Silja Koivisto: Sataman kapakan Hilda

 

Nämä naiset eivät yleensä nousseet feenikslintuina katuojasta eivätkä tiedonmuruset heidän kohtalostaan "voimaannuta", kuten nykyään on muotia sanoa. 

Silja Koivisto: Sataman kapakan Hilda, 312 s. - ilm. 2022 - kansi: Oona Viskari - Storytelin äänikirja - kesto: 8 h 58 min. - lukija: Krista Putkonen-Örn - Johnny Kniga

Äänikirjan esittely kustantajan sivuilta:

Tarina naisesta, joka oli uhka yhteiskunnalle.
Sukusalaisuuksien takaa paljastuu murhamysteeri. Syntyy koukuttava tietokirja laitakatujen naisista ja naisen asemasta 1930-luvun Suomessa.

Hilda Sofia Hakkarainen ammuttiin ravintolassa kesäkuussa 1939. Kesällä 2019 Silja Koivisto alkoi selvittää, mitä hänelle tapahtui ja kuka hänen isoisotätinsä Hilda oikeastaan oli.
Sataman kapakan Hilda on kirjoittajansa omakohtainen tutkimusretki Kotkan öisille kaduille ja seksiä myyneiden naisten luo, joita viranomaiset jahtasivat, passittivat työlaitoksiin ja sukupuolitautisairaaloihin. Varattomat naiset syyllistettiin – ei näiden asiakkaita.

Hildan tarina on yksi lukuisista, vaietuista ja unohdetuista. Kun hänen kuolemastaan on kulunut yli 80 vuotta, paljon on muuttunut. Silti liian monet naisia koskevat käsitykset ovat säilyneet.

2.6.2019 Silja Koivisto ajaa hiljaiselle hautausmaalle etsimään erästä hautaa. Löytyy pieni ja vaatimaton, yksinäinen hautakivi, jonka kaiverruksessa lukee: Hilda Hakkarainen. Syntynyt 20. päivä maaliskuuta 1902 ja kuollut 2. kesäkuuta 1939.
Löytyy myös toinen hautakivi, jossa lukee Viljo Pyykkö, syntynyt 30. lokakuuta 1910 ja kuollut 2. kesäkuuta 1939 - eli kuolipäivä sama kuin Hildalla. 

Yli kahdeksankymmentä vuotta sitten kahvila-ravintola Rauhassa Viljo oli ampunut Hildan ja sitten itsensä. 
Nyt Koivisto tietää missä ja miten Hilda kuoli, mutta Hildan elämä on vielä arvoitus, jota kirjailija lähtee selvittämään. 

Hilda Sofia Hakkarainen oli kirjailijan Terttu-mummon täti - eli Koiviston isoisotäti. Terttu-mummo muistaa Hildasta jotakin, mutta se ei riitä Koivistolle. Millainen ihminen Hilda oli? Mitä teki? Ja miksi Viljo ampui hänet?

Hildan elämä keriytyy auki pikkuhiljaa ja kirjailija saa tietää miten oli Hilda itsensä  elättänyt. Entä miksi hän oli jo pidempäään ollut poliisin tarkkailussa? Poliittisista syistäkö? 
Kotkan poliisin arkistosta löytyi tieto, että Hilda oli napattu satamasta kun oli astumassa laivaan. Kiinnioton syynä oli epäsiveellinen elämä ja se että Hilda oli kulkenut satamassa haureustarkoituksessa. 

Yksi elättämiskeino oli ollut siis toimia seksityöläisenä, kuten nykyään sanotaan, eli ilotyttönä, joutonaisena, prostituoituna, huonomaineisena naisena, laivatyttönä  jne. 
- Hildan prostituutiouran aikana ylintä kastia edustivat salonki-, puhelin- ja boksitytöt, keskikastia katunaiset ja ravintolaprostituoidut ja pohjalle jäivät muun muassa laivatytöt ja asunnottamat alkoholistit, niin kutsutut mäkipeurat.

Koivisto sijoittaisi Hildan keskikastin ja alimman kastin väliselle alueelle ja 
aikalaisteksteissä Hildasta sanotaan : joutonainen, toimenton nainen ja yleinen nainen.

Entä kuka oli laulussakin mainittu Kotkan ruusu? Joidenkin tietojen mukaan hän oli kaupungin tunnetuin kurtisaani, jonka luokse merimiehet riensivät laivan saavuttua satamaan. Toisten mielestä Kotka ruusu oli ainoastaan erikoinen parturi. Rosalia "Rosa" Mäkinen os. Gurovitsh piti parturiliikettä Kotkan Satamakadulla. Rosa pukeutui näyttävästi ja rakasti leveitä lierihattuja. Mikä oli totuus? Mäkisen sukulaisten mukaan Rosa oli raskaan elämän elänyt alkoholisti, joka piti juhlimisesta. Parturin työtä pidettin aikoinaan halveksittuna. 

