Kristina Ohlsson: Myrskynvartija, 1. osa

 

Kaikki tiesivät yhden asian: tällaisella säällä ei todellakaan kannattanut kompastua ja päätyä veteen. Raivokkaasti aaltoileva meri vetäisi vahvimmankin uimarin syvyyksiinsä.

Kristina Ohlsson: Myrskynvartija, 584 s. - August Strindberg -sarjan aloitusosa - suom. ilm. 2022 - Stormvakt 2020 - suomennos: Pekka Marjamäki - alkuperäiskansi: Maria Sundberg - Storytelin äänikirja - kesto: 14 h 39 min. - lukija: Aku Laitinen - WSOY

Lopussa lista kirjailijan suomennetuista lastenkirjoista.

Tämä on ensimmäinen kirja, jota luin ja kuuntelin kaikin mahdollisin tavoin: painettuna ja e-kirjana sekä kuuntelin. Miksi? Siksi, että oli kiire saada dekkari luetuksi ennen Dekkarifestivaalia, jossa Ohlsson oli haastateltavana. Onnistuin, lopetin kirjan edellisenä iltana. 

Sitten kirjaan:
Ei voi mitään, mutta epäluuloni nousi kun huomasin, että dekkarissa on 584 sivua. Vaikka tiedän Ohlssonin hyväksi kirjoittajaksi, niin sivumäärä on todella suuri kokeneellekin dekkaristille. Hyvin usein näillä sivumäärillä tarina rönsyää tavalla tai toisella, eikä jännite pysy yllä. Miten kävi? 

Ensimmäiseksi ilahduin, kun huomasin, että sarjan päähenkilö August Strindberg (hieno nimi, jolla ei ole tekemistä kirjailija Strindbergin kanssa1849-1912) ei ole toimittaja eikä poliisi vaan tukholmalainen entinen pörssihai ja tulevan antiikkikaupan omistaja. Liike on vasta perustamisvaiheessa ja tiloina tulee olemaan entinen hautaustoimisto. Kauppaan kuuluu myös ruumisauto, jonka August päättää maalauttaa keltaiseksi. 

Entä miksi hyvin toimeentuleva keski-ikäinen pörssialan ammattilainen haluaa muuttaa pieneen kylään? Siksi, että August kaipaa elämänmuutosta koska on äskettäin eronnut ja pari kuukautta sen jälkeen menettänyt vanhempansa. Miehen isovanhemmilla oli ollut mökki Hovenäsetin kylässä ja August oli viettänyt paikkakunnalla lapsuuden kesiään. Muutenkin idylliset maisemat ja meren läheisyys viehättää. 
Tosin kyläläiset ovat hieman epäluuloisia uuden tulokkaan suhteen ja luulevat, että mies on tullut paikkakunnalle perustamaan bordellia. Augustilla riittää siis tehtävää yrittäessään ujuttautua kyläläisten suosioon. 

Hautaustoimiston vesivahingon takia Strindberg on onnellinen kun saa vuokratuksi asuintalon Kärleksvägeniltä eli Rakkaudentieltä. Mahtaisiko August olla edelleen onnellinen, jos tietäisi rakennuksen menneisyydestä ja siitä, että taloa kutsutaan pakastamoksi. Vakituista vuokralaista talon omistajat, herra ja rouva Jansson, eivät ole saaneet lähes kolmeenkymmeneen vuoteen. Ainoat vuokralaiset ovat ollet satunnaisia kesäasukkaita. 
Aikanaan August saa tietää mistä pakastamo-nimi johtuu. Tarina ei ole mukava.

Samana päivänä kun August muuttaa pieneen Hovenäsetin kylään pidetty opettaja katoaa kuin tuhka tuuleen. Koko kylä osallistuu kadonneen etsintään rikospoliisi Maria Martissonin johdolla. Opettajaa ei vain tunnu löytyvän.

Kaiken lisäksi, tutkimusten edetessä Strindberg saa huomata, että hänen asuintalonsa saattaa liittyä jotenkin nykyiseen katoamistapaukseen. 

