja on alkoholisoitunut nuori äiti, josta kuopus, tässä tapauksessa Mungo, yrittää pitää huolta.
Tämäkin teos on saanut vaikutteita kirjailijan omasta nuoruudesta ja lapsuudesta. Stuart oli nuorin kolmesta sisaruksesta, jotka isä jätti kun lapset olivat pieniä. Äiti taisteli alkoholismia vastaan ja kuoli kun Douglas oli 16-vuotias.
Kannesta en pitänyt, mutta ei aiheen vaan toteutuksen vuoksi.
P.S. Pojan nimi hieman huvitti, sillä mungo on Intiassa ja sen naapurimaissa asuva mangustilaji.
Ohi kiitävä liikenne puhalsi hänen kellanruskeat hiuksensa silmille, ja niiden vehnän, ohran ja tahmean hattaran väri vangitsi laskevan auringon ja nielaisi sen.
Kuvasin kirjailijan Helsinki Litissä 13.5.2022
*******
Ilmestyneet teokset:
Shuggie Bain 2022 - Nuori Mungo 2023
Linkki: Shuggie Bain
Kirjailija kirjoittaa parhaillaan uutta teosta. Se käsittelee kudonnan parissa työskentelevää skotilantilaista perhettä.
WSOY:lle kiitos arvostelukappaleesta!
Shuggie Bain on jäänyt lukematta rankan aiheensa vuoksi, jotenkin on tullut kuva jopa kurjuudessa kieriskelystä. Tämä Mungo kiinnostaa enemmän, kun on tuo homoseksuaalisuuden ja uskonriitojen ulottuvuus.
VastaaPoistaAinahan voi kokeilla. Hyvin kirjoitettuja tarinoita.
Poista