Silja Koivisto on tutkimuksiaan varten tehnyt todella suuren taustatyön haastattelemalla tuttuja ja tuntemattomia, tutkimalla tilastoja, vanhoja lehtiä, kirkonkirjoja, viranomaistietoja ja moninaisia teoksia, joista useat on kirjassa mainittu. On kattavasti selvitetty prostituutiota ja seksikauppaa sekä niiden syitä ja seurauksia plus "huonojen naisten" yhteiskunnallista asemaa ja varallisuutta. Lisäksi on tietoa mm. irtolaisuudesta, työlaitoksista, huolto-osastoista ja sen ajan yhteiskunnasta. 

Hildan tarinan ohella kerrotaan myös *) Irjasta, Miinasta, Almasta, Mariasta ja Lempistä sekä sisaruksista Helgasta, Sylvistä ja Esteristä. 

Mitähän Hilda mahtaisi ajatella siitä, että Koivisto penkoo hänen elämänsä häpeällisimpiä tapahtumia yli 80 vuotta jälkikäteen. Koiviston aikeet ovat vilpittömät:
- Haluan kertoa Hildan vaietun ja aikaa sitten unohdetun mutta yhä tärkeän tarinan ja miettiä, miten ja miksi naiset ajautuvat prostituutioon tai valitsevan sen?

Hildan arvoitus kiinnosti. Teos on mielenkiintoinen ja ymmärrän hyvin miksi Koivisto alkoi penkoa menneisyyttään. Minullakin on menneisyydessäni asia, jonka haluaisin intohimoisesti tietää, mutta valitettavasti seinä on vastassa. Onneksi Koivisto onnistui.

Kuuntelussa lukuisien vuosilukujen luetteleminen alkoi puuduttaa.
Korvaani tarttui: Enso Gutzeit oli alunperin norjalainen höyrysaha ja Hans Gutzeit on norjalainen, joten Gutzeit lausutaan käsittääkseni Gutzeit eikä Gutzait kuten lukija lausuu. Korjatkaa jos olen väärässä.

Lukija ok.

Mutta se, mistä minä 2020-luvulla pöyristyn, oli aikanaan ihan tavanomaista. 

P.S. *) Hildaa, Viljoa ja Rosa Mäkistä lukuunottamatta kaikki muut nimet ovat keksittyjä sillä kaikkien kuolemasta ei ole kulunut vaadittua viittäkymmentä vuotta.
Koivisto on saanut Viljon omaisilta luvan kirjoittaa hänestä hänen omalla nimellään. 

+++++++
Kirjailija, kustannustoimittaja
Silja Koivisto, synt. 1977, asuu Helsingissä. Kustantajan sivuilla kirjailijasta sanotaan:
"Hildan elämän palasten kokoaminen oli hänelle harrastus, joka vaati loputonta arkistojen nuuskimista, kekseliäisyyttä, kanttia soitella tuntemattomille, tuppautua kylään ja kysyä outoja kysymyksiä. Hildan ja muiden ”joutonaisten” kohtalot liikuttivat tutkijaansa, joka ei ole enää sama kuin se, joka projektin aloitti."

******
Ilmestyneet teokset:
Sataman kapakan Hilda 2022

Kommentit

  1. Luen tätä juuri tällä hetkellä. Kiinnostavia tietoja nousee esille koko ajan, varsinkin tuon ajan historiasta. Olipa kiinnostava tietää, että pitää kulua 50 vuotta ennen kuin ihmisistä voi kirjoittaa kirjoissa omalla nimellä. Lehdistöä ja mediaa ei vissiin koske samat säännöt, kun ne julkaisevat artikkeleita ja videoita vaikka kenestä, kuten nyt on oikeudessa puitu pääministerin tanssivideota ja siinä on ollut mukana muitakin, jotka eivät ole julkisuuden ihmisiä.

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoinen kirja. Itse median palveluksessa olleena olin kyllä tosi varovainen kaikkien tekijänoikeuksien kanssa. Joskus selviteltiin lakimiesten kanssa.

    VastaaPoista
  3. Oikeastaan nyt tämän sinun juttusi jälkeen alkoi enemmänkin kiinnostaa tämä kirja. Minusta on todella arvokasta, että käytännössä laitapuolenkulkijoihin leimattujen ihmisten tarinoita tuodaan esiin. Varmasti myös mielenkiintoinen aikakauden katsaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa minusta lukea, sisältää paljon myös tietoa. Ja olihan se Koiviston menneisyydenkin selvittäminen mielenkiintoinen juttu.

      Poista

Lähetä kommentti