 Löytyykö opettaja? Mitä aikoinaan om tapahtunut ja mikä on talon salaisuus? Entä mitä August tekee? Miehen paras ystävä ja vanhin kollega Henrik Mohlin on sitä mieltä, että rikas August on tehnyt pahan virheen muuttaessaan Tukholmasta ja jättäessään tuottoisan varainhoitajan ammatin. 
- Jonkun täytyy ohjata sinut takaisin oikeille raiteilla. Tulisit kotiin, August. Nyt. Jätä tämä roska taaksesi. Sinun ja minun kaltaiset ihmiset eivät sovi tänne.

Pidän uusista henkilöhahmoista ja kuinka viehättävää, että August Strindberg osallistuu Kirjapirttiin, joka on avoin lukupiiri, ja jonka tapaamiset Maria järjestää.  

Maria Martinsson ohella tapauksia tutkivat lähin työtoveri Ray-Ray ja esimies Roland.
Martinsson elää perin epätyydyttävässä avioliitossa ja parin yksityiselämä nouseekin kirjan erääksi vahvaksi teemaksi. Mielestäni pariskunnan elämän seuraaminen on melkeinpä jännittävämpää kuin kirjan rikostapaukset, joita tarinassa riittää.

Kirjassa on myös kadonneen henkilön lukuja. 

Martin Benner -sarja ei kolahtanut samalla tavalla kuin muu tuotanto, mutta sarjaa  lukuunottamatta pidän Ohlssonin dekkareista. Ja kyllä, pidän myös uuden sarjan aloituksesta. Tarina pysyy hyvin koossa vaikka sivuja on runsaasti. En siis kaivannut tiivistystä, joka tuntuu olevan ehkä eniten käyttämäni sana monen teoksen kohdalla. 

Ohlssonilla on taito kirjoittaa mielenkiintoista ja hyvin etenevää tekstiä, joka saa lukijan kääntämään sivuja ripeään tahtiin. Jännitys pysyy yllä ja juonikuviot ovat taitavia (ilman väkivaltaisia kuvailuja). Ei siis ihme, että kirja nousi ilmestyessään Ruotsin myydyimmäksi kirjaksi.

Loppusanoissaan Ohlsson haluaa muistuttaa mm. että vaikka Hovenäset ja Kungshamn ovat olemassa olevia paikkakuntia, niin kiinteistöt ja niiden tapahtumat ovat kuvitteellisia. 

Tätä sarjaa aion lukea.

P.S. Lukija on hyvä.

Hän käänsi katseensa kohti ulappaa. Meren synkeässä hahmossa saattoi erottaa tumman eri vivahteita. Vesi nousi ja laski aaltojen tahdissa. Vielä muutama viikko sitten tämä oli ollut suorastaan idyllinen paikka. Juuri nyt ajatus tuntui oudolta.

++++++++ 
Kirjailija ja ent. politiikan tutkija
Kristina Ohlsson, synt. 1979 Kristinestad, Ruotsi.
Uusi sarja sijoittuu Hovenäsetin kylään, joka on yksi kirjailijan lempipaikoista maailmassa. Ohlsson vietti kylässä lapsuuden kesiään. 

Kristina Ohlsson Dekkarifestivaaleilla syksyllä 2022.

********
Suomennetut teokset:
Fredrika Bergman - sarja:
Nukketalo 2010 - Tuhatkauno 2011 - Varjelijat 2013 - Paraatiisiuhrit 2014 - Daavidintähdet 2015 -  Syntitaakka 2017 - 

Martin Benner -sarja:
Lotus Blues 2016 -  Mion Blues 2016 - Korkein tarjous kuolemasta 2020  

August Strindberg -sarja:
Myrskynvartija 2022  

Muut:
Sairaat sielut 2018 (kauhu)

Lastenkirjat (ikäryhmä 10+)
Hirviötrilogia:
Zombikuume 2020  -  Ihmissuden salaisuus 2020 - Muumiomysteeri (ilm. 2/2021)

Billie, Alladin ja Simona -trilogia:
Lasilapset 2018 - Hopeapoika 2018 - Kivienkelit 2019

Kommentit

Lähetä kommentti